onnistua

Finnish

Etymology

onnistaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈonːistuɑˣ/, [ˈo̞nːis̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): on‧nis‧tua

Verb

onnistua

1. (intransitive) to succeed (go well, be done successfully)

   Keinotekoisen solun luominen on onnistunut.

   The creation of an artificial cell has been successful.

2. (intransitive) to manage, succeed (go well, do successfully) [with illative ‘in/to’ or (with verbs) illative of third active infinitive ‘in/to’; or (with verbs only) with genitive ‘subject’ (and onnistua used monopersonally) and first infinitive ‘in/to’]

   Vuonna 1710 hänen onnistui kuitenkin paeta.

   However, in the year 1710 he managed to escape.

   Tässä hän ei kuitenkaan koskaan onnistunut.

   However, he never succeeded in doing this.

   Onnistuit voittamaan hänet!

   You managed to win him!

   Meidän onnistui selvittää, mitä oli tapahtunut.

   We managed to figure out what had happened.

Conjugation

Inflection of onnistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		onnistun	en onnistu	1st sing.	olen onnistunut	en ole onnistunut
2nd sing.		onnistut	et onnistu	2nd sing.	olet onnistunut	et ole onnistunut
3rd sing.		onnistuu	ei onnistu	3rd sing.	on onnistunut	ei ole onnistunut
1st plur.		onnistumme	emme onnistu	1st plur.	olemme onnistuneet	emme ole onnistuneet
2nd plur.		onnistutte	ette onnistu	2nd plur.	olette onnistuneet	ette ole onnistuneet
3rd plur.		onnistuvat	eivät onnistu	3rd plur.	ovat onnistuneet	eivät ole onnistuneet
passive		onnistutaan	ei onnistuta	passive	on onnistuttu	ei ole onnistuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		onnistuin	en onnistunut	1st sing.	olin onnistunut	en ollut onnistunut
2nd sing.		onnistuit	et onnistunut	2nd sing.	olit onnistunut	et ollut onnistunut
3rd sing.		onnistui	ei onnistunut	3rd sing.	oli onnistunut	ei ollut onnistunut
1st plur.		onnistuimme	emme onnistuneet	1st plur.	olimme onnistuneet	emme olleet onnistuneet
2nd plur.		onnistuitte	ette onnistuneet	2nd plur.	olitte onnistuneet	ette olleet onnistuneet
3rd plur.		onnistuivat	eivät onnistuneet	3rd plur.	olivat onnistuneet	eivät olleet onnistuneet
passive		onnistuttiin	ei onnistuttu	passive	oli onnistuttu	ei ollut onnistuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		onnistuisin	en onnistuisi	1st sing.	olisin onnistunut	en olisi onnistunut
2nd sing.		onnistuisit	et onnistuisi	2nd sing.	olisit onnistunut	et olisi onnistunut
3rd sing.		onnistuisi	ei onnistuisi	3rd sing.	olisi onnistunut	ei olisi onnistunut
1st plur.		onnistuisimme	emme onnistuisi	1st plur.	olisimme onnistuneet	emme olisi onnistuneet
2nd plur.		onnistuisitte	ette onnistuisi	2nd plur.	olisitte onnistuneet	ette olisi onnistuneet
3rd plur.		onnistuisivat	eivät onnistuisi	3rd plur.	olisivat onnistuneet	eivät olisi onnistuneet
passive		onnistuttaisiin	ei onnistuttaisi	passive	olisi onnistuttu	ei olisi onnistuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		onnistu	älä onnistu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		onnistukoon	älköön onnistuko	3rd sing.	olkoon onnistunut	älköön olko onnistunut
1st plur.		onnistukaamme	älkäämme onnistuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		onnistukaa	älkää onnistuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		onnistukoot	älkööt onnistuko	3rd plur.	olkoot onnistuneet	älkööt olko onnistuneet
passive		onnistuttakoon	älköön onnistuttako	passive	olkoon onnistuttu	älköön olko onnistuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		onnistunen	en onnistune	1st sing.	lienen onnistunut	en liene onnistunut
2nd sing.		onnistunet	et onnistune	2nd sing.	lienet onnistunut	et liene onnistunut
3rd sing.		onnistunee	ei onnistune	3rd sing.	lienee onnistunut	ei liene onnistunut
1st plur.		onnistunemme	emme onnistune	1st plur.	lienemme onnistuneet	emme liene onnistuneet
2nd plur.		onnistunette	ette onnistune	2nd plur.	lienette onnistuneet	ette liene onnistuneet
3rd plur.		onnistunevat	eivät onnistune	3rd plur.	lienevät onnistuneet	eivät liene onnistuneet
passive		onnistuttaneen	ei onnistuttane	passive	lienee onnistuttu	ei liene onnistuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		onnistua		present	onnistuva	onnistuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st onnistuakseni onnistuaksemme 2nd onnistuaksesi onnistuaksenne 3rd onnistuakseen onnistuaksensa		past	onnistunut	onnistuttu
2nd	inessive2	onnistuessa	onnistuttaessa	agent4	onnistuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st onnistuessani onnistuessamme 2nd onnistuessasi onnistuessanne 3rd onnistuessaan onnistuessansa		negative	onnistumaton
	instructive	onnistuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	onnistumassa	—
	elative	onnistumasta	—
	illative	onnistumaan	—
	adessive	onnistumalla	—
	abessive	onnistumatta	—
	instructive	onnistuman	onnistuttaman
4th3	verbal noun	onnistuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st onnistumaisillani onnistumaisillamme 2nd onnistumaisillasi onnistumaisillanne 3rd onnistumaisillaan onnistumaisillansa

Derived terms

• onnistuminen
• onnistunut

 

compounds

• epäonnistua

 

Further reading

• “onnistua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• innostua

Ingrian

Etymology

From onni (“luck”) +‎ -stua. Akin to Finnish onnistua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈonːistuɑ/, [ˈo̞nːĭs̠ˌtuɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈonːistuɑ/, [ˈo̞nːiʃˌtuɑ]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation: on‧nis‧tu‧a

Verb

onnistua

1. (intransitive) to succeed (work out well)

Conjugation

Conjugation of onnistua (type 1/ampua, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	onnissun	en onnissu	1st singular	oon onnistunt, oon onnistunut	en oo onnistunt, en oo onnistunut
2nd singular	onnissut	et onnissu	2nd singular	oot onnistunt, oot onnistunut	et oo onnistunt, et oo onnistunut
3rd singular	onnistuu	ei onnissu	3rd singular	ono onnistunt, ono onnistunut	ei oo onnistunt, ei oo onnistunut
1st plural	onnissumma	emmä onnissu	1st plural	oomma onnistunneet	emmä oo onnistunneet
2nd plural	onnissutta	että onnissu	2nd plural	ootta onnistunneet	että oo onnistunneet
3rd plural	onnistuut1), onnistuvat2), onnissuttaa	evät onnissu, ei onnissuta	3rd plural	ovat onnistunneet	evät oo onnistunneet, ei oo onnissuttu
impersonal	onnissuttaa	ei onnissuta	impersonal	ono onnissuttu	ei oo onnissuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	onnissuin	en onnistunt, en onnistunut	1st singular	olin onnistunt, olin onnistunut	en olt onnistunt, en olt onnistunut
2nd singular	onnissuit	et onnistunt, et onnistunut	2nd singular	olit onnistunt, olit onnistunut	et olt onnistunt, et olt onnistunut
3rd singular	onnistui	ei onnistunt, ei onnistunut	3rd singular	oli onnistunt, oli onnistunut	ei olt onnistunt, ei olt onnistunut
1st plural	onnissuimma	emmä onnistunneet	1st plural	olimma onnistunneet	emmä olleet onnistunneet
2nd plural	onnissuitta	että onnistunneet	2nd plural	olitta onnistunneet	että olleet onnistunneet
3rd plural	onnistuit1), onnistuivat2), onnissuttii	evät onnistunneet, ei onnissuttu	3rd plural	olivat onnistunneet	evät olleet onnistunneet, ei olt onnissuttu
impersonal	onnissuttii	ei onnissuttu	impersonal	oli onnissuttu	ei olt onnissuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	onnistuisin	en onnistuis	1st singular	olisin onnistunt, olisin onnistunut	en olis onnistunt, en olis onnistunut
2nd singular	onnistuisit, onnistuist1)	et onnistuis	2nd singular	olisit onnistunt, olisit onnistunut	et olis onnistunt, et olis onnistunut
3rd singular	onnistuis	ei onnistuis	3rd singular	olis onnistunt, olis onnistunut	ei olis onnistunt, ei olis onnistunut
1st plural	onnistuisimma	emmä onnistuis	1st plural	olisimma onnistunneet	emmä olis onnistunneet
2nd plural	onnistuisitta	että onnistuis	2nd plural	olisitta onnistunneet	että olis onnistunneet
3rd plural	onnistuisiit1), onnistuisivat2), onnissuttais	evät onnistuis, ei onnissuttais	3rd plural	olisivat onnistunneet	evät olis onnistunneet, ei olis onnissuttu
impersonal	onnissuttais	ei onnissuttais	impersonal	olis onnissuttu	ei olis onnissuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	onnissu	elä onnissu	2nd singular	oo onnistunt, oo onnistunut	elä oo onnistunt, elä oo onnistunut
3rd singular	onnistukkoo	elköö onnistuko	3rd singular	olkoo onnistunt, olkoo onnistunut	elköö olko onnistunt, elköö olko onnistunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	onnistukkaa	elkää onnistuko	2nd plural	olkaa onnistunneet	elkää olko onnistunneet
3rd plural	onnistukkoot	elkööt onnistuko, elköö onnissuttako	3rd plural	olkoot onnistunneet	elkööt olko onnistunneet, elköö olko onnissuttu
impersonal	onnissuttakoo	elköö onnissuttako	impersonal	olkoo onnissuttu	elköö olko onnissuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	onnistunen	en onnistune
2nd singular	onnistunet	et onnistune
3rd singular	onnistunnoo	ei onnistune
1st plural	onnistunemma	emmä onnistune
2nd plural	onnistunetta	että onnistune
3rd plural	onnistunnoot	evät onnistune, ei onnissuttane
impersonal	onnissuttanoo	ei onnissuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		onnistua	present	onnistuva	onnissuttava
2nd	inessive	onnistues	past	onnistunt, onnistunut	onnissuttu
	instructive	onnistuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (onnistukkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	onnistummaa
	inessive	onnistumas
	elative	onnistumast
	abessive	onnistumata
4th	nominative	onnistumiin
	partitive	onnistumista, onnistumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 364