Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Milloin kissat pohjolaan kesyinä.

En kysy ilveksistä. Mutta toli jossain hajateltua että käärmeitäkin teki suomalaisissa kodeissa kissan virkaa aikoina menneinä. Mutta oliko kissoja kuinka varhoin esi-isillä ja äideillä. Sinänsähän on pohjoiseenkin sopeutuneita paksukarvaisia kissoja, mutta kuinka tuoreen jalostuksen kautta? -- Cimon Avaro 1. toukokuuta 2024 kello 20.50 (EEST)

Radiohiiliajoituksen perusteella Pohjolan vanhin kissa eli Ruotsissa 520–90 eaa. [1] Jos Wikipediaan on luottaminen, Suomeen kissat tulivat ehkä yli tuhat vuotta myöhemmin, ”noin vuosien 800 ja 1000 välillä”. Toisaalta Ruotsissakin ajateltiin, että kissat olisivat saapuneet maahan vasta ajanlaskun alun jälkeen, kunnes Pohjolan vanhin kissalöytö tehtiin vuonna 2011. Sekä Suomen että Ruotsin kohdalla voi joka tapauksessa sanoa, että kissoja on ollut rautakaudelta asti. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 2. toukokuuta 2024 kello 00.10 (EEST)

Jos Wikipedaan voi luottaa, norjalainen metsäkissa on peräisin viikinkiajalta ja ristiretkiajalta. Ehkäpä niitä on levinnyt sieltä itään. No.wikipediakaan ei valaise sen enempää kissan historiaa. Epäselväksi jää myös se, onko kissa ollut nimestään huolimatta alun perinkin kotikissa, joka piti rotat ja hiiret aisoissa. --abc10 (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 07.33 (EEST)

Brysseli Wikisanakirjassa

Koska en ole Wikisanakirjassa, niin kommentti tänne: Sanakirja.org sanoo olevansa kopio Wikisanakirjasta, ja sen sivulla lukee että kaupungin "Bryssel" vaihtoehtoinen kirjoitusmuoto on "Brysseli" ja synonyymi "Rysälä". Wikisanakirjan Bryssel-artikkelista ei noita kuitenkaan löydy. Onko ne hävitetty historiasta vai onko joku päässyt muokkaamaan Sanakirja.orgin sivua? --abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 12.53 (EEST)

Englanninkielisessä Wikisanakirjassa on sivu Rysälä, jossa sanan kerrotaan olevan suomenkielinen lempinimi Brysselille. Itse en ole kyllä törmännyt tuohon ikinä missään. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.36 (EEST)

Kun hain tuota kommenttiani varten muotoa "Brysseli" Googlella, se antoi Sanakirja.orgin ja jonkun muun, mutta uudella hakukerralla virhemuoto oli hakukoneelta sensuroitu. Tekoäly oli tarkistanut tuloksen ja noteerannut virhepainaman. Kun tekoäly alkaa jyllätä, tulevaisuus tuntuu kylmältä ja kolkolta. --abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.59 (EEST)

Minäkin luulin Rysälää ensin vitsiksi, mutta on sitä näköjään humoristisesti mediassakin käytetty. -86.114.239.249 5. toukokuuta 2024 kello 16.53 (EEST)

Kaste Hovimäessä

https://www.youtube.com/watch?v=ofLBYxhP10E

Onko tuo aito kaste? Sellainen, joka sarjaa varten toimitettiin lapselle 1700-luvun tyyliin ihan aidossa kastetarkoituksessa? Niin, että lapsi on saanut kasteen suunnattoman poikkeuksellisessa yhteydessä, telkkarisarjaa kuvattaessa.Vai onko se ääritaitavasti tehty feikkikaste? 46.132.63.150 13. toukokuuta 2024 kello 11.47 (EEST)

Eiköhän tuo ole vain näytelty kastetilaisuus. Tuskin ainakaan siinä mielessä olisi ”aito kaste”, että lapsi tuolla näyttelijän suorittamalla toimenpiteellä olisi jonkin seurakunnan jäseneksi otettu. Myös nimi on luultavasti vain sarjaa varten, ja videolla esiintynyt vauva luultavasti saanut elävässä elämässä aivan toisen nimen. Varmaksi tätä arvausta tosin on vaikea osoittaa. --Farma3110 (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.03 (EEST)

Miksi ihmeessä se olisi aito? Jos tv-sarjassa näytetään murha, ruvetaanko epäilemään, että se oli aito murha? -86.114.239.249 13. toukokuuta 2024 kello 13.08 (EEST)

Harvinaisen surkea olkinukke. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 14.08 (EEST)

Ei ollut tarkoitus loukata, murha oli tuossa vain esimerkkinä. Koska fiktiivisen tv-sarjan tapahtumat lähtökohtaisesti ovat fiktiivisiä, ihmettelin vain aidosti, miksi juuri tämä tapahtuma ei olisi. Onko kysymyksen taustalla kenties oletus, että sarjan tekijät olisivat niin hurskaita uskovaisia, että epäaito kaste ei heistä olisi ollut sopivaa? Pidän tätä epätodennäköisenä. -86.114.239.249 13. toukokuuta 2024 kello 16.46 (EEST)

Ei ole mainostettu, että Hovimäessä olisi aito kaste. Tv-sarjassa Heikki ja Kaija sen sijaan Heikin ja Kaijan esikoinen Janne kastettiin ihan oikeasti suorassa lähetyksessä, joka on nähtävillä Yle Areenassa ja josta Jannen tv- ja tosielämän äiti, näyttelijä Eila Roine kertoo [2]. -- Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.24 (EEST)

Onko se tuossa jotenkin tosi taitavasti näytelty, että lapsen päähän valettiin vettä? Ei tietenkään evankelisluterilaisen kirkon mukaan kastetta saa toimittaa kristillisen kasteen jo saaneelle, joten jos tilanne ei ole feikki, ei muuta kastetta ole saanut toimittaa. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 13.18 (EEST)

Nuo ovat näyttelijöitä. Esitys ei muutu "oikeaksi" kasterituaaliksi vaikka lapsen päätä valeltaisiin vedellä ja sanottaisiin kastesanoja. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.28 (EEST)

Jos se on toimitettu ihan oikean kasteen tavoin, ei ole luterilaisen, metodistisen eikä edes katolisen kirkon mukaan oikein muuta kastetta toimittaa, jos kastaja on uskonut kolmiyhteiseen Jumalaan. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 13.31 (EEST)

Tätä ajattelin. Kirkkokäsikirjassa sanotaan, että kasteen toimittaa pappi. Hätäkasteessa kastajaksi kelpaa kirkon jäsen tai jos sellaista ei ole saatavilla, muu kristitty. Veden valeleminen on sekä kasteessa että hätäkasteessa oleellinen osa. Elokuvissa ja tv-tuotannoissa vihitään näyttelijöitä avioliittoon ja siunataan vainajia. Näyteltyä fiktiota nekin ovat. -- Htm (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 13.37 (EEST)

Lähetin kysymyksen käsikirjoittajalle. Saa nähdä mitä vastaa jos vastaa. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 15.00 (EEST)

Nyt on kyseessä jo aikuinen ihminen, mutta taitaa olla aika haasteellista hänntä löytää. Jos löytäisin, kysyisin paitsi aitoutta tai epäaitoutta myös mielipidettä järjestelyn luonteesta. 46.132.19.177 13. toukokuuta 2024 kello 15.22 (EEST)

Jospa edes et yrittäisi tavoittaa. Tv-ohjelmissa näytellään eli esitetään erilaisia asioita. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. toukokuuta 2024 kello 18.16 (EEST)

Samaa mieltä. Monet näyttelijät saavat esimerkiksi kadulla huutelua, jos he esittävät epämiellyttävää roolihahmoa. Kannattaa erottaa roolihahmot ja yksityiselämän henkilö.--MAQuire (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 12.34 (EEST)

Jos olisit tarkasti lukenut klipin kuvauksen ja kommentit, niin olisit huomannut, että ihan näytelty on. Kuvauksessa puhutaan vuodesta 1799. En ole mikään historioitsija, mutta tiedän, ettei silloin ollut ainakaan noin hyviä kameroita. Kommenteissa taas yhtä lukuun ottamatta jokaisen mukaan se on näytelty. Luurankosoturi ✉️ 14. toukokuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Eläköön ymmärrys! Kiinnostaisikohan Luurankosoturia osallistua Helsingin kyläopiston tutkimukseen faktantarkistamisesta Wikipediassa? Voisit vaikka kertoa seuraavan, vapaasti lainattavan ajatuksen: YouTube-videon lataaja voi kirjoittaa "klipin kuvaukseen" mitä itse haluaa ja kommentoijatkin mitä vain. Pitää ymmärtää, että videon sisältö ei välttämättä liity mitenkään kuvaukseen ja kuvauskin voi olla väärin, vaikka se olisi tehty 1700-luvun välineillä. Vaikka kysymys olikin siitä, onko kyseessä aidosti näytelty kaste (vai feikisti vai leikisti), niin kyllähän tässä samalla oppii sitä, miten luottava lähde YouTube-video on. Jos kuvauksessa lukisi "Baptism in Finland 1999", niin on miljoonia amerikkalaisia, jotka pitäisivät tuota uskottavana Internet-ikkunana nykysuomalaisuuteen. "Subtitles please!" -huudot vain raikuisivat. --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 20.31 (EEST)

Aloittaja itsekin puhuu 1700-luvusta. Nyt kun tarkemmin luin hänen aloituksensa, niin hän tietänee, että tuo on osa jotain sarjaa, mutta onko tuo kaste kuitenkin aito vai ihan vaan feikki. Luurankosoturi ✉️ 14. toukokuuta 2024 kello 20.42 (EEST)

Eniten minua epäilyttää että rovasti ja peräti ruustinna vain sattumalta ovat paikalla jo ennen kuin heitä on kummeiksi kysytty. Rovasti nyt saattaa kirkossa ollakin kirkkoherran vieraana, mutta mitä ihmettä tuo ruustinna siellä tekee. Jos on paikallinen rovasti, ruustinnalla on puuhaa kotona tarpeeksi eikä hän keskellä päivää kirkkoon ehdi kameroiden eteen seisomaan, ja jos on muualta tullut tarkastusmatkalla oleva rovasti, niin ei hän nyt vaimonsa kanssa matkusta seurakuntia tarkastamassa. Feikkiä feikkiä! --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2024 kello 20.56 (EEST) Kommenttia on muutettu vähemmän kristilliseksi. --Pxos (keskustelu) 21. kesäkuuta 2024 kello 15.17 (EEST)

Hovimäkeä näkemättä esitän teorian: Jottei näyttelemisellä rikottaisi mitään, on ensin kuvattu vauvelia ja valeltu vettä sen päälle. Sitten on menty äänitysstudioon ja joku lukee paperista sen, mitä sellaisessa tilaisuudessa on tapana sanoa. Sitten nämä kaksi yhdistetään ja saadaan aidolta näyttävä kohtaus. --Mattijamaija (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 12.18 (EEST)

Sakramenteissa teologisesti on kyse intentiosta. Vahingossa ei voi kastaa eikä vahingossa voi pyhittää kirkon penkissä istuvan mummon eväsleipää ehtoollisleiväksi ehtoollisrukouksen yhteydessä. Mikäli kuvauksissa on ollut aito intentio, jota voisi sanoa myös tarkoitukseksi kastaa oikeasti, niin silloin kyseessä on kaste, jonka luterilainen kirkko Suomessa tunnustaa. --Vnnen (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 00.23 (EEST)

Hautaus kotipihalleen

Saako omakotitalon tontille haudata sen talon ajastapoistuneen asukkaan? 217.140.212.110 23. toukokuuta 2024 kello 16.52 (EEST)

Siis jos talon asukas pyytää toisilta asukkailta saada kuoltuaan viimeisen leposijansa sen talon pihalla, niin jos hänen kuollessaan perhe edelleen omistaa sen kiinteistön, saako hautauttaa sen omaisensa tontilleen? 217.140.212.110 23. toukokuuta 2024 kello 16.58 (EEST)

Saa, jos aluehallintovirasto antaa luvan perustaa sinne pihalle yksityisen haudan. Ei saa, jos aluehallintovirasto ei anna lupaa perustaa yksityistä hautaa. Katso lisätietoa hautaustoimilaki 6 luku. -- Htm (keskustelu) 23. toukokuuta 2024 kello 17.09 (EEST)

Aihetta sivuaa myös tämä vanhempi kysymys. -93.106.4.203 23. toukokuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Smart-logo pois

Yritysten puhelinnumeroon puhelimessa tulee nykyään teksti Smart. Voiko sen estää (android), ja mikä se on? --Mattijamaija (keskustelu) 27. toukokuuta 2024 kello 12.07 (EEST)

Se onkin joku puhelimen uusi ominaisuus joka on tullut ilmeisesti äskettäin päivityksessä. --Mattijamaija (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 16.22 (EEST)

Ilmeisesti joku Samsungin juttu ”Smart Call voi helposti ilmoittaa tai estää häiriöpuheluita.” --Linkkerpar^keskustelu 28. toukokuuta 2024 kello 16.28 (EEST)

Jos asetuksista ei löydy niin androidissa puhelin (dialer) on vain yksi appi muiden joukossa, helppo vaihtaa. Seegge^sup? 5. kesäkuuta 2024 kello 15.55 (EEST)

Sukunimien "helpot" muutokset avioliiton myötä?

Onko olemassa monia tunnettuja tapauksia, joissa aviolitton myötä sukunimeen on tullut "helppoja" muutoksia? Esimerkiksi:

• lisäämällä oman sukunimen eteen jotakin: Niemi→Mäkiniemi
• lisäämällä oman sukunimen loppuun jotakin: Berg→Berglund
• modaamalla oman sukunimen loppua jotenkin: Rantanen→Rantaniemi

--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 27. toukokuuta 2024 kello 17.55 (EEST)

Helpoin muutos taitaa olla, että muutosta ei tule ollenkaan. -93.106.4.203 27. toukokuuta 2024 kello 18.22 (EEST)

Joka tapauksessa täysin uutta sukunimeä pitää hakea, joten "helppo" vaihtoehto se ei ole. --Vnnen (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 00.18 (EEST)

Alkuperäinen kysyjä taisi kuitenkin tarkoittaa tilannetta, jossa puolisolla olisi valmiiksi jo samantapainen nimi kuin itsellä. Puolison nimenhän voi ottaa käyttöönsä ilmoitusasiana. -93.106.4.203 28. toukokuuta 2024 kello 00.48 (EEST)

Juuri niin kuin IP yllä totesi. Avioliiton kautta tuleva sukunimihän ei ole täysin uusi vaan on käytössä entuudestaan jo puolisolla.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 28. toukokuuta 2024 kello 21.55 (EEST)

﹫93.106.4.203: Kiitos helposta linkistä, jota ei tarvinnut hakea. Lisäsin sen artikkeliin Helena Juntunen. raid5 28. toukokuuta 2024 kello 00.49 (EEST)

Kaupunginosien slanginimiä Espoossa ja Vantaalla?

Helsingissähän on lukuisia slanginimiä kaupunginosille kuten Skatta, Krunikka, Tölika, Sörkka, Hagis, Ogeli, Pitsku jne.

Mutta kuinka paljon niitä löytyy Espoosta ja Vantaalta? Minulle tulee mieleen vain Jeda (Haukilahti), Lepuski (Leppävaara), Diksi (Tikkurila), Martsari (Martinlaakso) ja Myrtsi (Myyrmäki). JIP (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 15.53 (EEST)

Kyllähän noita ”slanginimiä” tai lempinimiä paikoille varmasti on Espoossa ja Vantaallakin runsaasti. Hauskana faktana, myös HSL:n reittiopas näitä tunnistaa. Tässäkin kaksi lisää Espoosta. --Farma3110 (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 16.06 (EEST)

Reittiopas varmaan onkii noita OpenStreetMapista. --Geohakkeri (keskustelu) 3. kesäkuuta 2024 kello 19.12 (EEST)

Havis (Havukoski) ja Koivis (Koivukylä). --Linkkerpar^keskustelu 29. toukokuuta 2024 kello 16.12 (EEST)

Tällainen lista löytyy lisäksi Wikisanakirjasta. Laajensinpa tuonne itsekin joitakin löytämiäni käsittääkseni suhteellisen yleisestikäytettyjä puhekielisiä nimiä. Tuolla on Espoosta sekä Vantaalta jonkin verran paikkoja. Puhekielestä lyötynee sellaisiakin, jotka ovat tuonne listaamatta. --Farma3110 (keskustelu) 29. toukokuuta 2024 kello 19.25 (EEST)

﹫JIP: Hertsikka, Hiekkis, Jakis, Sandis, Simppari, Tiksi. Diksi kuulostaa vähemmän savolaiselta, mutta en ole kuullut sanottavan muusta kuin rumasta asemasta. Tapanilasta käytettiin ennen sen ruotsinkielistä nimeä. Kirjoita paikat tarkasti Excel-taulukkoon, laske ja sitten voit tehdä päätelmiä. Fingerporissa Homelius vieraili Vantaalla ja aloitti puheen sanoilla ”Kära vandaler”. raid5 29. toukokuuta 2024 kello 22.31 (EEST)

Ravintoloita alemmalla ikärajalla kuin K18?

Jollen ole väärin ymmärtänyt, yritykset saavat lain mukaan Suomessa valita asiakkaansa. Onko Suomessa ravintoloita, jotka olisivat asettaneet ikärajan, joka olisi kuitenkin alempi kuin K18? Esimerkiksi K15 tai K16?--37.33.237.137 6. kesäkuuta 2024 kello 12.16 (EEST)

Tähän lasketaan myös sellaiset tapaukset, joissa tuollainen ikäraja asettuisi tietyn kellonlyömän jälkeen, esimerkiksi 21.30 tai 22.00 jälkeen, voimaan, vaikka muuten ei olisi voimassa ikärajoja.--37.33.237.137 6. kesäkuuta 2024 kello 12.19 (EEST)

Hampurilaisravintolat ovat esimerkiksi sellaisia. Käytännössähän se, että jos paikassa myydään alkoholia, niin ikärajanvalvonta tiskillä on käytännössä mahdotonta joten jos ikäraja on alhaisempi, niin tilaisuus on alkoholiton. Olettaen, että puhutaan baareista, yökerhoista jne. Sitten on erikseen tilaisuuksia jotka on suunnattu nuoremmille tai keikoilla voi olla erillisiä alueita joihin pääsee alle 18-vuotiaat ja jotka eivät ole anniskelualueita. Nuorisotalot voivat järjestää näitä säännölisesti ja jotkin uskonnolliset järjestöt ovat pitäneet alaikäisille illalla/yöllä auki olevia kahviloita. --Zache (keskustelu) 6. kesäkuuta 2024 kello 12.43 (EEST)

Poikkeuksena mm. Bar Chaplin manskulla. Nuoret biliksen opiskelijat ovat rajoitettuina aikoina tervetulleita paikkaan. Ilmeisesti paikalla on omat konstinsa valvoa. -- Cimon Avaro 6. kesäkuuta 2024 kello 13.43 (EEST)

Mitä on "bilis"? es:Bilis? --abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.03 (EEST)

Puhekielinen termi biljardi-peleille. Biljardi-pelejä voi pelata Bar Chaplinissa. --Farma3110 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.11 (EEST)

Ok. abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 18.06 (EEST)

Egyptin faarao

Kuka oli se Egyptin farao, joka halusi poistaa monijumalisuuden ja saada koko egyptiläiskansan kumartamaan vain yhtä jumalaa, joka oli Aurinko? 109.240.35.250 11. kesäkuuta 2024 kello 16.44 (EEST)

Akhenaten eli Ek(h)naton. Kotivalo (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.50 (EEST)

Sinuhea voi edelleen lukea, vaikkei se historiankirjoitusta olekaan. Käy yleissivistyneestä, kun siteeraa sieltä jotain. --abc10 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2024 kello 16.58 (EEST)

Päättelyvirhe

Onko seuraavalle päättelyvirheelle(argumentointivirheelle?) joku nimi: "Kadulla leikkiminen on ihan turvallista, minäkin leikin kadulla lapsena ja olen hengissä" tai tuossa on kai kaksi virhettä. Eli ensin yksittäistapauksesta yleistetään ja toisaalta kaikki jotka voivat sanoa noin ovat hengissä ja he jotka kuolivat eivät voi kommentoida asiaa enää. --Seegge^sup? 14. kesäkuuta 2024 kello 18.45 (EEST)

Tuo, että jätetään huomiotta ne, jotka eivät selvinneet kadulla leikkimisestä vastaa aika lailla selviytymisharhan määritelmää. --Farma3110 (keskustelu) 17. kesäkuuta 2024 kello 11.52 (EEST)

Duudsonien ex-naapuri Mr. Hitler

Ovatko Duudsonit koskaan paljastaneet kenellekään ex-naapurinsa Mr. Hitlerin oikeaa nimeä? Entä onko hän vielä tiedettävästi elossa? 193.210.203.255 20. kesäkuuta 2024 kello 20.26 (EEST)

Napoli, Gargano, 5 000, 10 000 vai 70 000 kuollutta?

22. kesäkuuta vuonna 1626 oli päivämääräknoppina etusivulla että Paltamossa oli tuona vuonna suomen tuhoisin maanjäristys. Pohjanmaan maanjäristys 1626 väittää että viikko myöhemmin Napolissa olisi järissyt 10 000 kuolonuhrin verran. Netissä löytyy tietoja että kuolonuhreja tsunami mukaan lukien ollut Napolin alueella jopa 70 000. Englanninkielinen wikipedia väittää faktana että tuo Napolin maanjäristys olisi fiktiota ja oikeasti tapahtunut Garganon alueella ja päivällleen vuotta myöhemmin kuolonuhreja ollen vain 5 000. Missäköhän tässä olisi totuus? -- Cimon Avaro 23. kesäkuuta 2024 kello 15.56 (EEST) (muokattu Cimon Avaro 23. kesäkuuta 2024 kello 15.58 (EEST) )

Kytäjän kartano

Oliko Kytäjän kartanolla jopa oma kansakoulunsa? 86.115.127.247 30. kesäkuuta 2024 kello 19.39 (EEST)

Helsingin ylirabbiini?

Helsingin juutalainen seurakunta-artikkelin mukaan ylirabbiini olisi Simon Livson, mutta sen artikkelin mukaan olisi luopunut jo 2021. Onko viralla nykyistä haltijaa? -- Cimon Avaro 2. heinäkuuta 2024 kello 09.22 (EEST)

Pinion vaihteista

Tuommoisia Polkupyörien pinion vaihteistojakin siis on. Fillarin vaihdelaatikko. -Keskustelua tästä olisi kiva nähdä. -Miksei artikkelikin. --Aguilus (keskustelu) 10. heinäkuuta 2024 kello 07.55 (EEST)

==Aatellen==

Verbaalisestihan tuo kuulostaa tosi typerältä vaikkei sittn niin tota olisi vikaa: ( Pinion vaihteisto) --Aguilus (keskustelu) 26. heinäkuuta 2024 kello 22.21 (EEST)

Mikä on peslaipiippu?

Se on laulussa "Kaksipa poikaa Kurikasta", mutta mikä se on, "hopiasta" kuulemma. --Höyhens (keskustelu) 11. heinäkuuta 2024 kello 12.30 (EEST)

Peslai- tai pislaipiippu on metalliheloin koristeltu tai vahvistettu tupakkapiippu. Tämän tiesin ihan itse (olen kotoisin Kurikan naapurista), mutta Wiktio-niru-nary on kanssani samaa mieltä. Mistä tuo etuliite 'p*slai' tulee, en tiedä. Etelä-Pohjanmaan murresanat tulevat useimmiten ruotsista, ja ruotsiin taas kaikki fiiniin elämiseen liittyvät sanat tulivat aikoinaan ranskasta. Kotivalo (keskustelu) 11. heinäkuuta 2024 kello 12.36 (EEST)

Ruotsin beslag = hela.-- Htm (keskustelu) 11. heinäkuuta 2024 kello 13.00 (EEST)

Tottakai, kiitos! Kotivalo (keskustelu) 11. heinäkuuta 2024 kello 13.19 (EEST)

partitiivit ja nominatiivit sekaisin torilla

Onko toreilla tarkoituksella tuotteissa partitiiveja ja nominatiiveja sekaisin? Ts. Onko siihen jokin erityinen perustelu? Viittaan esimerkiksi hintatauluun, jossa saattaa lukea esimerkiksi jossakin kohtaa näin:

• lohta: 38€/kg
• silli: 28€/kg

Ja tuossa nuo lihavoidut muodot ovat se pointti. Hinnat heitin hatusta, niistä älkää välittäkö.--82.128.212.178 15. heinäkuuta 2024 kello 17.54 (EEST)

Järkevää syytä eri sijamuodoille ei ole. Spekuloidaan: 1) kyltti on kiireessä huolimattomasti kirjoitettu 2) ä-kirjain ei enää mahtunut kylttiin 3) ruotsinkielinen kalastaja ei muistanut sillin partitiivimuotoa ja ratkaisi ongelman suoraviivaisesti. -86.114.245.119 15. heinäkuuta 2024 kello 18.16 (EEST)

Eiköhän tuo liene ihan vain kiireessä tapahtunutta ajattelemattomuutta. Kun pitää yhtäkkiä tehdä sillille uusi hintalappu, ei välttämättä muista ja ehdi tarkistaa missä muodossa muut laput ovat tai edellinen sillilappu oli. Oikeakielisyys ei ole torikaupan tärkeimpiä prioriteetteja, vaan kassan kilinä ja yrittäjän monet murheet. Kotivalo (keskustelu) 15. heinäkuuta 2024 kello 18.19 (EEST)

Pieni virhe tekstissä kiinnittää aina huomiota enemmän ja paremmin kuin oikein kirjoitettu teksti. Jos haluaa näkyvyyttä myynti-ilmoitukseen, parempi kirjoittaa hiano kuin hieno.-- Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2024 kello 18.22 (EEST)

Samanlaisiin olen törmännyt Wikipediassakin, mutta ei se ollut saanut käyttäjiä liikkeelle. Ei nyt ole antaa esimerkkejä, mutta tositapauksia kuitenkin. abc10 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2024 kello 18.37 (EEST)

Pohjois-Suomen eteläraja

Pohjois-Suomeksi määritellään monesti alue, joka muodostuu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnista. Olen asunut koko ikäni Helsingissä ja hahmotan Pohjois-Suomeksi alueen, joka on Suomen "puolivälin" eli suunnilleen Oulu - Suomussalmi-linjan pohjoispuolella.

Monet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun paikkakunnat, kuten esimerkiksi Kalajoki, Pyhäjärvi, Kajaani ja Kuhmo, jäävät melkoisen paljon tuon linjan eteläpuolelle ja ovat näin ollen selkeästi lähempänä Suomen eteläkärkeä kuin sen pohjoisinta pistettä.

Kyselisinkin nyt sitä, missä määrin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa (eli esimerkiksi edellä mainituissa kaupungeissa) asuvat mieltävät kotipaikkansa Pohjois-Suomeen kuuluvaksi. Juhani Velhonheimo (keskustelu) 18. heinäkuuta 2024 kello 01.28 (EEST)

Ainakin Kainuun liitto näyttää mieltävän Kainuun kuuluvan Pohjois-Suomeen, samoin Ilmatieteen laitos. Googlettelemalla löytyy myös paljon viranomaisia, joiden nimessä on Pohjois-Suomi ja joiden toimialueeseen Kainuu kuuluu. -109.240.32.243 26. heinäkuuta 2024 kello 12.15 (EEST)

Isoin ihmiselle tappavan myrkillinen eläin syötynä?

Mikä on isoin, ihmiselle tappavan myrkillinen eläin syötynä? Suurin osa isoista nisäkkäistä ei taida olla... Entä ovatko myrkkykäärmeet syötynä myrkyllisiä? Eikö niiden myrkky tule vain pureman kautta?--LCHawk (keskustelu) 19. heinäkuuta 2024 kello 09.48 (EEST)

Veikkaisin että joku isomaksainen koira. Olisiko Bernhardilaisella iso maksa. Niiden maksoissa on vaarallisia määriä A-vitamiinia. Kuten jotkut naparetkeilijät huomasivat turmiokseen. -- Cimon Avaro 20. heinäkuuta 2024 kello 14.28 (EEST)

Tarkemmin ottaen jääkarhu on isompi, ja sillä on aika mahtava maksan vitamiiniarvo. Olettaisin sen olevan aika lailla voittaja. Mutta on siinä aikapaljon syötävää vaikka maksan jättäisikin syömättä. -- Cimon Avaro 20. heinäkuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

﹫LCHawk: Englannissa myrkyllisyys ilmenee käytetystä sanasta (venom ja poison). raid5 21. heinäkuuta 2024 kello 15.44 (EEST)

Keso?

Tietosanakirjasta löytyi tällainen tieto: "Keso, Tallinnan vanha, alkuperäinen suom. nimi." [3]. Kysytään täältä, kun etsimällä ei löytynyt tiedolle vahvistusta. --abc10 (keskustelu) 26. heinäkuuta 2024 kello 10.57 (EEST)

Minä en varmaan saisi sinulle vastata, mutta vastaanpa silti. Aiemmin olen täällä itsekin ihmetellyt tuota nimeä, mutta nyt löysin tällaisen. Tässä puhutaan nimityksen Kesoniemi esihistoriallisuudesta. Pelkästä nimestä 'Keso' en löytänyt mitään. -109.240.32.243 26. heinäkuuta 2024 kello 12.06 (EEST)

Vanhoista lehdistäkin löytynee jotain. –Anr (keskustelu) 26. heinäkuuta 2024 kello 12.12 (EEST)

Auttoi eteenpäin. Myös muoto Kesoi tuli vastaan. Ne voikin sitten lisätä artikkeliin. --abc10 (keskustelu) 26. heinäkuuta 2024 kello 12.37 (EEST)

Voiko XL 18 liekinheittimen hankkia Suomessa vapaasti?

Tietääkseni normaalit liekinheittimet on täysin laillisia. Tuo malli kuitenkin käyttää napalmia polttoaineena ja liekki menee maksimietäisyydellä 33m päähän, joten aloin epäillä. Voiko sen hankkia siis ilman mitään lupia? 62.248.159.27 1. elokuuta 2024 kello 21.29 (EEST)

Kuten sanoit, noita ei ole kielletty missään eli ovat laillisia. Siitä on vähän aikaa kun olen napalmia tehnyt, mutta eipä se ole kuin hitaammin palavaa bensaa. Siitä en tiedä onko nuo napalmin raaka-aineet luvanvaraisia nykyään. --Seegge^sup? 3. elokuuta 2024 kello 02.34 (EEST)

Kerro mihin tarkoitukseen tarvitset sitä, niin ehkä voimme auttaa, mikä malli sopii paremmin. --abc10 (keskustelu) 20. elokuuta 2024 kello 07.50 (EEST)

Kantikkuus

Jos ajatellaan eri tuoteryhmiä: Printterit ja kännykät, eikö voi todeta että nuo edellä mainitut ovat yleensä vähän pyöristettyjä.

-Miksi monet pöytätietokoneet ovat niin kantikkaita, mukaan lukien mini pc:t? --Aguilus (keskustelu) 19. elokuuta 2024 kello 22.43 (EEST)aguilus

En ole teollinen muotoilija, mutta muutama asia tulee mieleen. Ensinnäkin näytön on oltava täysi suorakaide, ettei se muistuttaisi vanhoja kuvaputkinäyttöjä joista lopultakin päästiin eroon. Näytön on samasta syystä ulotuttava mahdollisimman reunaan asti niin, ettei pyöristyksen mahdollistavalle kehykselle jää tilaa. Kapeille sivuille pitää mahtua liitäntöjä ja laite on saatava mahdollisimman ohueksi – pyöristykset "vievät tilaa" etenkin laitteen paksuussuunnassa. Yksi tekijä on myös yleinen muotoilumuoti, joka tällä haavaa suosii teräviä taitoksia ja viileitä metallivärejä, autoista elektroniikkaan. Kotivalo (keskustelu) 19. elokuuta 2024 kello 23.06 (EEST)

Totta turiset. Voisihan pöytäkone muunkinlaiselta näyttää. Upea masiina, vaikka onkin jo kirjaimellisesti museokamaa. --Geohakkeri (keskustelu) 19. elokuuta 2024 kello 23.30 (EEST)

Olisin luullut leipäkoneeksi. -- Cimon Avaro 19. elokuuta 2024 kello 23.43 (EEST)

Kun tilaat Wishistä leivänpaahtime: P0RVAR1 (keskustelu) 20. elokuuta 2024 kello 00.03 (EEST)

Höh, vastasin ihan tai ainakin osin väärin. Olen käyttänyt läppäreitä niin kauan etten enää edes muista mikä on pöytäkone, jota kysyttiin. Puhuin siis läppäreistä, mutta osittain vastaus pätee myös pöytäkoneisiin. Apple teki Jobsin elämän loppuvuosina jos minkäkin muotoisia pöytäkoneita, en ole enää vuosiin seurannut heidän touhujaan. Kotivalo (keskustelu) 20. elokuuta 2024 kello 05.25 (EEST)

Ennen vanhaa sanottiin että pyöristykset hidastavat kulumista. Ehkä nykyaikana ei tarvitse siitä valittää kun kaikki laitteet vanhenee käsiin ennen aikojaan. --Höyhens (keskustelu) 23. elokuuta 2024 kello 20.08 (EEST)

Joo, kestävyys ei valitettavasti enää ole juuri kenenkään tavoite vaan pikemminkin suunniteltu vanheneminen. Parikymmentä vuotta sitten suosittiin pyöristettyjä muotoja, nykyään taas muotivaihtelun vuoksi hyvin teräviä. On niillä käytännönkin merkitystä esim. yhä suuremmissa ja korkeammissa henkilöautojen koripinnoissa suositaan merkillisiä taitoksia, jotteivät autot näyttäisi entisaikojen sileäkylkisiltä pikkubusseilta. Kotivalo (keskustelu) 23. elokuuta 2024 kello 21.49 (EEST)

Joulurauhaa

https://www.youtube.com/watch?v=PwvpUnpUEww

Kuka on tehnyt tuon laulun? 93.106.131.161 24. elokuuta 2024 kello 15.01 (EEST)

Tämän mukaan Timo Koivusalo on tehnyt sekä sävelen että sanat. -217.140.202.192 24. elokuuta 2024 kello 15.53 (EEST)

Ruotsin kielen kummajainen: O-kirjaimen lausuminen

Olen noteerannut ruotsin kielessä sellaisen asian, että O-kirjaimen lausunnassa ei taida olla mitään selkeätä sääntöä. Sitä lausutaan niin O:na (sova, komma) kuin U:na (prova, blomma), niin lyhyenä kuin pitkänä, minkä tahansa vokaalin tai konsonantin edellä.
Moneen muuhun asiaan on selkeät lähtökohtaiset säännönmukaisuudet:

• G lausutaan G:nä takavokaalien (gå) ja melkein kaikkien konsonanttien edellä (gryta), J:nä etuvokaalien edellä (göra) L:n ja R:n perässä (älgar, vargar), äng-äänteenä N:n edellä, jos yhdistelmä on keskellä tai lopussa (ugn). GJ-yhdistelmä lausutaan J:nä (gjuta).
• K lausutaan K:na takavokaalien (komma) ja konsonanttien (knyta) edellä, TŠ-äänteenä etuvokaalien edellä (köpa). KJ-yhdistelmä lausutaan TŠ-äänteenä (kjol).
• SK lausutaan SK:na takavokaalien (skola) ja konsonanttien (skriva) edellä, suhuässänä etuvokaalinen edellä (sköta). SKJ-yhdistelmä lausutaan myös suhuässänä (skjuta).
• STJ ja SJ lausutaan suhuässänä (stjärna, sju).
• TJ lausutaan TŠ (tjej).
• Å lausutaan O:na (hålla).
• Ä lausutaan lähtökohtaisesti E:nä (tända) paitsi R:n edellä se lausutaan Ä:nä (stjärna).
• Ö lausutaan lähtökohtaisesti samoin kuin suomen Ö (sköta) paitsi R:n edellä väljempänä (böra).

Mutta O:n lausumiseen en ole vielä keksinyt mitään säännönmukaisuuksia. Å-kirjain kuulemma syntyi siitä, että kun varhaisemmassa ruotsissa AA-yhdistelmä lausuttiin O:na, sitä haluttiin modata niin, että A:n yläpuolelle piirrettiin O:ta muistuttava pieni rengas, jolloin saatiin Å-kirjain. Mutta O kirjoitetaan aina O:na riippumatta siitä, onko lausuminen O (tropisk, logisk, sova, kort, mosse) vai U (miljon, stol, idiot, ros, torn, kort, Bosse). Miksiköhän O:n lausumisessa (O- vai U-äänne) ei ole yhtä selkeätä logiikkaa tai jos on, mikä säännönmukaisuus siinä on? Minä en ole sitä keksinyt.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 25. elokuuta 2024 kello 23.06 (EEST)

Kotus vastaa näin (på svenska). Sama lyhyesti: Lähtökohtaisesti o lausutaan oona, jos kyseessä on vierasperäinen lainasana, muuten uuna. Ajan kanssa on syntynyt poikkeuksia, kuten logisk on kyseisen artikkelin mukaan lausuttu alkukaan luugisk, mutta kieli on sitten kehittynyt. --Vnnen (keskustelu) 25. elokuuta 2024 kello 23.40 (EEST)

Ja jotta olisi vielä hankalampaa, tuossakin linkissä sanotaan, että ruotsin- ja suomenruotsissa on joissakin sanoissa tässä suhteessa eroa. Ruotsin kielihistoriassa on tapahtunut ns. stora vokaldansen, jonka vuoksi kirjoitusasu ja ääntäminen eivät enää mene yksi yhteen. On myös sanoja, jotka näyttävät samalta, mutta ääntämys muuttaa merkityksen. Hov u:lla on kavio mutta o:lla hovi. -217.140.202.192 26. elokuuta 2024 kello 00.13 (EEST)

Itse olen huomannut jonkinlaisen säännön että ruotsin kielessä on yksi vokaali enemmän kuin suomen kielessä. Kirjain "å" lausutaan /o/, "o" lausutaan /u/, "u" lausutaan jonain /u/:n ja /y/:n välimuotona jonka luulen tunnistavani puheesta mutta jota en itse osaa lausua, ja "y" lausutaan /y/. Aivan yleispätevä tämä sääntö ei tietenkään ole. JIP (keskustelu) 28. elokuuta 2024 kello 16.22 (EEST)

Tuo on melko karkea yleistys ja pätee jossain määrin suomenruotsiin, mutta ruotsinruotsissa erilaisia vokaaliäänteitä on huomattavasti enemmän kuin suomessa, koska ruotsinruotsissa pitkät ja lyhyet vokaalit ovat laadultaan erilaisia. Erilaisia vokaaleja on ruotsinruotsissa 17 tai 18 laskutavasta riippuen. -217.140.202.192 28. elokuuta 2024 kello 18.02 (EEST)

Vilpitön osanotto

Silloin tällöin näkee ja kuulee, että kun halutaan esittää surunvalittelu jonkun kuoltua, niin sanotaan "vilpitön osanottoni". Miksi ihmeessä? Onko osanotto jotenkin lähtökohtaisesti vilpillinen? Eikö tuosta tule toiselle vähän sellainen tunne, että "en minä nyt oikeasti sinun surustasi niin muuten välittäisi, mutta kyllä tämä kuollut ihan oikeasti oli hieno ihminen"? -217.140.202.192 30. elokuuta 2024 kello 17.48 (EEST)

Jospa ilmauksen käyttäjällä on ollut näkyviä ristiriitoja sen henkilön kanssa, jonka puolesta osanotto esitetään. --Quadriplegia (keskustelu) 30. elokuuta 2024 kello 18.06 (EEST)

Oleta hyvä tahto. On monia vakiintuneita ilmauksia, joiden varsinaista sanamuotoa ei tule ajatelleeksi kuin ehkä saivartelija. "Vilpitön osanotto" ja "lämmin osanotto" ovat hyviä ja asiallisia tuen osoituksia, eikä niille pitäisi esittää tulkintoja, joita ne kirjoittava ei niihin sisällytä. --abc10 (keskustelu) 30. elokuuta 2024 kello 19.37 (EEST)

Entäs samanlainen vakiintunut ilmaus "hyvällä omallatunnolla"? Onko tuon sanamuodon pohtija saivartelija?--MAQuire (keskustelu) 30. elokuuta 2024 kello 19.47 (EEST)

MAQuire käyttää kaikki tilaisuudet hyväkseen Abc10:n mollaamisessa. Tässä taas yksi. Voisi vähitellen puuttua. Kotivalo (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 09.26 (EEST)

Oleta hyvä tahto. Mene vaikka heittelemään kavereiden kanssa korista.--MAQuire (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 09.45 (EEST)

Hyvä tahto, my ass! Äläkä aina viittaa kuvitelmiisi muiden muokkaajien Wikipedian ulkopuolisesta elämästä, ne ovat lähtökohtaisesti HH. Kotivalo (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 09.51 (EEST)

Ei tarvitse raivostua. Se oli vain ehdotus. Jos sinulla on rakkaampia harrastuksia, niin tietenkin saat harrastaa niitä. Mutta ei katukoriksessakaan ole mitään vikaa. Suosittelen kaikille. Tässäkin on aika lähellä kenttä, mutta valitettavan harvoin siellä ketään on.--MAQuire (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 09.56 (EEST)

Kyllä mielestäni osaanottoa voi osoittaa myös vittuillakseen. -- Cimon Avaro 30. elokuuta 2024 kello 21.44 (EEST)

Tuosta "osaanoton osoittamisesta" huomaa, että kyseessä on kivettymässä oleva fraasi. Kai alun perin haluttiin ottaa osaa toisen suruun eli jakaa surun taakkaa toisen kanssa. Sen huomaa pluralisoitumisesta, koska sitä käytetään muodossa "osanotot", jolloin se on vain sana, ikään kuin "heipat". Adjektiivia käytetään usein sanan edellä, kun ei uskota yksinäisiin sanoihin ja niiden kantavuuteen. Kun lentokentällä on enemmän kuin kymmenen ihmistä jonossa, lehdistön mielestä siellä ei ole kaaosta vaan "täysi kaaos". Kermajäätelö valmistetaan "aidosta kermasta", koska se on tavallista kermaa kermempaa tai se ei ole kaurakermaa. "Lämmin" osanotto tullee lämpimästä kiitoksesta, josta se lienee napattu. "Vilpittömyys" taas vissiin vilpittömästä anteeksipyynnöstä, koska pelkkä anteeksipyyntö kuuluu nykyään vastuullisten suuryritysten viikottaiseen viestintään ja ei tarkoita kovin paljoa yksinään. Mutta onhan tuo yleismaailmallinen ilmiö. Koskakohan viimeksi olen ollut esityksessä, jonka päätteeksi ei ole annettu seisovaa taputtelua, koska ovaatio ei ole enää mitään ilman stondista. Kellekään ei enää kelpaa pannukakku ilman kermavaahtoa ja hilloa. Aina pitää olla hyvät kelit, säällä kuin säällä. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2024 kello 22.17 (EEST)

Pleistoseeni ja maanviljely

Syntyikö maanviljely vasta holoseenikaudella? Vai oliko sitä jo pleistoseenissa 46.132.75.107 2. syyskuuta 2024 kello 00.03 (EEST)

Holoseenin katsotaan alkaneen noin 11 600 vuotta sitten. Arviot maanviljelyn alkamisesta vaihtelevat välillä 9 000–13 000 vuotta nykyhetkestä, eli samoihin aikoihin ilmaston lämpenemisen kanssa maanviljelykin kehittyi. -176.72.97.105 4. syyskuuta 2024 kello 22.14 (EEST)

Polkeminen

-Jos fillarilla polkee, rasitus ketjuun ilmeisesti kohdistuu niin että ketju venyy.

--Entä jos jarruttaa niin miten nuo lujuusopin asiat menee? (kyseessä jalkajarrullinen sykla). --Aguilus (keskustelu) 4. syyskuuta 2024 kello 20.28 (EEST)

Keskiö jarruttaa eikä ketjut jolloin se rasitus tapahtuu keskiössä. --Zache (keskustelu) 4. syyskuuta 2024 kello 21.35 (EEST)

..eli kun polkija kun polkee tai jarruttaa niin ketjun kannalta aina on rasite mutta jarrutettaessa b-pinnalla. --Aguilus (keskustelu) 5. syyskuuta 2024 kello 03.11 (EEST)

Älä vaan kirjoita tuota mihinkään artikkeliin. Enkä viitsi sanoa, mikä minulle tulee rasitteesta mieleen. --Lax (keskustelu) 5. syyskuuta 2024 kello 12.12 (EEST)

-Voi hyvin --Aguilus (keskustelu) 21. syyskuuta 2024 kello 22.59 (EEST)

Ketjuun ei kuitenkaan kohdistu ihan mahdotonta rasitusta, koska keskiö "kertoo momentin isommaksi". Pienellä ketjun voimalla saadaan aikaan suuri jarruttava voima renkaaseen - ne vipusuhteet ja kitkat... Aulis Eskola (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 06.16 (EEST)

-kai nää jutut on osittain empiirisesti havaittuja juttuja? --Aguilus (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 19.17 (EEST)

Pienehkö ketjun voima saa aikaan reippaan jarrutuksen jarrukenkien kitkan vaikutuksesta - niin se on suunniteltu toimivan. Napajarru, engl. "coaster brake" toimii näin: [4] Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 19.42 (EEST)

Kaksi Päivä Tukholmassa -risteilyä peräkkäin

Tuli tässä eilen mieleen, että jos ostaisi Viking Lineltä kaksi Päivä Tukholmassa -risteilyä peräkkäin, esimerkiksi siten että ensimmäinen risteily lähtisi Helsingistä Viking Cinderellalla keskiviikkona, olisi perillä Tukholmassa torstaina ja lähtisi saman päivän iltana takaisin ja olisi sitten perjantaina Helsingissä, ja toinen risteily lähtisi Helsingistä samalla laivalla perjantaina ja olisi perillä Tukholmassa lauantaina, niin tarvitsisiko tässä laivan ollessa perjantaina Helsingissä välttämättä poistua laivasta lainkaan? JIP (keskustelu) 19. syyskuuta 2024 kello 22.57 (EEST)

Itse itselleni vastaten, yksi mahdollinen syy olisi että koska kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä risteilyä, on molemmille varmaan hoidettava lähtöselvitys erikseen ja tämä ei taida onnistua itse laivassa, vaan se pitää hoitaa terminaalissa. JIP (keskustelu) 19. syyskuuta 2024 kello 23.00 (EEST)

Niin, jos kummallekin risteilylle on oma hyttinsä, ei silloin voi käyttää samaa hyttikorttia. Mutta jos saa saman hytin kummallekin kerralle ja jättää menemättä toisen lähdön lähtöselvitykseen? Siinäpä vasta kysymys. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 20. syyskuuta 2024 kello 00.43 (EEST)

Vuonna 2002 tapahtunut kaksoisveljesten kuolema

Voisiko joku kertoa vähän enemmän tästä vuonna 2002 Suomessa tapahtuneesta traagisesta tuplaonnettomuudesta, jossa kaksoisveljekset kuolivat samana päivänä erillisissä onnettomuuksissa. Miten kaikki tapahtui ja oliko tapaus vain puhdasta sattumaa vai poikkeuksellinen tapaturma? 109.240.25.231 22. syyskuuta 2024 kello 16.17 (EEST)

Tuolla esim. lisätietoa. Ohjelman esittelyssä puhutaan vuodesta 2003, mutta kyllä se oli 2002.  –Kommentin jätti 46.132.67.112 (keskustelu) 23. syyskuuta 2024 kello 21.28 (EEST). Väärinkäyttösuodattimeen jääneen kommentin toi kahvihuoneeseen --Lentokonefani asiaa? | syntilista 24. syyskuuta 2024 kello 19.40 (EEST).

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen tässä hieman tarkentavaa tietoa tapahtumista. 6. maaliskuuta 2002 Raahen seudulla Pohjois-Pohjanmaalla, Pattijoella iäkkäät noin 70-vuotiaat kaksoisveljekset Aatu ja Eino Salminen menehtyivät erillisissä onnettomuuksissa saman päivän aikana muutaman tunnin sisällä lähes samalla tavalla. Molemmat heistä olivat liikkeellä polkupyörillä, kun he olivat selittämättömästä syystä kääntyneet takanaan olleiden rekka-autojen eteen kohtalokkain seurauksin. Koska tapaus oli niin poikkeuksellinen, siitä uutisoitiin maailmalla mm New York Times -lehdessä. Poikkeuksellinen tapahtumaketju otettiin poliisitutkintaan, joka johti toisessa tapauksessa oikeuskäsittelyyn. Tapaus todettiin lopulta erikoiseksi sattumaksi, vaikka Aatun poika oli todennut haastattelussa, että molemmilla veljeksillä oli ollut "henkinen yhteys toistensa välillä".Kruununoksa (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Neito ja ylioppilas

Perustuuko laulu Neito ja ylioppilas tositapahtumiin? Siis oliko oikeasti joku ylioppilas, joka päästi sen ylioppilaan huoneeseen, joka kuitenkin avioitui toisen kanssa jonka valheiden takia neito teki itsemurhan? 109.240.17.249 23. syyskuuta 2024 kello 19.40 (EEST)

Tähän en edes yritä vastata, koska suodatin ei varmaan anna. -46.132.67.112 23. syyskuuta 2024 kello 21.38 (EEST)

Kaksi eläintä

Eläintietäjät tietävät varmaan, mitä nämä ovat. Ylempi kuva on väärän värinen, perhonen on selvästi kokonaan keltainen. Ruumiin koko kuonosta perään noin 2 cm, siivet levällään 3-4 cm. Ei sattunut mittanauhaa mukaan. Tänään otettu kuva, eikä mikään perhossää: tuulta ja viileää.
Alempi kuva esittää lukkia. Lukkiartikkeleissa ei ollut jalkojen pituuksia, mutta tämän etukäpälät olivat todella pitkät, silmämääräisesti 7-8 cm. Ne mitä olen olettanut seinälukeiksi, ovat paljon pienempiä. Onko tämä sitten keisarilukki? Kuva on epäskarppi, koska lukki ei suostunut asettumaan kuvattavaksi vaan siirtyi aina pois, kun sain kännykän kohdistetuksi. --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 13.06 (EEST)

Semmoinen kuin iNaturalist löytyy, niinkuin takaperoinen kuvahakukin. Mutta varmasti meidänkin joukosta löytyy lukkifaneja ja lepidopteristeja. -- Cimon Avaro 25. syyskuuta 2024 kello 15.10 (EEST)

Mielenkiintoinen tuo iNaturalist, josta en tiennyt. Pistän korvan taakse. Mikä on takaperoinen kuvahaku? --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 15.49 (EEST)

Uskoakseni takaperoisella viitataan tässä hakuun, jossa haetaan tuloksia antamalla kuva hakuehdoksi (vrt. esim. Googlen "tavallinen" kuvahaku, jossa hakusanoilla haetaan kuvia). Googlen vastaavasta palvelusta olen nähnyt englanniksi käytettävän termiä "reverse image search". Suomeksi muistaakseni puhutaan mm. "käänteisestä kuvahausta". Googlen Lens-palvelu on myös yleensä kätevä vastaavissa tilanteissa. --Farma3110 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 16.08 (EEST)

Perhonen on kehrääjämittari (Colotois pennaria) 2001:999:708:F85C:4011:F630:C20D:F431 25. syyskuuta 2024 kello 18.02 (EEST)

Se ei missään tapauksessa ollut punaruskea vaan selvästi keltainen. --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 20.05 (EEST)

Perhosten värisävyt voivat vaihdella huomattavastikin muutamia esimerkkejä. Kannattaa myös huomata, että elinkaarensa loppuvaiheessa perhoset ovat usein hailakampia kuin juuri täysikasvuisina. En kuitenkaan ole perhostunnistuksen asiantuntija, joten en vahvista tunnistuksen oikeellisuutta. --Nitraus ^(wikinät) 25. syyskuuta 2024 kello 20.20 (EEST)

Olin vieressä tuon ip-käyttäjän, joka tuntee perhoset hyvin, kirjoittaessa kommenttiaan. Ei hän puheissaan ihan satavarma ollut mutta päätyi lopulta siihen, että kyseessä voisi olla huonokuntoinen kehrääjämittari tai jotain sellaista, eli ei se hänenkään mukaansa samalta näytä kuin opaskirjoissa. Minä en perhosia tunne, joten en itse ota kantaa asiaan. --Lax (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 09.45 (EEST)

Terve, tässä tuo "ip-käyttäjä" nyt tunnuksen luoneena. Perhosharrastusta takana 70-luvulta asti, kyse on tosiaan kehrääjämittarista, kyllä mä siitä satavarma olen; epävarmuus liittyi ihan ensisilmäykseen mutta tarkemmin katsoessani laji on varma. Se lentää tähän aikaan ja väri täsmää (sävyt voi tosiaan vaihdella kuten edellä todettiin) ja erityisesti poikkiviirujen malli. Se on jossain vähän kärsinyt ja ehkä kastunut ja siivenkärjet vaikuttaa taittuneen. Lajitietokeskuksen sivuilta voi käydä vertaamassa: https://laji.fi/taxon/MX.61664/images Junssius (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 12.46 (EEST)

Ai tuo sama linkki oli tuolla jo, sori en huomannut. Mutta tosiaan laji on varma. Junssius (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 12.49 (EEST)

Itse en tunne, mutta lukki voisi löytyä tästä kirjasta. -46.132.67.112 25. syyskuuta 2024 kello 18.41 (EEST)