vanhentaa

Finnish

Etymology 1

vanha +‎ -ntaa (factitive aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑnhentɑːˣ/, [ˈʋɑ̝nhe̞n̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑnhentɑː
• Hyphenation^(key): van‧hen‧taa

Verb

vanhentaa

1. (transitive) to make older

   Hänen vastoinkäymisensä vanhensivat häntä.

   His hardships left him older.

Conjugation

Inflection of vanhentaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vanhennan	en vanhenna	1st sing.	olen vanhentanut	en ole vanhentanut
2nd sing.		vanhennat	et vanhenna	2nd sing.	olet vanhentanut	et ole vanhentanut
3rd sing.		vanhentaa	ei vanhenna	3rd sing.	on vanhentanut	ei ole vanhentanut
1st plur.		vanhennamme	emme vanhenna	1st plur.	olemme vanhentaneet	emme ole vanhentaneet
2nd plur.		vanhennatte	ette vanhenna	2nd plur.	olette vanhentaneet	ette ole vanhentaneet
3rd plur.		vanhentavat	eivät vanhenna	3rd plur.	ovat vanhentaneet	eivät ole vanhentaneet
passive		vanhennetaan	ei vanhenneta	passive	on vanhennettu	ei ole vanhennettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vanhensin	en vanhentanut	1st sing.	olin vanhentanut	en ollut vanhentanut
2nd sing.		vanhensit	et vanhentanut	2nd sing.	olit vanhentanut	et ollut vanhentanut
3rd sing.		vanhensi	ei vanhentanut	3rd sing.	oli vanhentanut	ei ollut vanhentanut
1st plur.		vanhensimme	emme vanhentaneet	1st plur.	olimme vanhentaneet	emme olleet vanhentaneet
2nd plur.		vanhensitte	ette vanhentaneet	2nd plur.	olitte vanhentaneet	ette olleet vanhentaneet
3rd plur.		vanhensivat	eivät vanhentaneet	3rd plur.	olivat vanhentaneet	eivät olleet vanhentaneet
passive		vanhennettiin	ei vanhennettu	passive	oli vanhennettu	ei ollut vanhennettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vanhentaisin	en vanhentaisi	1st sing.	olisin vanhentanut	en olisi vanhentanut
2nd sing.		vanhentaisit	et vanhentaisi	2nd sing.	olisit vanhentanut	et olisi vanhentanut
3rd sing.		vanhentaisi	ei vanhentaisi	3rd sing.	olisi vanhentanut	ei olisi vanhentanut
1st plur.		vanhentaisimme	emme vanhentaisi	1st plur.	olisimme vanhentaneet	emme olisi vanhentaneet
2nd plur.		vanhentaisitte	ette vanhentaisi	2nd plur.	olisitte vanhentaneet	ette olisi vanhentaneet
3rd plur.		vanhentaisivat	eivät vanhentaisi	3rd plur.	olisivat vanhentaneet	eivät olisi vanhentaneet
passive		vanhennettaisiin	ei vanhennettaisi	passive	olisi vanhennettu	ei olisi vanhennettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vanhenna	älä vanhenna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vanhentakoon	älköön vanhentako	3rd sing.	olkoon vanhentanut	älköön olko vanhentanut
1st plur.		vanhentakaamme	älkäämme vanhentako	1st plur.	—	—
2nd plur.		vanhentakaa	älkää vanhentako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vanhentakoot	älkööt vanhentako	3rd plur.	olkoot vanhentaneet	älkööt olko vanhentaneet
passive		vanhennettakoon	älköön vanhennettako	passive	olkoon vanhennettu	älköön olko vanhennettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vanhentanen	en vanhentane	1st sing.	lienen vanhentanut	en liene vanhentanut
2nd sing.		vanhentanet	et vanhentane	2nd sing.	lienet vanhentanut	et liene vanhentanut
3rd sing.		vanhentanee	ei vanhentane	3rd sing.	lienee vanhentanut	ei liene vanhentanut
1st plur.		vanhentanemme	emme vanhentane	1st plur.	lienemme vanhentaneet	emme liene vanhentaneet
2nd plur.		vanhentanette	ette vanhentane	2nd plur.	lienette vanhentaneet	ette liene vanhentaneet
3rd plur.		vanhentanevat	eivät vanhentane	3rd plur.	lienevät vanhentaneet	eivät liene vanhentaneet
passive		vanhennettaneen	ei vanhennettane	passive	lienee vanhennettu	ei liene vanhennettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vanhentaa		present	vanhentava	vanhennettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vanhentaakseni vanhentaaksemme 2nd vanhentaaksesi vanhentaaksenne 3rd vanhentaakseen vanhentaaksensa		past	vanhentanut	vanhennettu
2nd	inessive2	vanhentaessa	vanhennettaessa	agent4	vanhentama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vanhentaessani vanhentaessamme 2nd vanhentaessasi vanhentaessanne 3rd vanhentaessaan vanhentaessansa		negative	vanhentamaton
	instructive	vanhentaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form vanhentaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	vanhentamassa	—
	elative	vanhentamasta	—
	illative	vanhentamaan	—
	adessive	vanhentamalla	—
	abessive	vanhentamatta	—
	instructive	vanhentaman	vanhennettaman
4th3	verbal noun	vanhentaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vanhentamaisillani vanhentamaisillamme 2nd vanhentamaisillasi vanhentamaisillanne 3rd vanhentamaisillaan vanhentamaisillansa

Derived terms

• vanhennus
• vanhentaminen
• vanhentua

 

Further reading

• “vanhentaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑnhentɑː/, [ˈʋɑ̝nhe̞n̪t̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -ɑnhentɑː
• Hyphenation^(key): van‧hen‧taa

Verb

vanhentaa

1. third-person singular present indicative of vanhentaa

Ingrian

Etymology

From vanha (“old”) +‎ -ntaa. Akin to Finnish vanhentaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑnentɑː/, [ˈʋɑne̞ntɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑnhentɑː/, [ˈʋɑnhe̞ntɑː]
• Rhymes: -ɑnentɑː, -ɑnhentɑː
• Hyphenation: van‧hen‧taa

Verb

vanhentaa

1. (transitive) to age (make older)

Conjugation

Conjugation of vanhentaa (type 2/kirjuttaa, nt-nn gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vanhennan	en vanhenna	1st singular	oon vanhentant, oon vanhentanut	en oo vanhentant, en oo vanhentanut
2nd singular	vanhennat	et vanhenna	2nd singular	oot vanhentant, oot vanhentanut	et oo vanhentant, et oo vanhentanut
3rd singular	vanhentaa	ei vanhenna	3rd singular	ono vanhentant, ono vanhentanut	ei oo vanhentant, ei oo vanhentanut
1st plural	vanhennamma	emmä vanhenna	1st plural	oomma vanhentanneet	emmä oo vanhentanneet
2nd plural	vanhennatta	että vanhenna	2nd plural	ootta vanhentanneet	että oo vanhentanneet
3rd plural	vanhentaat1), vanhentavat2), vanhennettaa	evät vanhenna, ei vanhenneta	3rd plural	ovat vanhentanneet	evät oo vanhentanneet, ei oo vanhennettu
impersonal	vanhennettaa	ei vanhenneta	impersonal	ono vanhennettu	ei oo vanhennettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vanhennin	en vanhentant, en vanhentanut	1st singular	olin vanhentant, olin vanhentanut	en olt vanhentant, en olt vanhentanut
2nd singular	vanhennit	et vanhentant, et vanhentanut	2nd singular	olit vanhentant, olit vanhentanut	et olt vanhentant, et olt vanhentanut
3rd singular	vanhenti	ei vanhentant, ei vanhentanut	3rd singular	oli vanhentant, oli vanhentanut	ei olt vanhentant, ei olt vanhentanut
1st plural	vanhennimma	emmä vanhentanneet	1st plural	olimma vanhentanneet	emmä olleet vanhentanneet
2nd plural	vanhennitta	että vanhentanneet	2nd plural	olitta vanhentanneet	että olleet vanhentanneet
3rd plural	vanhentiit1), vanhentivat2), vanhennettii	evät vanhentanneet, ei vanhennettu	3rd plural	olivat vanhentanneet	evät olleet vanhentanneet, ei olt vanhennettu
impersonal	vanhennettii	ei vanhennettu	impersonal	oli vanhennettu	ei olt vanhennettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vanhentaisin	en vanhentais	1st singular	olisin vanhentant, olisin vanhentanut	en olis vanhentant, en olis vanhentanut
2nd singular	vanhentaisit, vanhentaist1)	et vanhentais	2nd singular	olisit vanhentant, olisit vanhentanut	et olis vanhentant, et olis vanhentanut
3rd singular	vanhentais	ei vanhentais	3rd singular	olis vanhentant, olis vanhentanut	ei olis vanhentant, ei olis vanhentanut
1st plural	vanhentaisimma	emmä vanhentais	1st plural	olisimma vanhentanneet	emmä olis vanhentanneet
2nd plural	vanhentaisitta	että vanhentais	2nd plural	olisitta vanhentanneet	että olis vanhentanneet
3rd plural	vanhentaisiit1), vanhentaisivat2), vanhennettais	evät vanhentais, ei vanhennettais	3rd plural	olisivat vanhentanneet	evät olis vanhentanneet, ei olis vanhennettu
impersonal	vanhennettais	ei vanhennettais	impersonal	olis vanhennettu	ei olis vanhennettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vanhenna	elä vanhenna	2nd singular	oo vanhentant, oo vanhentanut	elä oo vanhentant, elä oo vanhentanut
3rd singular	vanhentakkoo	elköö vanhentako	3rd singular	olkoo vanhentant, olkoo vanhentanut	elköö olko vanhentant, elköö olko vanhentanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vanhentakkaa	elkää vanhentako	2nd plural	olkaa vanhentanneet	elkää olko vanhentanneet
3rd plural	vanhentakkoot	elkööt vanhentako, elköö vanhennettako	3rd plural	olkoot vanhentanneet	elkööt olko vanhentanneet, elköö olko vanhennettu
impersonal	vanhennettakoo	elköö vanhennettako	impersonal	olkoo vanhennettu	elköö olko vanhennettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vanhentanen	en vanhentane
2nd singular	vanhentanet	et vanhentane
3rd singular	vanhentannoo	ei vanhentane
1st plural	vanhentanemma	emmä vanhentane
2nd plural	vanhentanetta	että vanhentane
3rd plural	vanhentannoot	evät vanhentane, ei vanhennettane
impersonal	vanhennettanoo	ei vanhennettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vanhentaa	present	vanhentava	vanhennettava
2nd	inessive	vanhentaes	past	vanhentant, vanhentanut	vanhennettu
	instructive	vanhentaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vanhentakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vanhentammaa
	inessive	vanhentamas
	elative	vanhentamast
	abessive	vanhentamata
4th	nominative	vanhentamiin
	partitive	vanhentamista, vanhentamist

Synonyms

• vanhenoittaa

Derived terms

• vanhentua

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 638