puuttua

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpuːtːuɑˣ/, [ˈpuːt̪ːuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uːtːuɑ
• Syllabification^(key): puut‧tu‧a

Etymology 1

From Proto-Finnic *puutudak. Related to Estonian puuduma, Karelian puutuo, Livonian pūtõ and Votic puutoz (~ puutos). The long -tt- is probably by contamination with that of puuttua (etymology 2).

Verb

puuttua

1. (intransitive) to be missing; to be lacking, to lack

   Yksi pala puuttuu.

   One piece is missing.

   Palapelistä [elative] puuttuu yksi pala.

   The puzzle lacks one piece.

   Sinulta [ablative] puuttuu itseluottamusta.

   You lack in confidence.

Usage notes

• (to lack, be missing):
  • What is lacked, missing is the grammatical subject of puuttua, unlike with English lack, where it is the object. However, a sentence that features both the subject and object of lack tends to still have a word order equivalent to that of English, where that which lacks comes first, then puuttua, then what is lacked/missing.
  • That who or which is lacking (the subject of lack) is in the elative or ablative case. The elative case is used when the missing or lacking thing is considered to be a part of that thing, while the ablative case is used when the missing or lacking thing is considered something that one possesses, owns or has:

    Mitä minusta puuttuu?

    What am I lacking in? = What do I not have (in terms of character, personality, etc.) that I should?

    Mitä minulta puuttuu?

    What am I lacking? = What do I not own/possess (equipment, product, etc.) that I must/should?

Conjugation

Inflection of puuttua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puutun	en puutu	1st sing.	olen puuttunut	en ole puuttunut
2nd sing.		puutut	et puutu	2nd sing.	olet puuttunut	et ole puuttunut
3rd sing.		puuttuu	ei puutu	3rd sing.	on puuttunut	ei ole puuttunut
1st plur.		puutumme	emme puutu	1st plur.	olemme puuttuneet	emme ole puuttuneet
2nd plur.		puututte	ette puutu	2nd plur.	olette puuttuneet	ette ole puuttuneet
3rd plur.		puuttuvat	eivät puutu	3rd plur.	ovat puuttuneet	eivät ole puuttuneet
passive		puututaan	ei puututa	passive	on puututtu	ei ole puututtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puutuin	en puuttunut	1st sing.	olin puuttunut	en ollut puuttunut
2nd sing.		puutuit	et puuttunut	2nd sing.	olit puuttunut	et ollut puuttunut
3rd sing.		puuttui	ei puuttunut	3rd sing.	oli puuttunut	ei ollut puuttunut
1st plur.		puutuimme	emme puuttuneet	1st plur.	olimme puuttuneet	emme olleet puuttuneet
2nd plur.		puutuitte	ette puuttuneet	2nd plur.	olitte puuttuneet	ette olleet puuttuneet
3rd plur.		puuttuivat	eivät puuttuneet	3rd plur.	olivat puuttuneet	eivät olleet puuttuneet
passive		puututtiin	ei puututtu	passive	oli puututtu	ei ollut puututtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puuttuisin	en puuttuisi	1st sing.	olisin puuttunut	en olisi puuttunut
2nd sing.		puuttuisit	et puuttuisi	2nd sing.	olisit puuttunut	et olisi puuttunut
3rd sing.		puuttuisi	ei puuttuisi	3rd sing.	olisi puuttunut	ei olisi puuttunut
1st plur.		puuttuisimme	emme puuttuisi	1st plur.	olisimme puuttuneet	emme olisi puuttuneet
2nd plur.		puuttuisitte	ette puuttuisi	2nd plur.	olisitte puuttuneet	ette olisi puuttuneet
3rd plur.		puuttuisivat	eivät puuttuisi	3rd plur.	olisivat puuttuneet	eivät olisi puuttuneet
passive		puututtaisiin	ei puututtaisi	passive	olisi puututtu	ei olisi puututtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		puutu	älä puutu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		puuttukoon	älköön puuttuko	3rd sing.	olkoon puuttunut	älköön olko puuttunut
1st plur.		puuttukaamme	älkäämme puuttuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		puuttukaa	älkää puuttuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		puuttukoot	älkööt puuttuko	3rd plur.	olkoot puuttuneet	älkööt olko puuttuneet
passive		puututtakoon	älköön puututtako	passive	olkoon puututtu	älköön olko puututtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puuttunen	en puuttune	1st sing.	lienen puuttunut	en liene puuttunut
2nd sing.		puuttunet	et puuttune	2nd sing.	lienet puuttunut	et liene puuttunut
3rd sing.		puuttunee	ei puuttune	3rd sing.	lienee puuttunut	ei liene puuttunut
1st plur.		puuttunemme	emme puuttune	1st plur.	lienemme puuttuneet	emme liene puuttuneet
2nd plur.		puuttunette	ette puuttune	2nd plur.	lienette puuttuneet	ette liene puuttuneet
3rd plur.		puuttunevat	eivät puuttune	3rd plur.	lienevät puuttuneet	eivät liene puuttuneet
passive		puututtaneen	ei puututtane	passive	lienee puututtu	ei liene puututtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		puuttua		present	puuttuva	puututtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st puuttuakseni puuttuaksemme 2nd puuttuaksesi puuttuaksenne 3rd puuttuakseen puuttuaksensa		past	puuttunut	puututtu
2nd	inessive2	puuttuessa	puututtaessa	agent4	puuttuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st puuttuessani puuttuessamme 2nd puuttuessasi puuttuessanne 3rd puuttuessaan puuttuessansa		negative	puuttumaton
	instructive	puuttuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	puuttumassa	—
	elative	puuttumasta	—
	illative	puuttumaan	—
	adessive	puuttumalla	—
	abessive	puuttumatta	—
	instructive	puuttuman	puututtaman
4th3	verbal noun	puuttuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st puuttumaisillani puuttumaisillamme 2nd puuttumaisillasi puuttumaisillanne 3rd puuttumaisillaan puuttumaisillansa

Synonyms

• (be missing): uupua, olla kadoksissa, olla hukassa

Derived terms

• puute
• puutos
• puutto
• puuttuminen

 

Etymology 2

From Proto-Finnic *puuttudak. Related to Estonian puutuma, Ingrian puuttua, Livonian pūtõ, pūttõ, Karelian puuttuo, Ludian puuttuda, Veps putta and Votic puuttua. Possibly from earlier *puuttadak (unless a back-formation, whence dialectal puuttaa and Karelian puuttoa), in which case it may also be related to Erzya путомс (putoms), albeit this is uncertain due to phonological problems.

Verb

puuttua

1. to intervene (in), get involved (in), interfere (with) [with illative]
2. to clamp down on, to put an end to [with illative] (to take measures to stop something)

   Hallitus aikoo puuttua alaikäisten juomiseen.

   The government aims to clamp down on underage drinking.

3. (now uncommon) to touch [with illative] (physically disturb)

   Synonym: kajota

4. (now uncommon) to catch, touch [with illative] (be impeded by)

   Synonym: ottaa kiinni

Conjugation

Inflection of puuttua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puutun	en puutu	1st sing.	olen puuttunut	en ole puuttunut
2nd sing.		puutut	et puutu	2nd sing.	olet puuttunut	et ole puuttunut
3rd sing.		puuttuu	ei puutu	3rd sing.	on puuttunut	ei ole puuttunut
1st plur.		puutumme	emme puutu	1st plur.	olemme puuttuneet	emme ole puuttuneet
2nd plur.		puututte	ette puutu	2nd plur.	olette puuttuneet	ette ole puuttuneet
3rd plur.		puuttuvat	eivät puutu	3rd plur.	ovat puuttuneet	eivät ole puuttuneet
passive		puututaan	ei puututa	passive	on puututtu	ei ole puututtu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puutuin	en puuttunut	1st sing.	olin puuttunut	en ollut puuttunut
2nd sing.		puutuit	et puuttunut	2nd sing.	olit puuttunut	et ollut puuttunut
3rd sing.		puuttui	ei puuttunut	3rd sing.	oli puuttunut	ei ollut puuttunut
1st plur.		puutuimme	emme puuttuneet	1st plur.	olimme puuttuneet	emme olleet puuttuneet
2nd plur.		puutuitte	ette puuttuneet	2nd plur.	olitte puuttuneet	ette olleet puuttuneet
3rd plur.		puuttuivat	eivät puuttuneet	3rd plur.	olivat puuttuneet	eivät olleet puuttuneet
passive		puututtiin	ei puututtu	passive	oli puututtu	ei ollut puututtu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puuttuisin	en puuttuisi	1st sing.	olisin puuttunut	en olisi puuttunut
2nd sing.		puuttuisit	et puuttuisi	2nd sing.	olisit puuttunut	et olisi puuttunut
3rd sing.		puuttuisi	ei puuttuisi	3rd sing.	olisi puuttunut	ei olisi puuttunut
1st plur.		puuttuisimme	emme puuttuisi	1st plur.	olisimme puuttuneet	emme olisi puuttuneet
2nd plur.		puuttuisitte	ette puuttuisi	2nd plur.	olisitte puuttuneet	ette olisi puuttuneet
3rd plur.		puuttuisivat	eivät puuttuisi	3rd plur.	olisivat puuttuneet	eivät olisi puuttuneet
passive		puututtaisiin	ei puututtaisi	passive	olisi puututtu	ei olisi puututtu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		puutu	älä puutu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		puuttukoon	älköön puuttuko	3rd sing.	olkoon puuttunut	älköön olko puuttunut
1st plur.		puuttukaamme	älkäämme puuttuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		puuttukaa	älkää puuttuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		puuttukoot	älkööt puuttuko	3rd plur.	olkoot puuttuneet	älkööt olko puuttuneet
passive		puututtakoon	älköön puututtako	passive	olkoon puututtu	älköön olko puututtu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puuttunen	en puuttune	1st sing.	lienen puuttunut	en liene puuttunut
2nd sing.		puuttunet	et puuttune	2nd sing.	lienet puuttunut	et liene puuttunut
3rd sing.		puuttunee	ei puuttune	3rd sing.	lienee puuttunut	ei liene puuttunut
1st plur.		puuttunemme	emme puuttune	1st plur.	lienemme puuttuneet	emme liene puuttuneet
2nd plur.		puuttunette	ette puuttune	2nd plur.	lienette puuttuneet	ette liene puuttuneet
3rd plur.		puuttunevat	eivät puuttune	3rd plur.	lienevät puuttuneet	eivät liene puuttuneet
passive		puututtaneen	ei puututtane	passive	lienee puututtu	ei liene puututtu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		puuttua		present	puuttuva	puututtava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st puuttuakseni puuttuaksemme 2nd puuttuaksesi puuttuaksenne 3rd puuttuakseen puuttuaksensa		past	puuttunut	puututtu
2nd	inessive2	puuttuessa	puututtaessa	agent4	puuttuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st puuttuessani puuttuessamme 2nd puuttuessasi puuttuessanne 3rd puuttuessaan puuttuessansa		negative	puuttumaton
	instructive	puuttuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	puuttumassa	—
	elative	puuttumasta	—
	illative	puuttumaan	—
	adessive	puuttumalla	—
	abessive	puuttumatta	—
	instructive	puuttuman	puututtaman
4th3	verbal noun	puuttuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st puuttumaisillani puuttumaisillamme 2nd puuttumaisillasi puuttumaisillanne 3rd puuttumaisillaan puuttumaisillansa

Derived terms

• puuttuminen

 

Further reading

• “puuttua”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2024-01-01

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *puutudak. Cognates include Finnish puuttua and Estonian puududa.

The irregular lengthening -t- > -tt- is probably due to contamination with Etymology 2.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpuːtːuɑ/, [ˈpuːtːo̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpuːtːuɑ/, [ˈpuːtːuɑ]
• Rhymes: -uːtːoː, -uːtːuɑ
• Hyphenation: puut‧tu‧a

Verb

puuttua

1. (intransitive) to be missing

Conjugation

Conjugation of puuttua (type 1/ampua, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	puutun	en puutu	1st singular	oon puuttunt, oon puuttunut	en oo puuttunt, en oo puuttunut
2nd singular	puutut	et puutu	2nd singular	oot puuttunt, oot puuttunut	et oo puuttunt, et oo puuttunut
3rd singular	puuttuu	ei puutu	3rd singular	ono puuttunt, ono puuttunut	ei oo puuttunt, ei oo puuttunut
1st plural	puutumma	emmä puutu	1st plural	oomma puuttuneet	emmä oo puuttuneet
2nd plural	puututta	että puutu	2nd plural	ootta puuttuneet	että oo puuttuneet
3rd plural	puuttuut1), puuttuvat2), puututaa	evät puutu, ei puututa	3rd plural	ovat puuttuneet	evät oo puuttuneet, ei oo puututtu
impersonal	puututaa	ei puututa	impersonal	ono puututtu	ei oo puututtu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	puutuin	en puuttunt, en puuttunut	1st singular	olin puuttunt, olin puuttunut	en olt puuttunt, en olt puuttunut
2nd singular	puutuit	et puuttunt, et puuttunut	2nd singular	olit puuttunt, olit puuttunut	et olt puuttunt, et olt puuttunut
3rd singular	puuttui	ei puuttunt, ei puuttunut	3rd singular	oli puuttunt, oli puuttunut	ei olt puuttunt, ei olt puuttunut
1st plural	puutuimma	emmä puuttuneet	1st plural	olimma puuttuneet	emmä olleet puuttuneet
2nd plural	puutuitta	että puuttuneet	2nd plural	olitta puuttuneet	että olleet puuttuneet
3rd plural	puuttuit1), puuttuivat2), puututtii	evät puuttuneet, ei puututtu	3rd plural	olivat puuttuneet	evät olleet puuttuneet, ei olt puututtu
impersonal	puututtii	ei puututtu	impersonal	oli puututtu	ei olt puututtu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	puuttuisin	en puuttuis	1st singular	olisin puuttunt, olisin puuttunut	en olis puuttunt, en olis puuttunut
2nd singular	puuttuisit, puuttuist1)	et puuttuis	2nd singular	olisit puuttunt, olisit puuttunut	et olis puuttunt, et olis puuttunut
3rd singular	puuttuis	ei puuttuis	3rd singular	olis puuttunt, olis puuttunut	ei olis puuttunt, ei olis puuttunut
1st plural	puuttuisimma	emmä puuttuis	1st plural	olisimma puuttuneet	emmä olis puuttuneet
2nd plural	puuttuisitta	että puuttuis	2nd plural	olisitta puuttuneet	että olis puuttuneet
3rd plural	puuttuisiit1), puuttuisivat2), puututtais	evät puuttuis, ei puututtais	3rd plural	olisivat puuttuneet	evät olis puuttuneet, ei olis puututtu
impersonal	puututtais	ei puututtais	impersonal	olis puututtu	ei olis puututtu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	puutu	elä puutu	2nd singular	oo puuttunt, oo puuttunut	elä oo puuttunt, elä oo puuttunut
3rd singular	puuttukoo	elköö puuttuko	3rd singular	olkoo puuttunt, olkoo puuttunut	elköö olko puuttunt, elköö olko puuttunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	puuttukaa	elkää puuttuko	2nd plural	olkaa puuttuneet	elkää olko puuttuneet
3rd plural	puuttukoot	elkööt puuttuko, elköö puututtako	3rd plural	olkoot puuttuneet	elkööt olko puuttuneet, elköö olko puututtu
impersonal	puututtakkoo	elköö puututtako	impersonal	olkoo puututtu	elköö olko puututtu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	puuttunen	en puuttune
2nd singular	puuttunet	et puuttune
3rd singular	puuttunoo	ei puuttune
1st plural	puuttunemma	emmä puuttune
2nd plural	puuttunetta	että puuttune
3rd plural	puuttunoot	evät puuttune, ei puututtane
impersonal	puututtannoo	ei puututtane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		puuttua	present	puuttuva	puututtava
2nd	inessive	puuttujees	past	puuttunt, puuttunut	puututtu
	instructive	puuttuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (puuttukaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	puuttumaa
	inessive	puuttumaas
	elative	puuttumast
	abessive	puuttumata
4th	nominative	puuttumiin
	partitive	puuttumista, puuttumist

Derived terms

• puute

 

Etymology 2

From Proto-Finnic *puuttudak. Cognates include Finnish puuttua and Estonian puutuda.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpuːtːuɑ/, [ˈpuːtːo̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpuːtːuɑ/, [ˈpuːtːuɑ]
• Rhymes: -uːtːoː, -uːtːuɑ
• Hyphenation: puut‧tu‧a

Verb

puuttua

1. (transitive) to touch
   • 1937, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 114:

     Puutut pehkoa — lehtoist näölle hoppian kasse praiskuu.

     You touch a bush — like silver, dew will splash from the leaves onto your face.

2. (intransitive + illative) to get into
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 26:

     Verkkoo puuttui hailija.

     A herring got stuck in the net.

3. (intransitive + inessive) to appear
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 11:

     Toin vokala ono slogatoin, sentää ku se slogas puuttuu vaa glavnoin vokalanka.

     The second vowel is non-syllabic, because it only appears in a syllable with a main vowel.

Conjugation

Conjugation of puuttua (type 1/ampua, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	puutun	en puutu	1st singular	oon puuttunt, oon puuttunut	en oo puuttunt, en oo puuttunut
2nd singular	puutut	et puutu	2nd singular	oot puuttunt, oot puuttunut	et oo puuttunt, et oo puuttunut
3rd singular	puuttuu	ei puutu	3rd singular	ono puuttunt, ono puuttunut	ei oo puuttunt, ei oo puuttunut
1st plural	puutumma	emmä puutu	1st plural	oomma puuttuneet	emmä oo puuttuneet
2nd plural	puututta	että puutu	2nd plural	ootta puuttuneet	että oo puuttuneet
3rd plural	puuttuut1), puuttuvat2), puututaa	evät puutu, ei puututa	3rd plural	ovat puuttuneet	evät oo puuttuneet, ei oo puututtu
impersonal	puututaa	ei puututa	impersonal	ono puututtu	ei oo puututtu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	puutuin	en puuttunt, en puuttunut	1st singular	olin puuttunt, olin puuttunut	en olt puuttunt, en olt puuttunut
2nd singular	puutuit	et puuttunt, et puuttunut	2nd singular	olit puuttunt, olit puuttunut	et olt puuttunt, et olt puuttunut
3rd singular	puuttui	ei puuttunt, ei puuttunut	3rd singular	oli puuttunt, oli puuttunut	ei olt puuttunt, ei olt puuttunut
1st plural	puutuimma	emmä puuttuneet	1st plural	olimma puuttuneet	emmä olleet puuttuneet
2nd plural	puutuitta	että puuttuneet	2nd plural	olitta puuttuneet	että olleet puuttuneet
3rd plural	puuttuit1), puuttuivat2), puututtii	evät puuttuneet, ei puututtu	3rd plural	olivat puuttuneet	evät olleet puuttuneet, ei olt puututtu
impersonal	puututtii	ei puututtu	impersonal	oli puututtu	ei olt puututtu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	puuttuisin	en puuttuis	1st singular	olisin puuttunt, olisin puuttunut	en olis puuttunt, en olis puuttunut
2nd singular	puuttuisit, puuttuist1)	et puuttuis	2nd singular	olisit puuttunt, olisit puuttunut	et olis puuttunt, et olis puuttunut
3rd singular	puuttuis	ei puuttuis	3rd singular	olis puuttunt, olis puuttunut	ei olis puuttunt, ei olis puuttunut
1st plural	puuttuisimma	emmä puuttuis	1st plural	olisimma puuttuneet	emmä olis puuttuneet
2nd plural	puuttuisitta	että puuttuis	2nd plural	olisitta puuttuneet	että olis puuttuneet
3rd plural	puuttuisiit1), puuttuisivat2), puututtais	evät puuttuis, ei puututtais	3rd plural	olisivat puuttuneet	evät olis puuttuneet, ei olis puututtu
impersonal	puututtais	ei puututtais	impersonal	olis puututtu	ei olis puututtu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	puutu	elä puutu	2nd singular	oo puuttunt, oo puuttunut	elä oo puuttunt, elä oo puuttunut
3rd singular	puuttukoo	elköö puuttuko	3rd singular	olkoo puuttunt, olkoo puuttunut	elköö olko puuttunt, elköö olko puuttunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	puuttukaa	elkää puuttuko	2nd plural	olkaa puuttuneet	elkää olko puuttuneet
3rd plural	puuttukoot	elkööt puuttuko, elköö puututtako	3rd plural	olkoot puuttuneet	elkööt olko puuttuneet, elköö olko puututtu
impersonal	puututtakkoo	elköö puututtako	impersonal	olkoo puututtu	elköö olko puututtu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	puuttunen	en puuttune
2nd singular	puuttunet	et puuttune
3rd singular	puuttunoo	ei puuttune
1st plural	puuttunemma	emmä puuttune
2nd plural	puuttunetta	että puuttune
3rd plural	puuttunoot	evät puuttune, ei puututtane
impersonal	puututtannoo	ei puututtane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		puuttua	present	puuttuva	puututtava
2nd	inessive	puuttujees	past	puuttunt, puuttunut	puututtu
	instructive	puuttuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (puuttukaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	puuttumaa
	inessive	puuttumaas
	elative	puuttumast
	abessive	puuttumata
4th	nominative	puuttumiin
	partitive	puuttumista, puuttumist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 446

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *puuttudak.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈpuːtːuɑ̯/, [ˈpuːtːuɑ̯]
• Rhymes: -uːtːuɑ̯
• Hyphenation: puut‧tua

Verb

puuttua

1. (transitive) to touch
2. (transitive) to touch, catch (be impeded by)
3. (intransitive) to end up (in), find oneself (in a situation)

Inflection

Conjugation of puuttua (type II-2/alkua, tt-t gradation)
Indicative
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	puutun	en puutu	1st singular	õõn puuttunnu	en õõ puuttunnu
2nd singular	puutud	ed puutu	2nd singular	õõd puuttunnu	ed õõ puuttunnu
3rd singular	puutub	eb puutu	3rd singular	on puuttunnu	eb õõ puuttunnu
1st plural	puutummõ	emmä puutu	1st plural	õõmmõ puuttunnu	emmä õõ puuttunnu
2nd plural	puututtõ	että puutu	2nd plural	õõttõ puuttunnu	että õõ puuttunnu
3rd plural	puututa	eväd puutu	3rd plural	õlla puututu	eväd õõ puututu
impersonal	puututa	eväd puutu	impersonal	õlla puututu	eväd õõ puututu
Imperfect			Pluperfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	puutuzin	en puuttunnu	1st singular	õlin puuttunnu	—
2nd singular	puutuzid	ed puuttunnu	2nd singular	õlid puuttunnu	—
3rd singular	puuttu	eb puuttunnu	3rd singular	õli puuttunnu	—
1st plural	puutuzimmõ	emmä puuttunnu	1st plural	õlimmõ puuttunnu	—
2nd plural	puutuzittõ	että puuttunnu	2nd plural	õlittõ puuttunnu	—
3rd plural	puututi	eväd puututu	3rd plural	õlti puututu	—
impersonal	puututi	eväd puututu	impersonal	õlti puututu	—
Conditional
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	puuttuizin	en puuttuizʹ	1st singular	õllõizin puuttunnu	en õllõizʹ puuttunnu
2nd singular	puuttuizid	ed puuttuizʹ	2nd singular	õllõizid puuttunnu	ed õllõizʹ puuttunnu
3rd singular	puuttuizʹ	eb puuttuizʹ	3rd singular	õllõizʹ puuttunnu	eb õllõizʹ puuttunnu
1st plural	puuttuizimmõ	emmä puuttuizʹ	1st plural	õllõizimmõ puuttunnu	emmä õllõizʹ puuttunnu
2nd plural	puuttuizittõ	että puuttuizʹ	2nd plural	õllõizittõ puuttunnu	että õllõizʹ puuttunnu
3rd plural	puututaizʹ	eväd puututaizʹ	3rd plural	õltaizʹ puututu	eväd õltaizʹ puututu
impersonal	puututaizʹ	eväd puututaizʹ	impersonal	õltaizʹ puututu	eväd õltaizʹ puututu
Imperative
Present
	positive	negative
1st singular	—	—
2nd singular	puutu	elä puutu
3rd singular	puuttugo	elko puuttugo
1st plural	—	—
2nd plural	puuttuga	elka puuttuga
3rd plural	puuttugod	—
impersonal	—	—
Nominal forms
Infinitives			Participles
				active	passive
1st		puuttua	present	puuttujõ1)	—
2nd	illative	puuttuma	past	puuttunnu	puututu
	inessive	puuttumõz	1) also used as the agent noun
	elative	puuttumõssõ
	abessive	puuttumõttõ

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “puuttua”, in Vadja keele sõnaraamat, 2nd edition, Tallinn