lahottaa

Finnish

Etymology

lahota +‎ -ttaa (causative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlɑhotːɑːˣ/, [ˈlɑ̝ɦo̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑhotːɑː
• Hyphenation^(key): la‧hot‧taa

Verb

lahottaa

1. (transitive) To rot, decay.

Conjugation

Inflection of lahottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lahotan	en lahota	1st sing.	olen lahottanut	en ole lahottanut
2nd sing.		lahotat	et lahota	2nd sing.	olet lahottanut	et ole lahottanut
3rd sing.		lahottaa	ei lahota	3rd sing.	on lahottanut	ei ole lahottanut
1st plur.		lahotamme	emme lahota	1st plur.	olemme lahottaneet	emme ole lahottaneet
2nd plur.		lahotatte	ette lahota	2nd plur.	olette lahottaneet	ette ole lahottaneet
3rd plur.		lahottavat	eivät lahota	3rd plur.	ovat lahottaneet	eivät ole lahottaneet
passive		lahotetaan	ei lahoteta	passive	on lahotettu	ei ole lahotettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lahotin	en lahottanut	1st sing.	olin lahottanut	en ollut lahottanut
2nd sing.		lahotit	et lahottanut	2nd sing.	olit lahottanut	et ollut lahottanut
3rd sing.		lahotti	ei lahottanut	3rd sing.	oli lahottanut	ei ollut lahottanut
1st plur.		lahotimme	emme lahottaneet	1st plur.	olimme lahottaneet	emme olleet lahottaneet
2nd plur.		lahotitte	ette lahottaneet	2nd plur.	olitte lahottaneet	ette olleet lahottaneet
3rd plur.		lahottivat	eivät lahottaneet	3rd plur.	olivat lahottaneet	eivät olleet lahottaneet
passive		lahotettiin	ei lahotettu	passive	oli lahotettu	ei ollut lahotettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lahottaisin	en lahottaisi	1st sing.	olisin lahottanut	en olisi lahottanut
2nd sing.		lahottaisit	et lahottaisi	2nd sing.	olisit lahottanut	et olisi lahottanut
3rd sing.		lahottaisi	ei lahottaisi	3rd sing.	olisi lahottanut	ei olisi lahottanut
1st plur.		lahottaisimme	emme lahottaisi	1st plur.	olisimme lahottaneet	emme olisi lahottaneet
2nd plur.		lahottaisitte	ette lahottaisi	2nd plur.	olisitte lahottaneet	ette olisi lahottaneet
3rd plur.		lahottaisivat	eivät lahottaisi	3rd plur.	olisivat lahottaneet	eivät olisi lahottaneet
passive		lahotettaisiin	ei lahotettaisi	passive	olisi lahotettu	ei olisi lahotettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		lahota	älä lahota	2nd sing.	—	—
3rd sing.		lahottakoon	älköön lahottako	3rd sing.	olkoon lahottanut	älköön olko lahottanut
1st plur.		lahottakaamme	älkäämme lahottako	1st plur.	—	—
2nd plur.		lahottakaa	älkää lahottako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		lahottakoot	älkööt lahottako	3rd plur.	olkoot lahottaneet	älkööt olko lahottaneet
passive		lahotettakoon	älköön lahotettako	passive	olkoon lahotettu	älköön olko lahotettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lahottanen	en lahottane	1st sing.	lienen lahottanut	en liene lahottanut
2nd sing.		lahottanet	et lahottane	2nd sing.	lienet lahottanut	et liene lahottanut
3rd sing.		lahottanee	ei lahottane	3rd sing.	lienee lahottanut	ei liene lahottanut
1st plur.		lahottanemme	emme lahottane	1st plur.	lienemme lahottaneet	emme liene lahottaneet
2nd plur.		lahottanette	ette lahottane	2nd plur.	lienette lahottaneet	ette liene lahottaneet
3rd plur.		lahottanevat	eivät lahottane	3rd plur.	lienevät lahottaneet	eivät liene lahottaneet
passive		lahotettaneen	ei lahotettane	passive	lienee lahotettu	ei liene lahotettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		lahottaa		present	lahottava	lahotettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st lahottaakseni lahottaaksemme 2nd lahottaaksesi lahottaaksenne 3rd lahottaakseen lahottaaksensa		past	lahottanut	lahotettu
2nd	inessive2	lahottaessa	lahotettaessa	agent4	lahottama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st lahottaessani lahottaessamme 2nd lahottaessasi lahottaessanne 3rd lahottaessaan lahottaessansa		negative	lahottamaton
	instructive	lahottaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form lahottaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	lahottamassa	—
	elative	lahottamasta	—
	illative	lahottamaan	—
	adessive	lahottamalla	—
	abessive	lahottamatta	—
	instructive	lahottaman	lahotettaman
4th3	verbal noun	lahottaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st lahottamaisillani lahottamaisillamme 2nd lahottamaisillasi lahottamaisillanne 3rd lahottamaisillaan lahottamaisillansa

Derived terms

• lahottaja
• lahottaminen
• lahotus

 

Related terms

• lahota (intransitive)

Further reading

• “lahottaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• halottaa