Caron–Kannin puolustus
Caron–Kannin puolustus on shakkiavaus. Se tarkoittaa siirtoja
Caron–Kannin puolustus | |
---|---|
Siirrot | 1.e4 c6 |
ECO | B10-B19 |
Alkuperä | Brüderschaft-lehti, 1886 |
Nimen alkuperä | Horatio Caro ja Marcus Kann |
Avausperhe | Puoliavoimet pelit |
Muut nimet | Caro–Kann |
Chessgames.com opening explorer |
- Tässä artikkelissa käytetään algebrallista merkintätapaa kuvailemaan shakkisiirtoja.
1.e4 c6
ja on yksi vakaimmista vastauksista valkean 1.e4 siirtoon. Mustan ajatuksena on varmistaa itselleen sotilas keskustaan kuten ranskalaisessa puolustuksessa mutta välttää ottamasta itselleen nk. ranskalaista lähettiä. Avaus on saanut nimensä englantilaisen Horatio Caron (1862–1920) ja itävaltalaisen Marcus Kannin (1820–1886) mukaan, jotka analysoivat sitä 1800-luvulla.
Avaus sijoitetaan ECO-koodistolla koodeille B10–B19.
Muunnelmia
muokkaaEtenemismuunnelma ja Klassinen muunnelma ovat suosituimpia valkean jatkoja.
Etenemismuunnelma
2.d4 d5 3.e5 Lf5 4.Rc3 e6
(ECO B12)
Musta vaikuttaa saavuttaneen tavoitteensa keskustasta ilman valkeilla kulkevan lähetin ongelmia. Jatkossa valkea kuitenkin usein hyökkää voimakkaasti ja yrittää osoittaa mustan avauksen taktiset ongelmat ja lievän hitauden. Pelitilannetta vastaava asema on esitetty seuraavassa kuvassa:
Klassinen muunnelma
2.d4 d5 3.Rc3 dxe4 4.Rxe4 Lf5
(ECO B18)
Peli saa yleensä asemallisen luonteen, kun valkea yrittää osoittaa avausetunsa aktiivisemmalla upseeripelillä ja tilaedulla. Monesti valkea yrittää häätää lähetin taaksepäin, aina ruutuun h7 asti. Tätä välttääkseen musta voi siirtää lähetin sijaan 4...h6, jonka jälkeen lähetillä on varma turvapaikka, mikäli se päätyy f5-ruutuun myöhemmin. Tämä jatko tunnetaan nimellä Suomalainen muunnelma.
Musta luottaa yleensä puolustuspeliin ja oikea-aikaiseen c5-sotilassiirtoon. Seuraavassa kuvassa on muunnelman pelitilannetta vastaava asema.
Klassisen muunnelman B16-muunnelma poikkeaa B18-muunnelmasta neljännessä siirtoparissa, jossa musta siirtää 4...Rf6 ja peli voi jatkua esimerkiksi seuraavasti:
4...Rf6 5.Rxf6 gxf6 6.Rf3 Lg4 7.Le2 Dc7 8.0-0 Rd7 9.c4 0-0-0
[1] (ECO B16)
Tätä pelitilannetta vastaava asema on esitetty seuraavassa kuvassa:
Steinitzin muunnelma
2.d4 d5 3.Rc3 dxe4 4.Rxe4 Rd7
(ECO B18)
Musta poikkeaa Steinitzin muunnelmassa klassisesta muunnelmasta siirtämällä neljäntenä siirtonaan 4...Rd7
Panovin muunnelma:
Kolmas yleinen tapa vastata Caro-Kanniin on 3.exd5 cxd5. Tämän siirtoparin jälkeen valkealla on kaksi yleistä vaihtoehtoa jatkaa 4.Ld3 (ECO B13) ja 4.c4 (ECO B14).
- ECO B13 on ehkä hieman vähemmän käytetty ja rauhallisempi. Tässä asemassa peli on aika tasainen. Valkea yleensä jatkaa kuningassivustan hyökkäyksellä ja pelaa jossain vaiheessa siirrot f4–f5. Musta vastaavasti pelaa kuningatarsivustalla ja tekee ns. vähemmistöhyökkäyksen siirroilla Tb8, Tc8, b5, a5, b4, minkä jälkeen musta alkaa painostaa valkean heikkoja kuningatarsivustan sotilaita.
3.exd5 cxd5 4.Ld3
(ECO B13)
Seuraavassa kuvassa on ECO B13 muunnelman asema
- ECO B14 on yleisempi ja aggressiivisempi. Tätä kutsutaan Panov–Botvinnik-hyökkäykseksi, josta on tässä esitetty kaksi samalla ECO-koodilla olevaa muunnelmaa. Avausta voidaan suositella hyökkäyspelaajille ja niille, jotka pitävät sellaisten asemien pelaamisesta, joissa itsellä on eristetty kuningatarsotilas. ECO B14 aseman jälkeen valkea saa kovan painostuksen, vaikka musta saakin tehtyä valkealle kaksoissotilaan pelaamalla Lxf3. Mutta jos valkea ei onnistu hyökkäyksessään, ja musta saa vaihdettua nappuloita pois, on mustalla yleensä loppupelissä hieman paremmat mahdollisuudet valkean kaksoissotilaasta johtuen.
3.exd5 cxd5 4.c4 Rf6 5.Rc3 Rc6 6.Rf3 Lg4 7.Db3!
(ECO B14)
Seuraavassa kuvassa on muunnelman mukainen asema
Seuraavassa on toinen muunnelma samaalla ECO-koodilla.
3.exd5 cxd5 4.c4 Rf6 5.Rc3 e6 6.Rf3 Le7 7.c5 0-0 8.Ld3 b6
[1] (ECO B14)
Seuraavassa kuvassa on tämän toisen muunnelman mukainen asema:
Sitten hieman harvinaisempia valkean siirtosarjoja:
2.d3, 3.Rf3, ja 4.g3
— Kuningasintialainen hyökkäys2.Rc3 ja 3.Rf3
— Kaksiratsumuunnelma2.c4
— tällä siirrolla pääsee nopeasti eroon teoriajatkoista
Jotkut hyökkäyspelaajat yrittävät sekoittaa peliä muunnelmalla 2.c4, ja sillä pääseekin melko nopeasti pois teoriajatkoista.
Kaksiratsumuunnelma sisältää muutaman näppärän ansan, mutta se ei liene pitemmän päälle niin tehokas kuin pääjatkot.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b James Eade: Shakinpelaajan käsikirja. (Alkuasemasta mattiin. Alkuteoksen nimi Chess Player's Bible) Suomenkielisen laitoksen julkaisulupa Karisto Oy, 2006. ISBN 951-23-4721-0