Djenné
Djenné on kaupunkikunta ja Moptin alueen Djennén piirin hallinnollinen keskus Malissa. Se sijaitsee Nigerin ja sen sivujoen Banin välisellä tulva-alueella[1] 75 kilometriä Moptista lounaaseen. Kunnassa on 32 900 asukasta (vuonna 2009)[2].
| Djenné | |
|---|---|
 Djennen suurmoskeija. |
|
  Djenné |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Mali |
| Alue | Moptin alue |
| Piiri | Djennén piiri |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunkikunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 302 km² |
| Väkiluku (2009) | 32 900 |
Maantiede ja asutus
muokkaaDjennén kaupunkikunnan pinta-ala on 302 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Deraryn, idässä Fakalan ja Madiaman, etelässä Dandougou Fakalan, lännessä Pondorin ja luoteessa Ouro Alin kuntiin. Seudun ilmasto on sudanilais-sahelilainen. Vuotuinen sademäärä on 550 millimetriä.[3]
Kuntaan kuuluu Djennén kaupunki ja yhdeksän kylää: Balé-Seyna, Diabolo, Kamaraga, Niala, Souala, Syn, Wèlingara ja Yentéla. Asukkaat ovat etupäässä songhaita, fulbeja, bambaroita ja bozoja.[3]
Historia
muokkaaKaupungin eteläpuolella sijaitseva Djenné-Jeno on arkeologisten tutkimusten mukaan ollut asuttu jo kolmannella vuosisadalla eaa. Vuoden 800 tienoilla se oli suuri kauppakaupunki, jossa asui ehkä 10 000 ihmistä. Djénne-Jenon kukoistuskausi jatkui 1000-luvulle saakka.[4]
Nykyistä kaupunkia pidetään soninkekauppiaiden 1200-luvulla perustamana. Songhaivaltakunnan hallitsija Sonni Ali Ber valloitti sen vuonna 1467 ja marokkolaiset vuonna 1591. Timbuktun tapaan Djennéstä kehittyi kukoistava kauppakaupunki, jonka kautta virtasi Taghazan suolaa etelään ja etelän kultaa pohjoiseen. Se oli myös huomattava islamilaisen sivistyksen keskus. Macinan fulbevaltion hallitsija Ahmadu Lobbo valtasi Djennén 1800-luvun alussa, Umar Tallin johtamat tukulorit vuonna 1861 ja ranskalaiset vuonna 1893. Siirtomaa-aikana Djenné menetti asemansa kaupankäynnin keskuksena parempien kulkureittien varrella sijaitsevalle Moptille.[1][4]
Liikenne, talous ja palvelut
muokkaaDjennéstä on paikallistieyhteys Ségoun ja Moptin väliselle valtatielle. Tulva-aikaan kaupunkiin pääsee vain veneellä. Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, kalastus, kaupankäynti, käsityöammatit ja matkailu. Kunnassa toimii 11 ala- ja kolme yläkoulua, ammattikoulu ja kolme koraanikoulua. Terveyspalveluihin kuuluu kaksi terveysasemaa, poliklinikka ja kaksi apteekkia. Kaupungissa on vesijohtoverkko.[3]
Nähtävyydet ja matkailu
muokkaaDjenné on kuuluisa sudanilaistyylisestä arkkitehtuuristaan[1][4]. Sen vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde[5]. Huomattavin nähtävyys on savitiilistä rakennettu Djennén suurmoskeija, joka pystytettiin vuosina 1906–1907 vuonna 1830 hävitetyn keskiaikaisen moskeijan tilalle[6]. Kaupungissa käy vuosittain yli 15 000 matkailijaa[3].
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume II, s. 251–252. Leiden: E.J. Brill, 1991. ISBN 90-04-07026-5
- ↑ Resultats Provisoires RGPH 2009 (Région de Mopti) instat.gov.ml. Arkistoitu 22.7.2011. Viitattu 29.8.2014. (ranskaksi)
- ↑ a b c d Plan de Securite Alimentaire Commune Urbaine de Djenné 2006–2010 fsg.afre.msu.edu. Viitattu 29.8.2014. (ranskaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato: Historical Dictionary of Mali, fourth edition, s. 89–91. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0810856035
- ↑ Unesco World Heritage List whc.unesco.org. Viitattu 29.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 1, s. 470. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Djennén matkailusivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi), (ranskaksi)