Wikipedia

Ero sivun ”IBM PC” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
211 773 muokkausta
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
211 773 muokkausta
 
(48 välissä olevaa versiota 12 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
{{lähteetön|joitakin lähteitä on, mutta merkittävästi lisää tarvitaan malleihin ja teknisiin yksityiskohtiin}}
{{Korjattava/painotus|edelleen liikaa klooneista tai myöhemmistä malleista}}
{{Tietokone
| nimi = IBM PC
| kuvatiedosto = IBM PC 5150.jpg
| kuvan leveys = 250px
| kuvateksti = Alkuperäinen IBM PC 5150 -malli varustettuna vihermustamonitorilla (IBM 5151).
| logo = IBM Personal Computer badge recreation.svg
| logon leveys = 100px
| valmistaja = [[IBM]]
| kehittäjä =
| tuoteperhe = IBM PC -sarja
| tyyppi =
| julkaistu = [[1981]]
| lopetettu = [[1987]]
| valmistettu = <!-- käytetään vain kertavalmisteisille koneille, joihin ”julkaistu” ja ”lopetettu” eivät sovi -->
| mitat =
| paino =
| virta =
| näyttö =
| kamera =
| käyttöjärjestelmä = [[PC-DOS]]/[[IBM BASIC]]
| osoitinlaite =
| prosessori = [[Intel 8088]]
| näytönohjain =
| äänikortti =
| keskusmuisti =
| massamuisti =
| liitännät =
| muuta =
| edeltäjä = [[IBM Datamaster]]
| seuraaja = [[IBM Personal Computer XT]]<br>[[IBM PCjr]]<br>[[IBM Portable Personal Computer]]<br>[[IBM PC Convertible]]
}}
 
'''IBM Personal Computer''' (malli 5150, tunnettu lyhyesti nimellä '''IBM PC''') oli [[IBM]]-yhtiön vuonna 1981 julkaisema [[mikrotietokone]] ja tuotesarja.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.pcworld.com/article/126671/article.html | nimeke = The IBM Personal Computer's 25th Anniversary | julkaisija = PC World | viitattu = 30.7.2017 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170724122052/http://www.pcworld.com/article/126671/article.html | arkistoitu = 24.7.2017 }}</ref>
IBM ilmoitti IBM PC:stä 12. elokuuta 1981.<ref name="ars" />
Aluksi ammattikäyttöön vakiintunut standardi muodostui johtavaksi kotitietokoneeksi[[kotitietokone]]eksi 1990-luvun alussa osin siitä syystä, että muut yritykset pystyivät valmistamaan laillisia [[IBM PC -yhteensopivatyhteensopiva tietokone|IBM PC -yhteensopivia]] koneita. Useimmat nykyisin koti- ja ammattikäyttöön myytävät tietokoneet ovat IBM PC -arkkitehtuurin kanssa yhä täysin tai lähes yhteensopivia laitteisto- ja ohjelmistotasolla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Autere, Jussi| Otsikko = PC-tekniikan ABC, osa 2 : IBM PC yhä prosessorin yhteensopivuuden perusta|Julkaisu = MikroPC| Ajankohta = 1993| Vuosikerta = | Numero = 5| Sivut = 35–37|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = (Prosessorin toiminta ja tekniikka)| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 10.7.2013|Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}</ref> [[IBM PC -yhteensopivat|IBM PC -yhteensopivista]] tietokoneista käytetään usein vain nimitystä PC, joka voi tarkoittaa myös muita [[henkilökohtainen tietokone|henkilökohtaisia tietokoneita]].
 
== Historia ==
===Taustaa===
1970-luvun alussa pieniä, mikroprosessoripohjaisia [[mikrotietokone]]ita myytiin [[rakennussarja|rakennussarjoina]] harrastelijoille. Vuonna 1975 IBM julkaisi [[IBM 5100]] -mallin, joka oli IBM:n ensimmäinen tuotantoon asti päätynyt henkilökohtainen tietokone ja ensimmäisiä [[kannettava tietokone|kannettavia tietokoneita]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://history-computer.com/inventions/portable-computer/ | nimeke = IBM 5100 | viitattu = 1.9.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
Historioitsijoiden mukaan henkilökohtaisten tietokoneiden vallankumous alkoi huhtikuussa 1977 West Coast Computer Faire -messuilla, jossa Apple esitteli [[Apple II]]:n ja Commodore [[Commodore PET]]:n.<ref name="ieeeibmpc">{{Verkkoviite | osoite = https://spectrum.ieee.org/how-the-ibm-pc-won-then-lost-the-personal-computer-market#toggle-gdpr | nimeke = How the IBM PC Won, Then Lost, the Personal Computer Market | ajankohta = 21.7.2021 | viitattu = 13.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
"Vuoden 1977 kolmikko" eli [[Apple II]], [[Commodore PET]] ja [[TRS-80]] olivat kuluttajille suunnattuja.<ref name="ieeeibmpc" /><ref name="twgcp">{{Verkkoviite | osoite = http://tacticalwargamer.com/articles/hardware/computerplatforms.htm | nimeke = Computer Platforms | viitattu = 23.7.2017}}</ref> Apple oli kolmikon kallein osoittautuen kuitenkin pitkäikäisimmäksi. TRS-80 oli halvin ja menestyi parhaiten. Tuolloin maailman suurin tietokonevalmistaja IBM seurasi näiden tietokoneiden sekä vuonna 1978 julkaistun [[Atarin 8-bittiset|Atari 400/800]] -mallin menestystä ja päätti lähteä mukaan kilpailuun.<ref name="Nimetön-rDe6-1">Chaline, s. 202</ref>
 
=== Kehitys ===
IBM:n toimitusjohtaja Frank T. Cary antoi William Lowelle tehtäväksi suunnitella henkilökohtainen tietokone.<ref name="ieeeibmpc" /> Lowe raportoi suoraan Carylle ja ohitti IBM:n monimutkaisen tuotekehitysbyrokratian.<ref name="ieeeibmpc" /> Lowen suunnitelmana oli ostaa olemassa olevia komponentteja ja ohjelmistoja, jotka liitettäisiin yhteen kuluttajille myytävänä tuotteena: tietokoneessa ei olisi IBM:llä kehitettyä ohjelmistoa tai piirejä.<ref name="ieeeibmpc" /> Tietokoneen piti kiinnostaa myös yritysasiakkaita.<ref name="ieeeibmpc" /> [[Suurtietokone]]iden myyjien odotettiin jättävän tietokone huomiotta tai vastustavan sitä, mistä johtuen projekti pidettiin melko salassa.<ref name="ieeeibmpc" /> Lowen suunnitelma hyväksyttiin: [[Philip Donald Estridge]] otettiin suunnittelijaksi ja Lowe siirtyi uuteen tehtävään IBM:llä.<ref name="ieeeibmpc" />
Koodinimellä "Project Chess" käynnistetty kehitystyö sai suurimman prioriteetin IBM:n muihin kehitysprojekteihin nähden. Projektin vetäjä [[Don Estridge]] (1937–1985) halusi tuotteen markkinoille mahdollisimman nopeasti. Tämän vuoksi valittiin sopivia komponentteja IBM:n ja muiden valmistajien olemassa olevista laitteista. Tietokoneeseen valittiin [[Intel 8088]] -mikroprosessori. IBM:n yritys lisensoida [[CP/M]]-[[käyttöjärjestelmä]] kariutui ja käyttöjärjestelmäksi tuli [[QDOS]]:iin perustuva [[PC-DOS]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.silicon.co.uk/mobility/compaq-luggable-portable-computers-208323 | nimeke = Tales In Tech History: The Compaq ‘Luggable’ And Portable Computers | julkaisija = Silicon | tekijä = Matthew Broersma | ajankohta = 31.3.2017 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="ars">{{Verkkoviite | osoite = https://arstechnica.com/gadgets/2017/07/ibm-pc-history-part-2/ | nimeke = The complete history of the IBM PC, part two: The DOS empire strikes | julkaisija = Ars Technica | tekijä = Jimmy Maher | ajankohta = 31.7.2017 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
Lowe oli valinnut [[käyttöjärjestelmä]]n toimittajaksi [[Microsoft]]in: [[Bill Gates]] sanoi ettei Microsoft pystyisi kirjoittamaan käyttöjärjestelmää tyhjästä IBM:n aikataulussa ja osti [[QDOS]]in ja perusti käyttöjärjestelmän sille.<ref name="ieeeibmpc" />
Tietokoneen suunnittelijat olivat aiemmin kehittäneet [[IBM Datamaster]]in ja IBM PC:n suunnitteluun oli aikaa vain vuosi.<ref name="os2pc" /> Aikaraja tarkoitti että ei ollut aikaa erikoispiireille tai piireille joita ei vielä ollut saatavilla, ei suurta ohjelmistokehitystä ja etu oli tunnetuilla tekniikoilla.<ref name="os2pc">{{Verkkoviite | osoite = https://www.os2museum.com/wp/the-ibm-pc-41-years-ago/ | nimeke = The IBM PC, 41 Years Ago | tekijä = Michal Necasek | ajankohta = 10.8.2021 | viitattu = 31.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Monet Datamasterin suunnitteluelementit käytettiin IBM PC:ssä kuten [[näppäimistö]].<ref name="tidb">{{Verkkoviite | osoite = https://www.tech-insider.org/personal-computers/research/1990/09.html | nimeke = The Creation of the IBM PC | tekijä = David J. Bradley | ajankohta = syyskuu 1990 | viitattu = 31.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="bytepc">{{Lehtiviite | Tekijä = David J. Bradley | Otsikko = The Creation of The IBM PC | Julkaisu = Byte | Ajankohta = syyskuu 1990 | Vuosikerta = 15 | Numero = 9 | Sivut = 414 &ndash; 420 | Kieli = {{en}} | www = https://archive.org/details/byte-magazine-1990-09/page/n451/mode/2up}}</ref> Datamasterin kehityksessä suunnittelijat perehtyivät Intelin arkkitehtuuriin ja oheispiireihin muistirajoituksien ratkaisemiseksi.<ref name="bytepc" /> Kun prosessoria valittiin IBM PC:lle oli neljä vaikuttavaa tekijää: 1) muistiraja oli ratkaistava 2) prosessorin ja oheislaitteiden oli oltava heti saatavilla 3) ei ollut aikaa opetella uusia ratkaisuja, ja 4) oli oltava käyttöjärjestelmä ja sovellusohjelmia saatavilla prosessorille.<ref name="bytepc" /> Valintakriteerit rajasivat vaihtoehdot kahteen: [[Intel 8086]] ja Intel 8088.<ref name="bytepc" /> Jälkimmäisen ulkoinen dataväylä oli 8-bittinen, mikä tarkoitti rahan säästöä RAM-muistin, ROM:in ja logiikan suhteen.<ref name="bytepc" /> Tietokoneen väyläarkkitehtuuri tuli kahdesta lähteestä: Datamasterin määrittely ja Intel 8088:n vaikutus.<ref name="bytepc" />▼
IBM:n aiempi yritys lisensoida [[CP/M]]-käyttöjärjestelmä kariutui.<ref name="Nimetön-rDe6-2">{{Verkkoviite | osoite = https://www.silicon.co.uk/mobility/compaq-luggable-portable-computers-208323 | nimeke = Tales In Tech History: The Compaq ‘Luggable’ And Portable Computers | julkaisija = Silicon | tekijä = Matthew Broersma | ajankohta = 31.3.2017 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="ars">{{Verkkoviite | osoite = https://arstechnica.com/gadgets/2017/07/ibm-pc-history-part-2/ | nimeke = The complete history of the IBM PC, part two: The DOS empire strikes | julkaisija = Ars Technica | tekijä = Jimmy Maher | ajankohta = 31.7.2017 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> QDOS oli klooni CP/M:stä, josta tuli [[PC-DOS]].<ref name="thereg">{{Verkkoviite | osoite = https://www.theregister.co.uk/2011/07/27/ms_dos_turns_30/ | nimeke = Microsoft's MS-DOS is 30 today | julkaisija = The Register | tekijä = Tony Smith | ajankohta = 27.7.2011 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.theregister.com/2011/07/27/ms_dos_turns_30/?page=3 | nimeke = Microsoft's MS-DOS is 30 today | selite = sivu 3 | julkaisija = The Register | tekijä = Tony Smith | ajankohta = 27.7.2011 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="ars" />
Estridge hankki [[Intel]]iltä [[Intel 8088]] -mikroprosessorin.<ref name="ieeeibmpc" /><ref name="bytepc" /> Merkittävä etu Intelillä kilpailijoihin nähden oli, että prosessorit olivat jo tuotannossa ja siten valmiina IBM testeihin.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://spectrum.ieee.org/the-inside-story-of-texas-instruments-biggest-blunder-the-tms9900-microprocessor | nimeke = The Inside Story of Texas Instruments’ Biggest Blunder: The TMS9900 Microprocessor | tekijä = Walden C. Rhines | ajankohta = 22.6.2017 | viitattu = 7.9.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
▲Tietokoneen suunnittelijat olivat aiemmin kehittäneet [[IBM Datamaster]]in ja IBM PC:n suunnitteluun oli aikaa vain vuosi.<ref name="os2pc" /> Aikaraja tarkoittiedellytti, että erikoispiirejä ei ollutvoitu aikaakäyttää erikoispiireilleja taiettä piireillepiirien joitapiti eiolla vielä ollutvalmiiksi saatavilla, eiohjelmistokehityksen suurta ohjelmistokehitystänopeaa ja etu oli tunnetuillatekniikoiden tekniikoillatuttuja.<ref name="os2pc">{{Verkkoviite | osoite = https://www.os2museum.com/wp/the-ibm-pc-41-years-ago/ | nimeke = The IBM PC, 41 Years Ago | tekijä = Michal Necasek | ajankohta = 10.8.2021 | viitattu = 31.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> MonetMonia Datamasterin suunnitteluelementit käytettiin IBM PC:ssäsuunnitteluelementtejä kuten [[näppäimistö]]ä käytettiin IBM PC:ssä.<ref name="tidb">{{Verkkoviite | osoite = https://www.tech-insider.org/personal-computers/research/1990/09.html | nimeke = The Creation of the IBM PC | tekijä = David J. Bradley | ajankohta = syyskuu 1990 | viitattu = 31.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="bytepc">{{Lehtiviite | Tekijä = David J. Bradley | Otsikko = The Creation of The IBM PC | Julkaisu = Byte | Ajankohta = syyskuu 1990 | Vuosikerta = 15 | Numero = 9 | Sivut = 414 &ndash; 420 | Kieli = {{en}} | www = https://archive.org/details/byte-magazine-1990-09/page/n451/mode/2up}}</ref> Datamasterin kehityksessä suunnittelijat perehtyivät Intelin arkkitehtuuriin ja oheispiireihin muistirajoituksien ratkaisemiseksi.<ref name="bytepc" /> Kun prosessoria valittiin IBM PC:lle, olivaikuttavia neljätekijöitä vaikuttavaaoli tekijääneljä: 1) muistiraja oli ratkaistava, 2) prosessorin ja oheislaitteiden oli oltava heti saatavilla, 3) ei ollut aikaa opetella uusia ratkaisuja, ja 4) prosessorille oli oltava saatavilla käyttöjärjestelmä ja sovellusohjelmia saatavilla prosessorille.<ref name="bytepc" /> Valintakriteerit rajasivat vaihtoehdot kahteen: [[Intel 8086]] ja Intel 8088.<ref name="bytepc" /> Jälkimmäisen ulkoinen dataväylä oli 8-bittinen, mikä tarkoitti rahan säästöä RAM-muistin, ROM:in ja logiikan suhteen.<ref name="bytepc" /> Tietokoneen väyläarkkitehtuuri tuli kahdesta lähteestä: Datamasterin määrittely ja Intel 8088:n vaikutus.<ref name="bytepc" /> Inteliltä oli tulossa [[Intel 8087]] -apusuoritin, mutta se ei ollut saatavilla tietokoneen suunnittelun aikana ja sille jätettiin tyhjä paikka kertomatta mitä varten se oli.<ref name="bytepc" />
 
Aiemman Datamasterin BASIC oli peräisin [[IBM System/34]]:stä, joka viivästytti Datamasterin julkaisua vuodella.<ref name="bytepc" /> IBM PC:n kehityksessä päätettiin käyttää valmista ja hankkia BASIC Microsoftilta.<ref name="bytepc" />
Rivi 52 ⟶ 58:
 
=== Julkaisu ===
IBM PC julkistettiin 12. elokuuta 1981<ref name="ieeeibmpc" /> ja sen hinta silloin oli {{luku|1565|Yhdysvaltain dollaria}}.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.ibm.com/ibm/history/exhibits/pc25/pc25_press.html | nimeke = Announcement press release | viitattu = 13.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>
Tietokoneen mukana tuli PC-DOS, jota Microsoft myi erikseen nimellä [[MS-DOS]].<ref name="ars" /><ref name="thereg" />
IBM PC:n menestys teki [[Bill Gates]]inMicrosoftin [[MS-DOS]]-käyttöjärjestelmästä johtavan{{selvennä|millä tavoin? myyntimäärällä varmaankin?}} järjestelmän maailmassa.<ref>Chaline, s. 202<name="Nimetön-rDe6-1"/ref> Vuonna 1984 IBM teki PC-liiketoiminnalla 4 miljardin dollarin liikevaihdon, mikä oli kaksi kertaa enemmän kuin [[Apple]] ja, enemmän kuin Apple, [[Commodore]], [[Hewlett-Packard|HP]] ja [[Sperry Corporation|Sperry]] yhteensä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://archive.org/stream/byte-magazine-1985-09/1985_09_BYTE_10-09_Homebrewing#page/n401/mode/2up | Nimeke = Bytelines | Tekijä = Sol Libes | Ajankohta = Syyskuu 1985 | Julkaisu = Byte Magazine Volume 10 number 9| Viitattu = 21.8.2016 }}</ref> ja 6&nbsp;% koko IBM:n liikevaihdosta 6&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://archive.org/stream/byte-magazine-1984-09/1984_09_BYTE_09-09_Guide_to_the_IBM_PCs#page/n13/mode/2up | Nimeke = IBM Personal computer at glance | Tekijä = | Ajankohta = 1984 | Julkaisu = Byte Magazine Volume 9 number 9| Viitattu = 21.8.2016 }}</ref>
 
Ensimmäistä IBM PC:tä markkinoitiin aluksi niin koteihin kuin työpaikoille, mutta pianse huomattiin,osoittautui ettäliian mallikalliiksi tuntui kotikäyttäjästä kalliilta jakotikäyttäjille. IBM PC -koneet menestyivätkin paremmin toimistoissa. IBM PC:n merkitys oli siinä, että IBM suurena yrityksenä toi uskottavuutta mikrotietokoneiden kehityssuuntaan ja teki niistä myös monien yritysten silmissä varteenotettavia vaihtoehtoja keskuskonepohjaisille ratkaisuille. IBM PC -sarja ja sen kanssa yhteensopivat koneet olivatkin 1980-luvulla suosittuja nimenomaan ammatillisessa käytössä. Toimistotyössä PC tuotti suuria muutoksia, kun konekirjoittajat ja sihteerit korvattiin ATK-tallentajilla ja johtajat joutuivat itse kirjoittamaan omat kirjeensä ja raporttinsa.<ref name="Nimetön-rDe6-3">Chaline, s. 203</ref>
 
IBM:n alkuperäisen ennusteen mukaan PC:tä myytäisiin miljoona kappaletta kolmen vuoden aikana, josta {{luku|200000|kappaletta}} ensimmäisenä vuotena.<ref name="ieeeibmpc" /> Todellisuudessa asiakkaille myytiin sama määrä kuukaudessa toisena vuotena.<ref name="ieeeibmpc" />
 
Vuonna 1983 julkaistu taulukkolaskentaohjelma [[Lotus 1-2-3]] oli IBM PC:n [[läpimurtosovellus]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.zdnet.com/article/goodbye-lotus-1-2-3/ | nimeke = Goodbye, Lotus 1-2-3 | tekijä = Steven J. Vaughan-Nichols | ajankohta = 15.5.2013 | viitattu = 14.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.computinghistory.org.uk/det/6189/Introduction%20of%20spreadsheet%20program%201-2-3%20by%20Lotus, |Nimeke=Computing History &ndash; Introduction of spreadsheet program 1-2-3 by Lotus |Viitattu=14.8.2011 |Sivusto=The UK Computer Museum}}</ref>
 
=== Uudet mallit ===
Vuonna 1983 julkaistiin ensimmäinen seuraaja IBM PC:lle nimellä [[IBM PC/XT|XT]].<ref name="ieeeibmpc" /> Vuonna 1984 tuli XT:n seuraaja [[IBM PC/AT|AT]].<ref name="ieeeibmpc" />
 
Caryn seuraajaksi IBM:n toimitusjohtajaksi valittu John Opel halusi siirtää IBM PC:n kehityksen takaisin tavalliseen IBM:n tuotekehitysprosessiin.<ref name="ieeeibmpc" /> Estridgen osasto nimettiin Entry Systems Divisioniksi (ESD) ja ryhmän koko kasvoi.<ref name="ieeeibmpc" /> Estridgelle tuli tarpeen raportoida enemmän tekemisistä, mikä vei aikaa kehitystyöltä.<ref name="ieeeibmpc" /> AT oli suunniteltu juuri ennen uudelleenjärjestelyä.<ref name="ieeeibmpc" />
Kotimarkkinoille suunnattu IBM PCjr oli merkittävä epäonnistuminen, jonka monet lisälaitteet ja ohjelmistot eivät olleet yhteensopivia muiden IBM PC -mallien kanssa.<ref name="ieeeibmpc" />
 
Varhain vuonna 1985 Opel asetti Lowen IBM PC -liiketoiminnan johtoon.<ref name="ieeeibmpc" /> IBM:n johto yritti myydä henkilökohtaisia tietokoneita samalla strategialla kuin se oli käyttänyt aiemmin: ohjelmiston julkaiseminen vasta kun se oli mahdollisimman [[ohjelmointivirhe|bugitonta]].<ref name="ieeeibmpc" /> Kilpailijoille ja muulle ohjelmistoteollisuudelle oli kuitenkin tärkeämpää saada ohjelmistot nopeasti markkinoille.<ref name="ieeeibmpc" />
 
=== Kloonien yleistyminen ===
1980-luvulla mikrotietokonemarkkinoilla oli jopa satoja erilaisia keskenään yhteensopimattomia laitteita. IBM PC:t ja muut alustan kanssa yhteensopivat tietokoneet nousivat vallitsevaksi standardiksi. Tämä kehitys johtui osaksi siitä, että IBM ei saanut pidettyä monen eri valmistajan osista kootun laitteensa tekijänoikeuksia itsellään.▼
IBM julkaisi BIOSin olennaiset osat, mutta sen [[tekijänoikeus]] säilyi IBM:llä, joka aikoi estää lisensoimattomien kloonien valmistuksen.<ref name="computehistory" />▼
IBM esti kloonien valmistajia kopioimasta BIOSia suoraan, jolloin nämä kehittivät oman vaihtoehtoisen toteutuksen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.nytimes.com/1984/06/09/business/eagle-s-battle-for-survival.html | nimeke = Eagle's Battle for Survival| julkaisija = New York Times | julkaistu = 9.6.1984 | tekijä = Sanger, David E. | viitattu = 12.8.2017 | kieli = {{en}} }}</ref>▼
Muut firmat pystyivät valmistamaan laillisia IBM PC -yhteensopivia "kloonikoneita" [[Takaisinmallinnus|takaisinmallintamalla]] BIOSin.<ref name="computehistory">{{Verkkoviite | osoite = http://computemagazine.com/the-history-of-the-ibm-personal-computer/ | nimeke = The History Of The IBM Personal Computer | julkaisija = Compute | arkisto = https://web.archive.org/web/20170619234353/http://computemagazine.com/the-history-of-the-ibm-personal-computer/ | arkistoitu = 2017-06-19 | julkaistu = 2.3.2011 | viitattu = 19.8.2017 | kieli = {{en}} }}</ref> Erilaisten laitteiden tuki siirtyi BIOSista [[laiteajuri|laiteajureihin]].<ref name="pcmagsoftware" />▼
 
Aiemmin CP/M oli jakanut käyttöjärjestelmän erillisiin osiin, jossa BIOS toteutti laiteriippuvaiset osat.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.gaby.de/cpm/manuals/archive/cpm22htm/ch6.htm#Section_6.1 | nimeke = CP/M Alteration | viitattu = 15.12.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>
Ensimmäinen klooni [[Compaq Portable]] julkistettiin vuoden kuluttua ja toimitukset alkoivat vuonna 1983.<ref>Chaline, s. 203</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.silicon.co.uk/mobility/compaq-luggable-portable-computers-208323 | nimeke = Tales In Tech History: The Compaq ‘Luggable’ And Portable Computers | julkaisija = Silicon | tekijä = Matthew Broersma | ajankohta = 31.3.2017 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Japanilainen [[Toshiba]] toi markkinoille vuonna 1985 ensimmäisen PC-yhteensopivan sarjavalmisteisen Laptop-mallisen [[kannettava tietokone|kannettavan tietokoneen]] [[Toshiba T1100]]n.<ref>Chaline, s. 203</ref> Vuonna 1986 [[Compaq]]in ''Deskpro 386'' -tietokone vei IBM:ltä teknisen johtoaseman, ollen ensimmäinen [[Intel 80386‎|386]]-prosessorilla varustettu PC.<ref>Chaline, s. 203</ref> Muutamassa vuodessa muut tietokonearkkitehtuurit ja -käyttöjärjestelmät joutuivat PC-/MS-DOS -koneiden vyöryn alle.<ref>Chaline, s. 203</ref> Parhaiten selvisi Apple, joka oli julkistanut ensimmäisen kaupallisesti menestyneen [[Graafinen käyttöliittymä|graafisella käyttöliittymällä]] varustetun [[Macintosh]]-koneen vuonna 1984<ref>Chaline, s. 203</ref> ja luonut tämän ympärille hyötyohjelma-kirjaston, joka turvasi sille pienen, mutta pysyvän osuuden 1990-luvun tietokonemarkkinoilla.{{Lähde||30. joulukuuta 2018|vuosi=2018}} Länsimaissa jäljelle jääneistä kilpailijoista Commodore että [[Atari]] tekivät 1980-luvun lopussa omien tuotteittensa kanssa rinnan myös PC-klooneja<ref name=Pulkkinen>{{Kirjaviite | Tekijä = Pulkkinen, Jarmo | Nimeke = Sudenluusta supertietokoneeseen, laskemisen kulttuurihistoriaa | Vuosi = 2004 | Sivu = 404 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Art House | Tunniste = ISBN 951-884-338-0 | Viitattu = 18.8.2016 }}</ref> ja molemmat julkaisivat viimeiset omat tietokonemallinsa ([[Amiga 1200]] & [[Amiga 4000|4000]], [[Atari Falcon]]) vuonna 1992.{{Lähde||30. joulukuuta 2018|vuosi=2018}}▼
IBM teki PC:nsä julkaistuaan jotain sen totutuista toimintatavoista poikkeavaa ja julkaisi laitteenosan BIOSin [[assembly (ohjelmointikieli)|assembly]]-kielisetkielisestä lähdekooditlähdekoodista.<ref name="computehistory" /> BIOSin lähdekoodien avulla ulkopuoliset kehittäjät pystyivät kehittämään koneen toiminnallisuutta ja tämän on katsottu osaltaan auttaneen IBM PC:n nousua.{{lähde}} Tunnetuimpia tältä pohjalta tehtyjä ohjelmia oli ''ramdisk'', joka toteutti [[RAM-levy]]n: ohjelma vaihtoi DOS:in BIOS:ille lähettämien levyke-käskyjenlevykekäskyjen osoitteet omiinsa siten, että RAM-muistia pystyi käyttämään levykeaseman tapaan. Tämä nopeutti kovasti ohjelmien kääntämistä, kun välivaiheet voitiin tallentaa RAM-muistiin.<ref>Upton, Eben et al. ''Learning Computer Architecture with Raspberry Pi'', Wiley, Indianapolis, s. 256''</ref>▼
 
▲IBM julkaisi BIOSin olennaiset osat, mutta piti sen [[tekijänoikeus|tekijänoikeudet]] säilyi IBM:llä, joka aikoiitsellään estääestääkseen lisensoimattomien kloonien"kloonikoneiden" valmistuksen.<ref name="computehistory" />
▲1980-luvulla mikrotietokonemarkkinoilla oli jopa satoja erilaisia keskenään yhteensopimattomia laitteita. IBM PC:t ja muut alustan kanssa yhteensopivat tietokoneet nousivat vallitsevaksi standardiksi. Tämä kehitys johtui osaksi siitä, että IBM ei saanut pidettyä monen eri valmistajan osista kootun laitteensa tekijänoikeuksia itsellään.
▲IBMKloonien estivalmistajat kloonieneivät valmistajiavoineet kopioimastakopioida BIOSia suoraan, jolloinjoten nämäne kehittivät oman vaihtoehtoisen toteutuksen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.nytimes.com/1984/06/09/business/eagle-s-battle-for-survival.html | nimeke = Eagle's Battle for Survival| julkaisija = New York Times | julkaistu = 9.6.1984 | tekijä = Sanger, David E. | viitattu = 12.8.2017 | kieli = {{en}} }}</ref>
▲MuutKyseiset firmatyritykset pystyivät valmistamaanvalmistivat laillisia IBM PC -yhteensopivia "kloonikoneita" [[Takaisinmallinnus|takaisinmallintamalla]] BIOSin.<ref name="computehistory">{{Verkkoviite | osoite = http://computemagazine.com/the-history-of-the-ibm-personal-computer/ | nimeke = The History Of The IBM Personal Computer | julkaisija = Compute | arkisto = https://web.archive.org/web/20170619234353/http://computemagazine.com/the-history-of-the-ibm-personal-computer/ | arkistoitu = 2017-06-19 | julkaistu = 2.3.2011 | viitattu = 19.8.2017 | kieli = {{en}} }}</ref> Erilaisten laitteiden tuki siirtyi BIOSista [[laiteajuri|laiteajureihin]].<ref name="pcmagsoftware" />
 
▲Ensimmäinen klooni [[Compaq Portable]] julkistettiin vuoden kuluttua ja toimitukset alkoivat vuonna 1983.<ref>Chaline, s. 203<name="Nimetön-rDe6-3"/ref><ref>{{Verkkoviite | osoite name= https://www.silicon.co.uk/mobility/compaq"Nimetön-luggablerDe6-portable-computers-208323 | nimeke = Tales In Tech History: The Compaq ‘Luggable’ And Portable Computers | julkaisija = Silicon | tekijä = Matthew Broersma | ajankohta = 31.3.2017 | viitattu = 23.6.2019 | kieli = {{en}} }}<2"/ref> Japanilainen [[Toshiba]] toi markkinoille vuonna 1985 ensimmäisen PC-yhteensopivan sarjavalmisteisen Laptop-mallisen [[kannettava tietokone|kannettavan tietokoneen]] [[Toshiba T1100]]n.<ref>Chaline, s. 203<name="Nimetön-rDe6-3"/ref> Vuonna 1986 [[Compaq]]in ''Deskpro 386'' -tietokone vei IBM:ltä teknisen johtoaseman, ollen ensimmäinen [[Intel 80386‎|386]]-prosessorilla varustettu PC.<ref name="Nimetön-rDe6-3"/>Chaline, s.IBM:n 203valta-asema henkilökohtaisten tietokoneiden markkinoilla oli muutenkin häviämässä.</ref name="ieeeibmpc" /> Muutamassa vuodessa muut tietokonearkkitehtuurit ja -käyttöjärjestelmät joutuivat PC-/MS-DOS -koneiden vyöryn alle.<ref>Chaline, s. 203<name="Nimetön-rDe6-3"/ref> Parhaiten selvisi Apple, joka oli julkistanut ensimmäisen kaupallisesti menestyneen [[Graafinen käyttöliittymä|graafisella käyttöliittymällä]] varustetun [[Macintosh 128K]] -koneen vuonna 1984<ref>Chaline, s. 203<name="Nimetön-rDe6-3"/ref> ja luonut tämän ympärille hyötyohjelma-kirjastonhyötyohjelmakirjaston, joka turvasi sille pienen, mutta pysyvän osuuden 1990-luvun tietokonemarkkinoilla.{{Lähde||30. joulukuuta 2018|vuosi=2018}} Länsimaissa jäljelle jääneistä kilpailijoista sekä [[Commodore]] että [[Atari]] tekivät 1980-luvun lopussa omien tuotteittensa kanssa rinnan myös PC-klooneja<ref name=Pulkkinen>{{Kirjaviite | Tekijä = Pulkkinen, Jarmo | Nimeke = Sudenluusta supertietokoneeseen, laskemisen kulttuurihistoriaa | Vuosi = 2004 | Sivu = 404 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Art House | Tunniste = ISBN 951-884-338-0 | Viitattu = 18.8.2016 }}</ref> ja molemmat julkaisivat viimeiset omat tietokonemallinsa ([[Amiga 1200]] & [[Amiga 4000|4000]], [[Atari Falcon]]) vuonna 1992.{{Lähde||30. joulukuuta 2018|vuosi=2018}}
▲IBM teki PC:nsä julkaistuaan jotain sen totutuista toimintatavoista poikkeavaa ja julkaisi laitteen BIOSin [[assembly (ohjelmointikieli)|assembly]]-kieliset lähdekoodit. BIOSin lähdekoodien avulla ulkopuoliset kehittäjät pystyivät kehittämään koneen toiminnallisuutta ja tämän on katsottu osaltaan auttaneen IBM PC:n nousua. Tunnetuimpia tältä pohjalta tehtyjä ohjelmia oli ''ramdisk'', joka toteutti [[RAM-levy]]n: ohjelma vaihtoi DOS:in BIOS:ille lähettämien levyke-käskyjen osoitteet omiinsa siten, että RAM-muistia pystyi käyttämään levykeaseman tapaan. Tämä nopeutti kovasti ohjelmien kääntämistä, kun välivaiheet voitiin tallentaa RAM-muistiin.<ref>Upton, Eben et al. ''Learning Computer Architecture with Raspberry Pi'', Wiley, Indianapolis, s. 256''</ref>
 
===PC:t tulevat koteihin===
Kun IBM PC -yhteensopivat koneet alkoivat 1980-luvun lopussa yleistyä yhä suuremmissa määrin koteihinkodeissa, olivat niiden valtteina tiedon tallennuksessa kätevät [[kiintolevy]]t (joita kotikoneissa ei 1980-luvulla yleensä ollut), korkea laskentateho, sekä hyötyohjelmien hyvä saatavuus. Teknisesti merkittävä viihdealusta IBM PC -yhteensopivista tietokoneista tuli vasta 1990-luvulla, jolloin pelit alkoivat tukea [[VGA]]-grafiikkaa sekä äänikortteja. (Vaikka VGA-näytönohjain ja Adlib-äänikortti olivat tosin saatavilla jo 1987, mutta niiden käyttö ja hyödyntäminen yleistyivät vasta myöhemmin).) 1990-luvun alussa PC:stä tuli kuitenkin varsin nopeasti johtava<ref name=Pulkkinen /> ja vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin lähes ainoa kotona pelaamiseen käytetty tietokone-standarditietokonestandardi, eivätkä tämän alan potentiaaliset kilpailijat (lännessä Commodore ja Atari, Japanissa [[Fujitsu]], [[NEC]] ja [[Panasonic]]) saaneet tuotua markkinoille varteenotettavaa haastajaa. Applen Macintoshit eivät myöskään koskaan muodostuneet suosituiksi pelaamiseen keskittyvien kuluttajien parissa. PC-koneiden voittokulkua johtavaksi kotimikroksi ei estänyt se, että ajanmukaiset PC-koneet olivat noin kaksi kertaa kalliimpia kuin aiempien sukupolvien 8- ja 16-bittiset [[kotitietokone]]et olivat olleet.
 
===IBM luopuu ===
IBM oli kilpailijoitaan hitaampi tuomaan markkinoille tietokoneita, jotka käyttivät uusia prosessorimalleja.<ref name="ieeeibmpc" /> Ohjelmistoteollisuuden kehittymisen myötä laatu parani ja hinta laski, jolloin henkilökohtainen tietokone oli myös yritysmaailmassa houkuttelevampi kuin suurtietokone.<ref name="ieeeibmpc" /> Vuonna 1986 John F. Akers korvasi Opelin IBM:n johdossa, jolloin suurtietokoneiden myynti oli laskussa samoin kuin IBM:n henkilökohtaisten tietokoneiden myynti.<ref name="ieeeibmpc" />
Vuonna 1987 IBM julkaisi [[OS/2]]-käyttöjärjestelmän ja valmisti vielä 1990-luvulla PS/2, PS/1 ja Aptiva -malleja. ▼
 
Vuonna 1987 IBM julkaisi [[OS/2]]-käyttöjärjestelmän.<ref name="ieeeibmpc" /> 1990-luvun puolivälissä IBM lopetti OS/2:n kehittämisen.<ref name="ieeeibmpc" />
IBM myi [[Kannettava tietokone|kannettavien]] ja henkilökohtaisen tietokoneiden osaston [[Lenovo]]lle vuonna 2005.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www-03.ibm.com/press/us/en/pressrelease/7641.wss | nimeke = Lenovo Completes Acquisition Of IBM’s Personal Computing Division | ajankohta = 1.5.2005 | viitattu = 14.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref>▼
IBM kehitti [[Micro Channel Architecture]] (MCA) -väylän ja vaati siitä lisenssimaksuja, mutta kloonien valmistajat keskittyivät vaihtoehtoiseen standardiin eikä MCA levinnyt IBM:n ulkopuolelle.<ref name="computehistory" />
 
▲Vuonna 1987 IBM julkaisi [[OS/2]]-käyttöjärjestelmän ja valmisti vielä 1990-luvulla PS/2-, PS/1- ja Aptiva -malleja.
== Oheislaitteet ==
IBM:lle tyypilliseen tapaan tietokonetta myytiin paketoituna kokonaisuutena, joka oli halvempi kuin osat erillään.<ref name="bytecloser" /> Keskusyksikön lisäksi tarvittiin [[tietokonenäyttö|näyttö]], jota oli saatavilla yksivärisenä tai värillisenä.<ref name="bytecloser">{{Lehtiviite | Julkaisu = Byte | Nimeke = A Closer Look at the IBM Personal Computer | Tekijä = Gregg Williams | Sivut = 36&ndash;52 | Ajankohta = tammikuu 1982 | Vuosikerta = 7 | Numero = 1 | Kieli = {{en}} | www = https://archive.org/details/byte-magazine-1982-01/page/n37/mode/2up?view=theater}}</ref> Näytön lisäksi oli valittava sopiva [[näytönohjain]].<ref name="bytecloser" />▼
 
▲IBM myi [[Kannettava tietokone|kannettavien]] ja henkilökohtaisen tietokoneiden osaston [[Lenovo]]lle vuonna 2005.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www-03.ibm.com/press/us/en/pressrelease/7641.wss | nimeke = Lenovo Completes Acquisition Of IBM’s Personal Computing Division | ajankohta = 1.5.2005 | viitattu = 14.9.2020 | kieli = {{en}} }}</ref> IBM omisti tuolloin 19 prosentin osuuden Lenovosta.<ref name="ieeeibmpc" />
Yksivärillinen vaihtoehto tuki 25 rivin ja 80 sarakkeen tekstitilaa.<ref name="bytecloser" /> Yksivärillinen näytönohjain sisälsi neljä [[kilotavu]]a muistia, joka oli riippumaton tietokoneen keskusmuistista.<ref name="bytecloser" />▼
Värillisessä vaihtoehdossa oli 16 kilotavua näyttömuistia, kaksi tekstitilaa ja kaksi virallista grafiikkatilaa.<ref name="bytecloser" /> Alhaisen [[näyttöresoluutio|resoluution]] grafiikkatilassa oli 160x100 [[pikseli]]ä, mutta alhaisen resoluution tila ei ollut virallisesti tuettu.<ref name="bytecloser" /> Keskitason resoluutiossa 320x200 pikseliä ja se tuki 16 väriä.<ref name="bytecloser" /> Korkean resoluution 640x200 tilassa oli käytettävissä musta- ja valkoinen väri.<ref name="bytecloser" />▼
 
== Laitteisto ==
Tietokoneessa oli liitäntä [[kasettiasema]]lle.<ref name="bytecloser" />▼
[[Tiedosto:Ibm 5150 inthebox edit.jpg|pienoiskuva|Malli 5150 sisältä.]]
▲IBM:lle tyypilliseen tapaan tietokonettaIBM PC:tä myytiin paketoituna kokonaisuutena, joka oli halvempi kuin osat erillään.<ref name="bytecloser" /> Keskusyksikön lisäksi tarvittiin [[tietokonenäyttö|näyttö]], jota oli saatavilla yksivärisenä tai värillisenä.<ref name="bytecloser">{{Lehtiviite | Julkaisu = Byte | Nimeke = A Closer Look at the IBM Personal Computer | Tekijä = Gregg Williams | Sivut = 36&ndash;52 | Ajankohta = tammikuu 1982 | Vuosikerta = 7 | Numero = 1 | Kieli = {{en}} | www = https://archive.org/details/byte-magazine-1982-01/page/n37/mode/2up?view=theater}}</ref> Näytön lisäksi oli valittava sopiva [[näytönohjain]].<ref name="bytecloser" />
 
▲YksivärillinenYksivärinen vaihtoehto tuki 25 rivin ja 80 sarakkeen tekstitilaa.<ref name="bytecloser" /> YksivärillinenYksivärinen näytönohjain sisälsi neljä [[kilotavu]]a muistia, joka oli riippumaton tietokoneen keskusmuistista.<ref name="bytecloser" />
▲Värillisessä vaihtoehdossa oli 16 kilotavua näyttömuistia, kaksi tekstitilaa ja kaksi virallista grafiikkatilaa.<ref name="bytecloser" /> Alhaisen [[näyttöresoluutio|resoluution]] grafiikkatilassa oli 160x100160×100 [[pikseli]]ä, mutta alhaisen resoluution tila ei ollut virallisesti tuettu.<ref name="bytecloser" /> Keskitason resoluutiossa 320x200320×200 pikseliä ja se tuki 16 väriä.<ref name="bytecloser" /> Korkean resoluution 640x200 640×200-tilassa oli käytettävissä musta- ja valkoinen väri.<ref name="bytecloser" />
 
▲TietokoneessaVarhaisissa IBM PC -malleissa oli liitäntä [[kasettiasema]]lle.<ref name="bytecloser" />
 
== Käyttöjärjestelmät ==
Rivi 92 ⟶ 117:
 
=== CP/M ===
 
IBM ilmoitti tietokoneen julkaisun yhteydessä myöhemmin saataville tulevan [[CP/M-86]]-käyttöjärjestelmän.<ref name="ars" /> CP/M-86 tuli saataville kuusi kuukautta julkaisun jälkeen ja maksoi 240 dollaria.<ref name="ars" />
 
Rivi 101 ⟶ 125:
 
=== Käyttöliittymät ===
1980-luvulla [[graafinen käyttöliittymä]] yleistyi myös henkilökohtaisissa tietokoneissa. IBM PC:lle näitä olivat [[Digital Research]]in [[Graphics Environment Manager|GEM]] sekä [[Berkeley Softworks]]in [[GEOS#Geoworks Ensemble|PC-GEOS]].
Myöhemmin julkaistuun [[Microsoft Windows|Windowsiin]] Microsoft lisensoi graafisen käyttöliittymän elementtejä [[Xerox]]ilta.<ref name="lem">{{Verkkoviite | osoite = http://lowendmac.com/orchard/06/apple-vs-microsoft.html | nimeke = The Apple vs. Microsoft GUI Lawsuit | tekijä = Tom Hormby | kieli = {{en}} }}</ref>
 
== IBM PC -sarjan malleja ==
=== IBM PC/XT ===
{{Pääartikkeli|[[IBM PC/XT]]}}
[[Kuva:Ibm_px_xt_color.jpg|thumb|200pxpienoiskuva|IBM PC/XT.]]
Vuonna 1983 julkaistiin paranneltu IBM PC -tyyppi (e'''X'''tended '''T'''echnology), joka tarkoitettiin nimenomaan ammattikäyttöön. Koneessa oli vakiona [[levykeasema]] ja 10 megatavun kiintolevy, ja muistin saattoi myöhemmissä malleissa laajentaa aina 640 kilotavuun asti. Näytönohjainvaihtoehtona oli [[CGA]]:n ('''C'''olor '''G'''raphics '''A'''dapter) lisäksi [[MDA (näytönohjain)|MDA]] ('''M'''onochrome '''D'''isplay '''A'''dapter), joka kykeni näyttämään vain yksiväristä tekstiä, mutta käytti siihen silmälle miellyttävämpää erottelutarkkuutta.
 
CGA:n ja MDA:n kanssa kilpaili myös ''Hercules''-yhtiön [[Hercules Graphics Card|HGC]]-näytönohjain ('''H'''ercules '''G'''raphics '''C'''ard), joka tarjosi MDA-yhteensopivan tekstitilan lisäksi myös tarkan yksivärisen grafiikkatilan. Se ei kuitenkaan ollut yhteensopiva CGA:n grafiikkatilojen kanssa, mistä syystä pelkkää CGA:ta tukevien ohjelmistojen kanssa piti käyttää ohjelmallista emulaattoria.
Rivi 114 ⟶ 138:
=== IBM PCjr ===
{{Pääartikkeli|[[IBM PCjr]]}}
[[Kuva:PCjr_expanded_cropped.jpg|thumbpienoiskuva|150pxupright|IBM PCjr varustettuna laajennusyksiköllä.]]
IBM havitteli kotitietokonemarkkinoita itselleen vuonna 1983 julkaistulla PCjr:llä. Se sisälsi vakiomallissa [[pelimoduuli]]portin, 64 [[tavu (tietotekniikka)|kilotavua]] muistia sekä hieman parannellut grafiikka- ja ääniominaisuudet. Kone oli kuitenkin edelleen kalliimpi kuin esimerkiksi paremmilla grafiikka- ja ääniominaisuuksilla varustettu [[Commodore 64]] eikä siksi menestynyt.<ref name=OldskoolShrine>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oldskool.org/shrines/pcjr_tandy| Nimeke = The Oldskool Shrine to The IBM PCjr and Tandy 1000| Tekijä = | Tiedostomuoto = |Selite = History and Memories of the IBM PCjr and Tandy 1000 | Julkaisu = | Ajankohta = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = |Viitattu = 10.7.2013| Kieli ={{en}}}}</ref>
 
Rivi 125 ⟶ 149:
'''AT''' ({{lyhenne|'''A'''dvanced '''T'''echnology}}) oli vuonna 1984 julkistettu XT:n seuraaja. Se käytti suorittimenaan [[Intel 80286]]:ta ja siihen kuului 20 megatavun kiintolevy. ISA-korttipaikat oli laajennettu 16-bittisiksi. AT:n yhteydessä julkistettiin myös 16-väriseen tarkkuusgrafiikkaan kykenevä [[EGA]]-näytönohjain.
 
AT muistetaan nykyään etenkin kloonikoneissa pitkäaikaiseksi standardiksi muodostuneesta emolevy- ja kotelotyypistä, jota alkoi vähitellen syrjäyttää vasta Intelin vuonna 1995 julkistama ''[[ATX'']].
 
8088-suorittimesta periytyvä taaksepäinyhteensopivuuden taakka alkoi painaa jo AT-aikoina. 80286-suoritin oli 8088-yhteensopiva mutta tuki myös muistinsuojausta ja 16 megatavun muistiavaruutta siinä missä 8088:n muistiavaruus oli rajoittunut yhteen megatavuun. [[DOS]]-käyttöjärjestelmät olivat kuitenkin rakentuneet pitkälti 8088:n muistinkäsittelyn varaan, mistä syystä tavanomaista 640 kilotavun ''perusmuistia'' laajemman muistin käyttämiseksi 8088-yhteensopivuustilasta käsin tarvittiin erityisiä teknisiä ratkaisuja.
Rivi 131 ⟶ 155:
=== IBM PS/2 ===
{{Pääartikkeli|[[IBM PS/2]]}}
[[Tiedosto:IBM Personal System2 Model 25.jpg|pienoiskuva|upright|IBM PS/2 malli 25.]]
'''P'''ersonal '''S'''ystem /2 ([[IBM PS/2]]) oli vuonna 1987 aloitettu sarja, joka käytti pääasiassa 80286- ja 80386-suorittimia. PS/2-sarjassa tehtyjä uudistuksia olivat muun muassa ''[[Micro Channel Architecture|MCA'']]-väylä, 3,5 tuuman levykeasema, [[MCGA]]- ja [[VGA]]-näytönohjaimet sekä uudenlaiset näppäimistö- ja hiiriliitännät. PS/2 epäonnistui taloudellisesti muun muassa siksi, että se rikkoipoikkesi AT:n aikana kloonikoneiden teollisuusstandardeiksi muodostuneitamuodostuneista teknologioitateknologioista.{{lähde}}
 
=== IBM PS/1 ===
{{Pääartikkeli|[[IBM PS/1]]}}
Vuonna 1990 julkistettu PS/1 oli IBM:n yritys kilpailla kotikoneina yleistyvien [[IBM PC -yhteensopiva tietokone|PC-kloonikloonien]]en kanssa. PS/1:t olivat käytännössä edullisempia ja riisuttuja kotikäyttöön tarkoitettuja PS/2-malleja.
 
1990-luvun puolivälissä PS/1-sarjan seuraajaksi julkaistiin [[IBM Aptiva]], jota myytiin vielä vuoden [[2000]] alussa.
 
==Lähteet==
* [http://www.old-computers.com/museum/computer.asp?c=274 Old computers.com, IBM PC model 5150] {{Wayback|1=http://www.old-computers.com/museum/computer.asp?c=274 |päiväys=20101121054210 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History)| Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = | Selite = Suom. Veli-Pekka Ketola| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013)| Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4|www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 16.2.2014 | Kieli = Suomi}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
* [https://www.ibm.com/ibm/history/exhibits/pc25/pc25_birth.html The birth of the IBM PC] {{en}}
* [https://ibm.retropc.se/manuals/IBM_5150_Technical_Reference_6025005_AUG81.pdf IBM 5150 Technical Reference] {{Wayback|1=https://ibm.retropc.se/manuals/IBM_5150_Technical_Reference_6025005_AUG81.pdf |päiväys=20211021195410 }}, sisältää mm. lohkokaavioita, muistikartat ja BIOSin lähdekoodin (PDF)
 
{{IBM PC}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/IBM_PC”