Aasia

Aasia
Pinta-ala	44 579 000 km²
Väkiluku	4 641 055 000
– väestötiheys	100 as./km²
Valtioita	48 (luettelo valtioista)
Aikavyöhyke	UTC+2 – UTC+12
	Infobox OKNimi-testi OK

Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin. Sen pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä, mikä tarkoittaa 29,4 prosenttia maapallon maapinta-alasta ja 8,6 prosenttia kokonaispinta-alasta. Aasiassa asuu vähän yli 4,6 miljardia ihmistä eli yli 60 prosenttia maailman väestöstä.

Maanosan nimi tulee antiikin kreikkalaisilta, jotka käyttivät nimeä Anatolian alueesta. Valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.

Aasiassa sijaitsee maailman korkein vuoristo Himalaja. Keski-Aasia on kuivaa tai puolikuivaa aluetta, mutta Intian niemimaalla ja Kaakkois-Aasiassa vallitsee kuuma ja kostea ilmasto. Pohjoisen Siperiassa on laaja havupuumetsäalue.

Luonnonmaantiede

Pinnanmuodot ja geologia

Nasan satelliittikuvista koottu projektio Aasiasta.

Aasia on geologisesti hyvin aktiivinen maanosa, ja siellä on laajalti vuoristoja ja vulkaanisia alueita. Aasian ja koko maailman korkein vuoristo on Himalaja. Sen pohjoispuolella on Tiibetin ylänkö, joka on maailman korkein ylänkö. Indonesiassa on vulkaaninen kaari sekä Japanissa ja Filippiineillä tulivuorijonoja. Aasiassa on myös maailman vanhinta kallioperää, varsinkin Intian ja Arabian niemimailla sekä Siperiassa.^[1]

Aasiassa on 19 suurta virtaa, joiden pituus on vähintään 2 500 kilometriä. Pisimpiä jokia ovat Jangtse, Keltainenjoki, Indus, Ganges ja Mekong.^[1]

Ilmasto ja kasvillisuus

Aasia voidaan jakaa ilmastollisesti Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Aasian kosteaan monsuunivyöhykkeeseen sekä kuivaan tai puolikuivaan Keski-Aasiaan. Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa vallitsee kuuma ja kostea ilmasto. Himalajalla ja Keski-Aasian vuoristoissa talvet ovat kylmiä ja runsaslumisia. Keski-Aasia on kuivaa tai puolikuivaa aluetta, jossa kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä.^[1]

Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa on trooppisia sademetsiä, jotka on tosin suurimmaksi osaksi hakattu. Subtrooppista Itä-Aasiaa peittävät osin ikivihreät lehtipuumetsät. Pohjoisempana on kesävihantia lehtimetsiä. Tiibetin ylänkö on lähes puutonta tundraa. Vähäsateisia alueita peittävät ruohostot, ja Intian sekä Thaimaan ylängöillä on trooppista ruohostoa. Keski-Aasian puolikuivat alueet ovat lauhkean vyöhykkeen ruohostoa.^[1] Siperiassa on laaja havupuumetsikköalue taiga.^[2]

Luonto ja luonnonvarat

Aasian alueen luonto on erittäin rikasta ja siellä elää paljon sellaisia eläimiä, joita ei muualla tavata. Lisäksi Aasian alueella on maaperässä runsaasti mineraaleja ja arvometalleja. Persianlahden ympärillä ovat maailman runsaimmat maaöljyesiintymät. Kiinalla on enemmän vesivoimavaroja kuin millään muulla maailman maalla, jopa kaksi kertaa enemmän kuin Venäjällä. Hiilivarantojen suhteen Venäjä ja Kiina kuuluvat maailman suurimpiin.

Aroa Mongoliassa.
Himalajaan kuuluva maailman korkein vuori Mount Everest.
Kiinan muuri sijaitsee vuoristoisessa maastossa.
Halonginlahti Vietnamissa.

Aasian valtiot

Pääartikkeli: Luettelo Aasian maista asukasluvun mukaan

Maa tai alue	Pinta-ala (km²)	Asukasluku	Väestötiheys (as./km²)	Pääkaupunki	Valtiomuoto	Viralliset kielet	Valuutta
Keski-Aasia:	3 994 400	59 969 284	15
Kazakstan Kazakstan sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Ural-joen läntinen osa kuuluu Eurooppaan.	2 717 300	15 185 844	5,6	Astana	tasavalta	kazakki, venäjä	Kazakstanin tenge
Kirgisia	198 500	4 753 003	24,0	Biškek	tasavalta	kirgiisi, venäjä	Kirgisian som
Tadžikistan	143 100	6 863 752	48,0	Dušanbe	tasavalta	tadžikki, venäjä	Tadžikistanin somoni
Turkmenistan	488 100	4 603 244	9,4	Ašgabat	tasavalta	turkmeeni	Turkmenistanin manat
Uzbekistan	447 400	25 563 441	57,0	Taškent	tasavalta	uzbekki	Uzbekistanin som
Itä-Aasia:	11 794 122	1 537 965 377	130,4
Japani	377 835	127 433 494	337,0	Tokio	perustuslaillinen monarkia	japani	Japanin jeni
Kiina	9 596 960	1 313 974 000	140,9	Peking	kansantasavalta	mandariinikiina	Renminbi
Korean demokraattinen kansantasavalta	120 540	22 224 195	182,0	Pjongjang	kansantasavalta	korea	Pohjois-Korean won
Korean tasavalta	98 480	48 422 644	492,0	Soul	tasavalta	korea	Etelä-Korean won
Mongolia	1 564 116	2 791 272	1,8	Ulan Bator	tasavalta	mongoli	Mongolian tugrik
Taiwan	36 191	23 119 772	639	Taipei	tasavalta	mandariinikiina	Uusi Taiwanin dollari
Pohjois-Aasia:	17 075 400	142 200 000	26,8
Venäjä Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Ural-vuoriston läntinen osa kuuluu Eurooppaan.	17 075 400	142 200 000	26,8	Moskova	liittotasavalta	venäjä	Venäjän rupla
Kaakkois-Aasia:	3 520 125	586 254 917	166,5
Brunei	5 770	343 653	61,0	Bandar Seri Begawan	absoluuttinen islamilainen sulttaanikunta	malaiji	Brunein dollari
Filippiinit	300 000	89 469 000	300,0	Manila	tasavalta	filipino, englanti	Filippiinien peso
Indonesia	1 919 440	245 453 000	134,0	Jakarta	tasavalta	indonesia	Indonesian rupia
Itä-Timor	14 609	1 040 880	69,0	Dili	tasavalta	tetum, portugali	Yhdysvaltain dollari
Kambodža	181 040	13 363 421	72,5	Phnom Penh	perustuslaillinen monarkia	khmer	Kambodžan riel
Laos	236 800	6 217 141	24,0	Vientiane	kansantasavalta	lao	Laosin kip
Malesia	329 758	26 207 102	78,0	Kuala Lumpur	perustuslaillinen monarkia	malaiji	Malesian ringgit
Myanmar	678 500	50 700 000	62,0	Naypyidaw	liittotasavalta (sotilasjuntta)	burma	Myanmarin kyat
Singapore	648	4 425 720	6 724,0	Singapore	tasavalta	englanti, mandariinikiina, malaiji ja tamili	Singaporen dollari
Thaimaa	514 000	64 632 000	126,0	Bangkok	perustuslaillinen monarkia	thai	Thaimaan baht
Vietnam	329 560	84 403 000	259,0	Hanoi	tasavalta	vietnam	Vietnamin đồng
Etelä-Aasia:	5 131 704	1 489 335 518	290,2
Afganistan	647 500	28 717 213	43,0	Kabul	tasavalta	pašto, dari	Afganistanin afgaani
Bangladesh	147 570	153 546 901	1 040,5	Dhaka	kansantasavalta	bengali	Bangladeshin taka
Bhutan	38 394	682 321	17,8	Thimphu	perustuslaillinen monarkia	dzongkha	ngultrum
Intia	3 287 590	1 095 351 995	329,0	New Delhi	liittotasavalta	hindi, englanti ja 22 kansallista kieltä	Intian rupia
Malediivit	300	341 106	1 171,0	Malé	tasavalta	divehi	Rufiyaa
Nepal	140 800	25 284 463	184,0	Kathmandu	liittotasavalta	nepali	Nepalin rupia
Pakistan	803 940	165 804 000	213,0	Islamabad	islamilainen tasavalta	urdu, englanti	Pakistanin rupia
Sri Lanka	65 610	19 607 519	298,0	Sri Jayewardanapura-Kotte	tasavalta	tamili, sinhali	Sri Lankan rupia
Länsi-Aasia eli Lähi-itä	6 234 892	349 925 394	56,1
Yhdistyneet arabiemiraatit	88 880	4 496 000	64,0	Abu Dhabi	liittovaltio	arabia	dirhami
Armenia	29 800	3 326 448	112,0	Jerevan	tasavalta	armenia	Armenian dram
Azerbaidžan Azerbaidžan sijaitsee maantieteellisesti Aasiassa ja Euroopassa, jotka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa toisistaan.	86 600	7 868 385	90,0	Baku	tasavalta	azeri	Azerbaidžanin manat
Bahrain	665	739 000	987,0	Manama	perustuslaillinen monarkia	arabia	Bahrainin dinaari
Egypti Egypti sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Afrikassa. Siinain niemimaan itäinen osa kuuluu Aasiaan.	1 001 450	80 471 869	77	Kairo	tasavalta	arabia	Egyptin punta
Georgia Georgia sijaitsee maantieteellisesti Aasiassa ja Euroopassa, jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa toisistaan.	69 700	4 661 473	67,0	Tbilisi	tasavalta	georgia	Georgian lari
Irak	437 072	24 001 816	55,0	Bagdad	tasavalta	arabia, kurdi	Irakin dinaari
Iran	1 648 195	68 688 000	42,0	Teheran	islamilainen tasavalta	persia	Iranin rial
Israel	20 991	7 026 000	303,0	Jerusalem	parlamentaarinen demokratia	heprea, arabia	Uusi Israelin sekeli
Jemen	527 970	20 727 063	39,0	Sanaá	tasavalta	arabia	Jemenin rial
Jordania	92 300	5 153 378	48,0	Amman	perustuslaillinen monarkia	arabia	Jordanian dinaari
Kuwait	17 820	2 041 961	115,0	Kuwait	emiraatti	arabia	Kuwaitin dinaari
Kypros	9 250	717 657	112,0	Nikosia	tasavalta	kreikka, turkki	euro
Libanon	10 452	3 826 018	358,0	Beirut	tasavalta	arabia	Libanonin punta
Oman	212 460	3 001 583	14,0	Masqat	sulttaanikunta	arabia	Omanin rial
Qatar	11 437	885 359	75,0	Doha	monarkia	arabia	Qatarin rial
Saudi-Arabia	2 218 000	24 293 844	12,0	Riad	monarkia	arabia	Saudi-Arabian rial
Syyria	185 180	17 585 540	93,0	Damaskos	tasavalta	arabia	Syyrian punta
Turkki Turkki sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.	780 580	70 414 000	91,4	Ankara	tasavalta	turkki	Turkin liira
Yhteensä:	45 580 450	4 165 650 490	91,4

Itsehallintoalueet

Alue	Pinta-ala (km²)	Asukasluku	Asukastiheys (per asukas km²)	Pääkaupunki	Emämaa
Brittiläinen Intian valtameren alue	60	3 500	58,3	Diego Garcia	Yhdistynyt kuningaskunta
Guangxi	236 000	47 880 000	203	Nanning	Kiina
Hongkong	1 092	7 122 508	6 688		Kiinan erityshallintoalue.
Joulusaari	135	1 402	10,39	Flying Fish Cove	Australia
Kookossaaret	14	630	45	West Island	Australia
Macao	31,4	624 000	18 568		Kiinan erityshallintoalue.
Ningxia	66 400	5 620 000	84,6	Yinchuan	Kiina
Sisä-Mongolia	1 183 000	28 770 000	20,1	Hohhot	Kiina
Tiibet	1 220 000	2 630 000	2,16	Lhasa	Kiina
Sinkiang	1 665 000	18 760 000	11,7	Ürümqi	Kiina

Talous

Karjaa Kazakstanissa.

Aasian maiden tulotasot vaihtelevat suuresti. Aasiassa on muutamia hyvin rikkaita maita, esimerkiksi Japani, ja eräitä alueellisia finanssikeskuksia, kuten Hongkong ja Bahrain. Monet Aasian maat ovat teollistuneet viime vuosikymmeninä. Toisaalta Aasiassa on myös vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvia kehitysmaita, esimerkiksi Afganistan, Bangladesh ja Nepal.

Maatalous

Aasian väestöstä suurin osa asuu monsuunivyöhykkeellä ja saa maataloudesta elantonsa. Vehnän ja riisin viljely on intensiivistä tuolla vyöhykkeellä. Aasian väestön nopean kasvun seurausta oli valtaisa ravinnontarve. Tämän vuoksi viljeltyä aluetta jouduttiin lisäämään ottamalla autiomaiden reuna-alueita ja muita maataloudelle marginaalisia alueita käyttöön sekä hakkaamalla metsää. Vihreä vallankumous oli onnistunut yritys lisätä maatalouden tuotantoa. Lannoitteita ja torjunta-aineita käyttämällä sekä parantamalla siemenlaatua saatiin usein jopa kolminkertaiset sadot. Aasiassa huolta on kuitenkin aiheuttanut muun muassa kemikaaleista johtuvat ympäristöongelmat. Laidunnus ja vehnän viljely ovat Keski-Aasian maatalouden tärkeimmät muodot johtuen alueen kuivuudesta. Lisäksi alueella viljellään laajalti puuvillaa kastelun ansiosta.^[3]

Teollisuus

Kawasakin telakka Japanissa.

1980-luvulla monet Itä-Aasian valtiot saavuttivat korkean teollistumisasteen. Tämän vuoksi ne myös tulivat riippuvaisiksi polttoaineiden, mineraalien sekä muiden raaka-aineiden maahantuonnista. Kehittyneimmissä maissa tyypillisiä teollisuuden muotoja ovat auto-, tietokone- ja elektroniikkateollisuus, esimerkiksi Japani on hyvä esimerkki tällaisesta valtiosta. Myös Singapore, Taiwan, Hongkong ja Etelä-Korea ovat teollistuneet nopeasti. Näiden maiden jäljessä tulevat muun muassa Malesia, Thaimaa ja Filippiinit. Myös Kiinan ja Intian vienti on siirtynyt kohti teollisuustuotteita. Molemmilla valtioilla on merkittävää tieteellistä asiantuntemusta muun muassa satelliittiohjelmien ja avaruusteknologian aloilta.^[4]

Myös entiset Keski-Aasian neuvostotasavallat ovat siirtymässä hitaasti vapaaseen markkinatalouteen. Näiden maiden teollisuus on kuitenkin vielä vähäistä. Azerbaidžanilla on huomattavat öljyvarat ja Kazakstan tuottaa kemikaaleja ja metalleja.^[4]

Kulttuuri

Kielet

Pääartikkeli: Aasian kielet

Aasiassa puhutaan moniin eri kieliryhmiin kuuluvia kieliä. Lähi-idässä valtakieli on seemiläisiin kieliin kuuluva arabia. Keski-Aasian valtioissa puhutaan muun muassa turkinsukuisia kieliä. Aasian eteläosissa Iranista Bangladeshiin saakka puhutaan indoeurooppalaisen kielikunnan indoiranilaiseen haaraan kuuluvia kieliä, kuten persiaa, urdua ja hindiä, joiden ohella Etelä-Intiassa puhutaan myös dravidakieliä, joista laajimmalle levinnyt on tamili. Austronesialaiset kielet, kuten malaiji ja indonesia ovat Kaakkois-Aasian pääkieliä. Myös thain ja burman kielillä on paljon puhujia mantereen puolella.

Kaikista maailman kielistä eniten äidinkielisiä puhujia on mandariinikiinalla. Sen ohella Itä-Aasian eniten puhuttuja kieliä ovat sille lähisukuiset wu- ja kantoninkiina sekä lisäksi korea ja japani.^[4]

Entisissä neuvostotasavalloissa käytetään yleisesti venäjän kieltä.^[4]

Uskonnot

Buddhalainen temppeli Thaimaassa.

Kaikki laajimmalle levinneet uskonnot ovat syntyneet Aasiassa. Lähi-idästä ovat peräisin juutalaisuus, kristinusko ja islam, joista viimeksi mainittu on nykyisin Aasiassa laajimmalle levinnyt. Keski- ja Itä-Aasian valtauskontoja ovat buddhalaisuus ja hindulaisuus. Kiinan ja Intian vanhojen filosofisten perinteiden pohjalta on kehittynyt useita uskontoja tai uskontoon rinnastettavia suuntauksia:

Historia

Pääartikkeli: Aasian historia

Katso myös: Aasian esihistoria

Varhainen historia

Aasian varhaiset korkeakulttuurit syntyivät mantereen eri puolilla suurten jokien varsilla. Mesopotamian ja Indus-jokilaakson kulttuurin välillä oli yhteyksiä, mutta Jangtse-joen ympäristö oli lähes eristyksissä niistä. Silti tietyt yhteiset kulttuuripiirteet osoittavat, että jo varhaisen Kiinan ja Lähi-idän kulttuurien välillä oli tuntemattomia yhteyksiä.^[5] Vain hevosilla kulkevat paimentolaiset pääsivät suurten arojen yli, ja Himalaja, Kaukasus sekä Siperian suot ja metsät muodostuivat heillekin liikenne-esteiksi. Vasta silkkitie yhdisti Kiinan Lähi-itään ja Eurooppaan.

Eurooppalaiset Aasiassa

Itä-Intian komppaniat, Brittien Intia, Siperian rata, Ranskan Indokiina, Portugalin Macao ja Goa.

Eräitä sotia ja rajakiistoja 1940-luvulta nykyaikaan

Kashmirin laaksoa.

Toisen maailmansodan jälkeen aseelliset yhteenotot ovat jatkuneet mantereella. Taiwan eli Kiinan tasavalta erosi Kiinasta maan kommunistisen vallankumouksen jälkeen. Kiina ei ole hyväksynyt eroa. Sodan jälkeen myös Vietnam ja Korea jakautuivat kahdeksi eri valtioksi; kapitalistiseen etelään ja kommunistiseen pohjoiseen. Etelä-Vietnam ja Pohjois-Vietnam yhdistyivät vuonna 1975, Vietnamin sodan päätyttyä. Etelä-Korea ja Pohjois-Korea taas ovat yhä sotatilassa, tosin vain muodollisesti. Myös Himalajan vuoristossa sijaitsevan Kashmirin osavaltion kysymys on yhä vailla ratkaisua. Vuonna 1971 Pakistanin ja Intian välille syntyi sota. Sodan seurauksena syntyi Bangladeshin valtio. Aseellisia yhteenottoja Kiinalla on ollut Vietnamin, Neuvostoliiton ja Intian kanssa johtuen kiistoista Kiinan rajalinjasta. Filippiinien, Vietnamin, Malesian, Taiwanin ja Kiinan välillä on nykyään jännitteitä johtuen Spratlysaarten omistuksesta.^[4]

Lähteet

Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. Könemann, 2000. ISBN 3-8290-2481-9
Martin, Penny; Olds, Margaret & Church, Fran: Geographica. Suomentanut Matti Eskola ja Jorma Harju. Könemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0

Viitteet

↑ ^a ^b ^c ^d Geographica 2000, s. 144.
↑ Geographica 2000, s. 273.
↑ Geographica 2003, s. 144–145.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Geographica 2003, s. 145.
↑ McNeill, J.R. & McNeill, William: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Vastapaino, 2005.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aasia Wikimedia Commonsissa

Sitaatteja aiheesta Aasia Wikisitaateissa
Matkaopas aiheesta Aasia Wikimatkoissa

[geographica-144-1] Geographica 2000, s. 144.

[2] Geographica 2000, s. 273.

[3] Geographica 2003, s. 144–145.

[:0-4] Geographica 2003, s. 145.

[McNeill-5] McNeill, J.R. & McNeill, William: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Vastapaino, 2005.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]