vierre

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *verdek, borrowed from early Proto-Germanic *wertiz (later *wirtiz), and derived with +‎ -e. Cognate with Estonian virre, Ingrian veerre, Livonian vīrdig and Votic virre.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋie̯rːeˣ/, [ˈʋie̞̯rːe̞(ʔ)]
• Rhymes: -ierːe
• Hyphenation^(key): vier‧re

Noun

vierre

1. wort (liquid extract from the ground malt and grain soaked in hot water)

Declension

Inflection of vierre (Kotus type 48*K/hame, rt-rr gradation)
nominative		vierre	vierteet
genitive		vierteen	vierteiden vierteitten
partitive		vierrettä	vierteitä
illative		vierteeseen	vierteisiin vierteihin
		singular	plural
nominative		vierre	vierteet
accusative	nom.	vierre	vierteet
	gen.	vierteen
genitive		vierteen	vierteiden vierteitten
partitive		vierrettä	vierteitä
inessive		vierteessä	vierteissä
elative		vierteestä	vierteistä
illative		vierteeseen	vierteisiin vierteihin
adessive		vierteellä	vierteillä
ablative		vierteeltä	vierteiltä
allative		vierteelle	vierteille
essive		vierteenä	vierteinä
translative		vierteeksi	vierteiksi
abessive		vierteettä	vierteittä
instructive		—	viertein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vierre (Kotus type 48*K/hame, rt-rr gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vierteeni vierteeni accusative nom. vierteeni vierteeni gen. vierteeni genitive vierteeni vierteideni vierteitteni partitive vierrettäni vierteitäni inessive vierteessäni vierteissäni elative vierteestäni vierteistäni illative vierteeseeni vierteisiini vierteihini adessive vierteelläni vierteilläni ablative vierteeltäni vierteiltäni allative vierteelleni vierteilleni essive vierteenäni vierteinäni translative vierteekseni vierteikseni abessive vierteettäni vierteittäni instructive — — comitative — vierteineni second-person singular possessor singular plural nominative vierteesi vierteesi accusative nom. vierteesi vierteesi gen. vierteesi genitive vierteesi vierteidesi vierteittesi partitive vierrettäsi vierteitäsi inessive vierteessäsi vierteissäsi elative vierteestäsi vierteistäsi illative vierteeseesi vierteisiisi vierteihisi adessive vierteelläsi vierteilläsi ablative vierteeltäsi vierteiltäsi allative vierteellesi vierteillesi essive vierteenäsi vierteinäsi translative vierteeksesi vierteiksesi abessive vierteettäsi vierteittäsi instructive — — comitative — vierteinesi first-person plural possessor singular plural nominative vierteemme vierteemme accusative nom. vierteemme vierteemme gen. vierteemme genitive vierteemme vierteidemme vierteittemme partitive vierrettämme vierteitämme inessive vierteessämme vierteissämme elative vierteestämme vierteistämme illative vierteeseemme vierteisiimme vierteihimme adessive vierteellämme vierteillämme ablative vierteeltämme vierteiltämme allative vierteellemme vierteillemme essive vierteenämme vierteinämme translative vierteeksemme vierteiksemme abessive vierteettämme vierteittämme instructive — — comitative — vierteinemme second-person plural possessor singular plural nominative vierteenne vierteenne accusative nom. vierteenne vierteenne gen. vierteenne genitive vierteenne vierteidenne vierteittenne partitive vierrettänne vierteitänne inessive vierteessänne vierteissänne elative vierteestänne vierteistänne illative vierteeseenne vierteisiinne vierteihinne adessive vierteellänne vierteillänne ablative vierteeltänne vierteiltänne allative vierteellenne vierteillenne essive vierteenänne vierteinänne translative vierteeksenne vierteiksenne abessive vierteettänne vierteittänne instructive — — comitative — vierteinenne third-person possessor singular plural nominative vierteensä vierteensä accusative nom. vierteensä vierteensä gen. vierteensä genitive vierteensä vierteidensä vierteittensä partitive vierrettään vierrettänsä vierteitään vierteitänsä inessive vierteessään vierteessänsä vierteissään vierteissänsä elative vierteestään vierteestänsä vierteistään vierteistänsä illative vierteeseensä vierteisiinsä vierteihinsä adessive vierteellään vierteellänsä vierteillään vierteillänsä ablative vierteeltään vierteeltänsä vierteiltään vierteiltänsä allative vierteelleen vierteellensä vierteilleen vierteillensä essive vierteenään vierteenänsä vierteinään vierteinänsä translative vierteekseen vierteeksensä vierteikseen vierteiksensä abessive vierteettään vierteettänsä vierteittään vierteittänsä instructive — — comitative — vierteineen vierteinensä

Derived terms

compounds

• kantavierre
• vierreleipä

 

Further reading

• “vierre”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Lule Sami

Etymology

From Proto-Samic *vearē.

Noun

vierre

1. something wrong, incorrect
2. something (morally) wrong
3. something deceitful

Inflection

Even e-stem, rr-r gradation
Nominative	vierre
Genitive	viere
	Singular	Plural
Nominative	vierre	viere
Accusative	vierev	vierijt
Genitive	viere	vierij
Illative	värráj	vierijda
Inessive	vieren	vierijn
Elative	vieres	vierijs
Comitative	vierijn	vierij
Abessive	vieredagá vieredagi	vierijdagá vierijdagi
Essive	vierren
Possessive forms Singular Dual Plural 1st person värrám värráma värráma 2nd person värrát värráda värráda 3rd person vierres vierreska vierresa

Further reading

• Koponen, Eino, Ruppel, Klaas, Aapala, Kirsti, editors (2002–2008), Álgu database: Etymological database of the Saami languages‎^[2], Helsinki: Research Institute for the Languages of Finland