Wikipedia

Hessen

Saksan osavaltio
Tämä artikkeli käsittelee osavaltiota. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Hessen on osavaltio keskisessä Saksassa. Osavaltion pääkaupunki on Wiesbaden ja suurin kaupunki Frankfurt. Se rajoittuu pohjoisessa Ala-Saksiin, idässä Thüringeniin, kaakossa Baijeriin, etelässä Baden-Württembergiin, lännessä Rheinland-Pfalziin ja luoteessa Nordrhein-Westfaleniin.

Hessen
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Saksa
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Wiesbaden
 – suurin kaupunki Frankfurt
 – Pääministeri Boris Rhein (CDU)
Pinta-ala 21 114,79 km²
Väkiluku 6 293 154
 – väestötiheys 287 as./km²
Hessen

Historia ja politiikka

muokkaa

Hessenin vaiheet ja nimi

muokkaa

Nimeä Hessen on käytetty jo roomalaisaikana. 700-luvulta alkaen merovingiaikana ja karolingiaikana Hessen kuului frankkikuninkaiden alaisuuteen. Kaarle Suuri käytti Hessegau-nimistä aluetta tukikohtanaan sodassa sakseja vastaan. Vuoden 843 Verdunin rauhassa alue siirtyi kuningas Ludvig Saksalaisen omistukseen, mutta myöhemmin se siirtyi vielä joksikin aikaa frankkikuninkaille. Kristinusko levisi alueelle benediktiiniläisen järjestön kautta, kun se perusti luostarit Fuldaan ja Hersfeldiin. Valtiollisesti Saksa oli kuitenkin hajanainen, eivätkä sen pikkuvaltiot olleet pitkäikäisiä. Thüringenin maakreivin saatua alueen haltuunsa 1100-luvulla Hessenistä tuli osa Thüringenin maakreivikuntaa, kunnes se Thüringenin perimyssodan päätteeksi vuonna 1264 erotettiin Hessenin maakreivikunnaksi (saks. Landgrafschaft Hessen), jota hallitsi tästä alkaen Hessenin suku. Ylä-Hesseniä hallittiin Marburgista ja Ala-Hesseniä Kasselista. 1400-luvulla herttuakunta yhdisti itseensä muun muassa Giessenin ja osia Schmalkaldenista. Maakreivi Filip Jalomielisen kuoltua vuonna 1567 Hessen jaettiin neljään osaan hänen neljälle pojalleen, jolloin syntyivät Hessen-Kasselin, Hessen-Darmstadtin, Hessen-Rheinfelsin ja Hessen-Marburgin maakreivikunnat. Näistä Rheinfels ja Marburg jaettiin kahden muun kesken niitä hallinneiden sukuhaarojen sammuttua vuosina 1583 ja 1604. Lisäksi Hessen-Darmstadtista erotettiin vuonna 1622 Hessen-Homburgin maakreivikunta.[1]

Hessen-Kasselin maakreivikunta oli vuosina 1730–1751 personaaliunionissa Ruotsin kanssa, kun maakreivi Fredrik I oli samanaikaisesti Ruotsin kuninkaana.[2] Hessen-Kasselista tuli vuonna 1803 Hessenin vaaliruhtinaskunta, joka ainoana vaaliruhtinaskuntana säilytti tämän nimen myös vuonna 1806 tapahtuneen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lakkauttamisen jälkeen. Preussi valloitti sen vuoden 1866 sodassa ja se liitettiin Preussiin Hessen-Nassaun provinssina.[3] Myös Hessen-Homburg liitettiin samana vuonna Preussiin sen hallitsijasuvun sammuttua. Hessen-Darmstadtista taas tuli vuonna 1806 Hessenin suurherttuakunta (Großherzogtum Hessen), minkä nimisenä se säilyi myös osana Saksan keisarikuntaa vuoden 1871 jälkeen.[2] Hessenin suku syrjäytettiin lopulta valtaistuimelta Saksan marraskuun 1918 vallankumouksen yhteydessä, jolloin perustettiin Weimarin tasavallan osavaltiona toiminut Hessenin kansanvaltio (Volksstaat Hessen).[4]

Hessenin maakreivejä eri aikoina

muokkaa
 
Hessenin suurherttuakunta Saksan keisarikunnan aikana.

Tunnetuimpia Hessenin maakreivejä ovat olleet Ludvig I (k. 1458), joka oli ehdokkaana Saksan keisariksi 1440, ja Vilhelm II (k. 1509), keisari Maksimilian I:n läheinen tukimies. Vilhelmin poika Filip Jalomielinen toteutti Hessenissä uskonpuhdistuksen ja perusti vuonna 1527 Marburgin yliopiston (Philipps-Universität Marburg).[1]

Hessen-Kasselin sukuhaaraan kuulunut Hessenin prinssi ja jalkaväenkenraali Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi 9. lokakuuta 1918, mutta hän kieltäytyi tehtävästä 20. joulukuuta 1918 Saksan kärsittyä tappion maailmansodassa.[5]

Hessenin osavaltio

muokkaa

Osavaltion perustivat miehitysviranomaiset Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeelle toisen maailmansodan jälkeen 11. syyskuuta 1945 nimellä Suur-Hessen. Siihen kuuluivat entinen Hessenin kansanvaltion alue (Hessen-Darmstadt) sekä siihenastinen Preussin provinssi Hessen-Nassau.[6] Seuraavana vuonna etuliite Suur- pudotettiin nimestä osavaltion saadessa siviilihallinnon ja sen myötä perustuslain ensimmäisenä osavaltiona sodanjälkeisessä Saksassa. Koska perustuslaki pohjautuu pitkälti sotaa edeltäneeseen lainsäädäntöön, sallii se muun muassa kuolemantuomion, joskin vuonna 1949 säädetty korkeammassa asemassa oleva Saksan liittotasavallan perustuslaki Grundgesetz tekee tuomitsemisen käytännössä mahdottomaksi. Kuolemantuomion poistaminen Hessenin perustuslaista vaatisi kansanäänestyksen. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska kuolemantuomiota on mahdotonta toteuttaa. Osavaltion osittain miehitysvyöhykkeiden sanelemien rajojen muuttamisesta paremmin alueen historiallisia vastaaviksi on miehityksen päätyttyä keskusteltu satunnaisesti.lähde?

Hessenin maapäivävaalit pidettiin lokakuussa 2018. Puolueista CDU sai äänistä 27,0 % (2013-vaaleissa 38,3 %), SPD 19,8 % (2013-vaaleissa 30,7 %), vihreät myös 19,8 % (2013-vaaleissa 11,1 %), Vaihtoehto Saksalle -puolue 13,1 % (2013-vaaleissa 4,0 %), FDP 7,5 % (2013-vaaleissa 5,0 %), ja vasemmisto 1,1 % (2013-vaaleissa 5,2 %). [7]

Talous

muokkaa

Pääosin Hessenissa sijaitseva Reinin-Mainin metropolialue on Saksan toiseksi suurin teollisuuskeskittymä Ruhrin alueen jälkeen. Raskasta teollisuutta, jonka suurin työnantaja on autonvalmistaja Opel tehtaillaan ja päämajallaan Rüsselsheimissa, hallitsee koneenrakentaminen ja kemianteollisuus. Teollisuuden lisäksi osavaltion taloudelle erityisen merkityksellinen on Frankfurtin finanssikeskus, jossa sijaitsevat paitsi EKP:n ja Saksan keskuspankin, myös useimpien merkittävien saksalaispankkien pääkonttorit ja maan pörssi. Suurelta osin vilkkaan pankkitoiminnan ruokkimana lukeutuu myös Frankfurt am Mainin lentoasema maailman suurimpiin, ja on siten myös osavaltion merkittävimpiä työllistäjiä.

Suurimmat kaupungit

muokkaa
Kaupunki Väkiluku
31.12.2020
Frankfurt am Main 764 104
Wiesbaden 278 609
Kassel 201 048
Darmstadt 159 174
Offenbach 130 892
Hanau 97 137
Gießen 90 131
Marburg 76 401
Fulda 67 980
Rüsselsheim 65 972

Aluejako

muokkaa

Hessenin osavaltio on jaettu kolmeen hallintopiiriin (saks. Regierungsbezirk), 21:een piirikuntaan (saks. Landkreis), joihin kuuluu yhteensä 426 kaupunkia ja kuntaa, sekä viiteen piirivapaaseen kaupunkiin (saks. kreisfreie Stadt), eli piirikuntaan kuulumattomaan kaupunkiin.

Hallintopiirit: Darmstadt, Gießen, Kassel

Piirivapaat kaupungit:

DA Darmstadt
F Frankfurt am Main
KS Kassel
OF Offenbach am Main
WI Wiesbaden

Piirikunnat:

  1. Bergstraße
  2. Darmstadt Dieburg
  3. Groß-Gerau
  4. Hochtaunuskreis
  5. Main-Kinzig-Kreis
  6. Main-Taunus-Kreis
  7. Odenwaldkreis
  8. Offenbach
  9. Rheingau-Taunus-Kreis
  10. Wetteraukreis
  11. Gießen
  1. Lahn-Dill-Kreis
  2. Limburg-Weilburg
  3. Marburg-Biedenkopf
  4. Vogelsbergkreis
  5. Fulda
  6. Hersfeld-Rotenburg
  7. Kassel
  8. Schwalm-Eder-Kreis
  9. Werra-Meißner-Kreis
  10. Waldeck-Frankenberg
 
Hessenin piirikunnat ja kaupunkipiirit

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b History of Hesse Helena Rothenbach. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b Nordisk familjebok (1909), s. 611–613 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 3.10.2017.
  3. ↑ Hesse-Kassel (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 3.10.2017.
  4. ↑ Nordisk familjebok, täydennysosa (1924), s. 384–385 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 3.10.2017.
  5. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 113. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  6. ↑ ”Hessen”, Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), s. 1062. Otava, 1973. ISBN 951-1-00272-4
  7. ↑ Wahlen in Hessen 2018. Der Landeswahlleiter für Hessen. Viitattu 8.7.2019. (saksaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hessen&oldid=22779110”