yllätys

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈylːætys/, [ˈylːæt̪ys̠]
• Rhymes: -ylːætys
• Hyphenation^(key): yl‧lä‧tys

Etymology 1

yllättää (“to surprise”) +‎ -ys.

Noun

yllätys

1. surprise

Declension

Inflection of yllätys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		yllätys	yllätykset
genitive		yllätyksen	yllätysten yllätyksien
partitive		yllätystä	yllätyksiä
illative		yllätykseen	yllätyksiin
		singular	plural
nominative		yllätys	yllätykset
accusative	nom.	yllätys	yllätykset
	gen.	yllätyksen
genitive		yllätyksen	yllätysten yllätyksien
partitive		yllätystä	yllätyksiä
inessive		yllätyksessä	yllätyksissä
elative		yllätyksestä	yllätyksistä
illative		yllätykseen	yllätyksiin
adessive		yllätyksellä	yllätyksillä
ablative		yllätykseltä	yllätyksiltä
allative		yllätykselle	yllätyksille
essive		yllätyksenä	yllätyksinä
translative		yllätykseksi	yllätyksiksi
abessive		yllätyksettä	yllätyksittä
instructive		—	yllätyksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of yllätys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative yllätykseni yllätykseni accusative nom. yllätykseni yllätykseni gen. yllätykseni genitive yllätykseni yllätysteni yllätyksieni partitive yllätystäni yllätyksiäni inessive yllätyksessäni yllätyksissäni elative yllätyksestäni yllätyksistäni illative yllätykseeni yllätyksiini adessive yllätykselläni yllätyksilläni ablative yllätykseltäni yllätyksiltäni allative yllätykselleni yllätyksilleni essive yllätyksenäni yllätyksinäni translative yllätyksekseni yllätyksikseni abessive yllätyksettäni yllätyksittäni instructive — — comitative — yllätyksineni second-person singular possessor singular plural nominative yllätyksesi yllätyksesi accusative nom. yllätyksesi yllätyksesi gen. yllätyksesi genitive yllätyksesi yllätystesi yllätyksiesi partitive yllätystäsi yllätyksiäsi inessive yllätyksessäsi yllätyksissäsi elative yllätyksestäsi yllätyksistäsi illative yllätykseesi yllätyksiisi adessive yllätykselläsi yllätyksilläsi ablative yllätykseltäsi yllätyksiltäsi allative yllätyksellesi yllätyksillesi essive yllätyksenäsi yllätyksinäsi translative yllätykseksesi yllätyksiksesi abessive yllätyksettäsi yllätyksittäsi instructive — — comitative — yllätyksinesi first-person plural possessor singular plural nominative yllätyksemme yllätyksemme accusative nom. yllätyksemme yllätyksemme gen. yllätyksemme genitive yllätyksemme yllätystemme yllätyksiemme partitive yllätystämme yllätyksiämme inessive yllätyksessämme yllätyksissämme elative yllätyksestämme yllätyksistämme illative yllätykseemme yllätyksiimme adessive yllätyksellämme yllätyksillämme ablative yllätykseltämme yllätyksiltämme allative yllätyksellemme yllätyksillemme essive yllätyksenämme yllätyksinämme translative yllätykseksemme yllätyksiksemme abessive yllätyksettämme yllätyksittämme instructive — — comitative — yllätyksinemme second-person plural possessor singular plural nominative yllätyksenne yllätyksenne accusative nom. yllätyksenne yllätyksenne gen. yllätyksenne genitive yllätyksenne yllätystenne yllätyksienne partitive yllätystänne yllätyksiänne inessive yllätyksessänne yllätyksissänne elative yllätyksestänne yllätyksistänne illative yllätykseenne yllätyksiinne adessive yllätyksellänne yllätyksillänne ablative yllätykseltänne yllätyksiltänne allative yllätyksellenne yllätyksillenne essive yllätyksenänne yllätyksinänne translative yllätykseksenne yllätyksiksenne abessive yllätyksettänne yllätyksittänne instructive — — comitative — yllätyksinenne third-person possessor singular plural nominative yllätyksensä yllätyksensä accusative nom. yllätyksensä yllätyksensä gen. yllätyksensä genitive yllätyksensä yllätystensä yllätyksiensä partitive yllätystään yllätystänsä yllätyksiään yllätyksiänsä inessive yllätyksessään yllätyksessänsä yllätyksissään yllätyksissänsä elative yllätyksestään yllätyksestänsä yllätyksistään yllätyksistänsä illative yllätykseensä yllätyksiinsä adessive yllätyksellään yllätyksellänsä yllätyksillään yllätyksillänsä ablative yllätykseltään yllätykseltänsä yllätyksiltään yllätyksiltänsä allative yllätykselleen yllätyksellensä yllätyksilleen yllätyksillensä essive yllätyksenään yllätyksenänsä yllätyksinään yllätyksinänsä translative yllätyksekseen yllätykseksensä yllätyksikseen yllätyksiksensä abessive yllätyksettään yllätyksettänsä yllätyksittään yllätyksittänsä instructive — — comitative — yllätyksineen yllätyksinensä

Derived terms

• ylläri
• yllätyksekäs
• yllätyksellinen
• yllätyksetön

 

compounds

• jymy-yllätys
• yllätyshaastaja
• yllätyshyökkäys
• yllätyslahja
• yllätysmomentti
• yllätystarkastus
• yllätystekijä
• yllätystulos
• yllätysuutinen
• yllätysvierailu
• yllätysvieras
• yllätysvoittaja
• yllätysvoitto

 

Further reading

• “yllätys”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

yllätys

1. (informal) second-person singular present imperative of yllättyä (with enclitic -s)