Juna

Tämä artikkeli käsittelee rautatiekulkuneuvoa. Sanalla juna on myös muita merkityksiä.

Juna on rautatiellä kulkeva kulkuväline, jossa on vaihteleva määrä vaunuja. Junilla kuljetetaan sekä matkustajia että tavaraa.

Juna ylittää rautatiesiltaa Saltan provinssissa, Argentiinassa.

Tekniikkaa

Junia liikuttaa joko erillinen veturi tai vaihtoehtoisesti moottorivaunu, jossa vetokoneisto on sulautettu vaunuun. Nykyisin veturit tuottavat voimansa pääasiallisesti sähköllä tai dieselmoottorilla, mutta aikaisemmin höyrykoneella toimivat höyryveturit olivat yleisin tyyppi. Nykyäänkin höyryvetureita on yhä käytössä joissakin maissa, muun muassa Intiassa ja Brasiliassa. Kaasuturbiinikäyttöiset veturit ovat jääneet kokeiluluontoisiksi.

Junien käyttötarkoitukset

Matkustajajuna

Pääartikkeli: Matkustajajuna

Suomen lähijunaliikenteessä on käytössä nykyaikaisia matalalattiaisia ja ilmastoituja moottorivaunuja vanhojen vaunujen ohella. Kuvassa P-linjalla oleva Sm4-yksikkö Helsingin asemalla.

Matkustajajunat kulkevat yleensä kerran tai kahdesti vuodessa julkaistavien aikataulujen mukaan.

Matkustajajunassa saattaa olla jopa 16–20 matkustajavaunua, jotka ovat yleensä neliakselisia ja joihin mahtuu keskimäärin satakunta matkustajaa kuhunkin. Yöllä kulkevissa junissa osa vaunuista on yleensä makuuvaunuja. Matkustajajunien kulkunopeudet vaihtelevat, mutta Suomessa Intercity-junien suurin sallittu nopeus on 200 km/h ja Pendolino-junien (Sm3 ja Allegro Sm6) jopa 220 km/h ajettavan rataosan mukaan. Nämä nopeudet ovat hyvää eurooppalaista tasoa. Vielä nopeampia ovat eurooppalaiset ja japanilaiset suurnopeusjunat, joiden huippunopeudet vaihtelevat varta vasten rakennetuilla erikoisradoilla 240–330 km/h. Ensimmäiset liikenteessä olevat ja suunnitellut maglev- eli leijujunat käyttävät nopeutta 400–500 km/h. Shanghaissa on maglev-rata, jonka huippunopeus on 580 km/h.

Nopeutensa, kulkemansa matkan pituuden ja pysähdyspaikkojen lukumäärän perusteella matkustajajunat jaetaan yleensä eri tyyppeihin:

Yleisestä käytöstä poistettuja henkilöjunia käytetään joko suljetuilla rautatieliikennerataosilla tai rajoitetusti yleisillä rautatieliikennerataosilla museojunaliikenteeseen, jossa on veturin lisäksi muutamia matkustajavaunuja.

Tavarajuna

Kolmen dieselveturin vetämä tavarajuna Oulun alueella.

Pääartikkeli: Tavarajuna

Tavarajunat kootaan tavaraliikenneasiakkaiden tuotteilla ja tavaroilla kuormatuista tavaravaunuista, ja Suomessa tavarajunat kulkevat aikataulun mukaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sen sijaan on tapana päättää junan kulkuunpanosta vasta silloin, kun kuljetettavaa on riittävästi. Tavarajunien koko vaihtelee noin 1 000 tonnista noin 5 000 tonniin ja Yhdysvalloissa ja joissain muissa maissa jopa 12 000–18 000 tonniin. Suomessa tavarajunien käyttämä nopeus (suurin sallittu nopeus) on yleensä 70–100 km/h, suurimman viranomaistaholta hyväksytyn nopeuden ollessa 120 km/h.^[1]

Matkustaja- ja tavarajunan yhdistelmä

Autopikajuna on Suomessa yksi esimerkki matkustaja- ja tavarajunien yhdistelmistä. Autot lastataan sitä varten erikseen suunniteltuihin autonkuljetusvaunuihin. Auton kuljettaja – ja matkustajat – matkustavat saman junan kyydissä. Suomessa autopikajunat ovat yöjunia, joten niissä on myös makuuvaunuja päivävaunujen lisäksi.

Sotilaskuljetukset on Suomessa toinen esimerkki matkustaja- ja tavarajunien yhdistelmistä, olkoonkin, että tällöin matkustajat yleensä kuljetetaan tavaravaunutyyppisissä, niin sanotuissa härkävaunuissa, joissa on vaunun molemmissa päissä makuulaverit, ja keskellä kamiina. Näin kyseessä on itse asiassa tavarajuna, joka kuljettaa myös matkustajia.

Sekä Suomessa että muissa maissa on aikaisemmin ollut liikenteessä myös sekajunia, joissa on kuljetettu matkustajia sekä kappale- ja kiitotavaraa. Sekajunat ovat yleensä liikennöineet sivuradoilla. Suomessa tämä junatyyppi oli liikenteessä 1960-luvulle asti.

Nopeusennätyksiä

Sähkömoottorijuna: 574,8 km/h, Ranska, 2007^[2]
Maglev- eli levitoiva juna: 603 km/h, Japani, 2015^[3]
Kaasuturbiinijuna: 318 km/h, Ranska, 1972
Veturi 357 km/h, Siemensin valmistama ÖBB:n sarjan 1216 sähköveturi, Saksa, 2006
Dieselkäyttöinen juna: 256 km/h, Espanja, 2002
Dieselveturi 271 km/h, TEP-80, Venäjä, 1992 (valmistajan ilmoittama)
Höyryveturi: 202 km/h, Yhdistynyt kuningaskunta, 1938
Kiskoajoneuvo (miehittämätön rakettikelkka): 10 300 km/h, Yhdysvallat, 2003

Newag 14 WE

Junien valmistajia

Nykyiset

Alstom, Ranska
CAF, Espanja
CRRC, Kiina
Electro-Motive Diesel, Yhdysvallat
Hitachi, Japani
- Hitachi Rail Italy, Italia
Newag, Puola
PESA, Puola
Siemens Mobility, Saksa
Stadler, Sveitsi
Škoda Transportation, Tšekki
- Škoda Transtech, Suomi
Talgo, Espanja

Entiset

Adtranz, Saksa
Bombardier Transportation, Saksa

Turvallisuus

Pääartikkeli: Raideliikenneonnettomuus

Junalla matkustaminen on erittäin turvallista ja autolla ajaminen on noin 30 kertaa vaarallisempaa. Ainoastaan lentokone on turvallisempi junaan verrattuna, kun suhteutetaan kuolleiden ihmisten määrä ajettuja kilometrejä kohti.^[4] Kaikkien aikojen tuhoisin junaonnettomuus on Telwattan junaturma, jossa kuoli yli 1 700 ihmistä.^[5]

Katso myös

Lähteet

↑ Rataverkko. Ratahallintokeskus. Arkistoitu 8.8.2007. Viitattu 19.8.2007.
↑ France celebrates train's new speed record in Champagne. CNET Networks. Arkistoitu 22.4.2007. Viitattu 30.4.2008. (englanniksi)
↑ Juna rikkoi nopeusennätyksen: yli 600 km/h! MTV Uutiset. 21.4.2015. Arkistoitu 21.4.2015. Viitattu 2.5.2015.
↑ Savander, Kati: Henkilöautolla ajaminen 30 kertaa vaarallisempaa kuin junassa matkustaminen MTV Uutiset. 25.7.2013. Viitattu 25.10.2023.
↑ Apari, Saadet Firdevs: Tragedy on the tracks: Remembering the world's deadliest train accidents Anadolu Ajansı – AA. 5.6.2023. Viitattu 25.10.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Ylen Elävä arkisto – Junat

Raideliikenne

Rautatieliikenne	rautatie juna rautatieasema rautatieliikennepaikka rautatiekalusto
Metroliikenne	metro metroasema
Raitioliikenne	raitiovaunu duoraitiovaunu pikaraitiotie museoraitiotie
Turvalaitteet	asetinlaite kampiasetinlaite kankiasetinlaite opastin releasetinlaite tietokoneasetinlaite varmistuslukko- ja opastinturvalaitos
Raideleveys	kapea normaali leveä
Suomessa	rautatieliikenne rataverkko raitioliikenne lähijunaliikenne metroliikenne kapearaiteiset rautatiet yritykset: VR Fenniarail Operail

[1] Rataverkko. Ratahallintokeskus. Arkistoitu 8.8.2007. Viitattu 19.8.2007.

[2] France celebrates train's new speed record in Champagne. CNET Networks. Arkistoitu 22.4.2007. Viitattu 30.4.2008. (englanniksi)

[3] Juna rikkoi nopeusennätyksen: yli 600 km/h! MTV Uutiset. 21.4.2015. Arkistoitu 21.4.2015. Viitattu 2.5.2015.

[4] Savander, Kati: Henkilöautolla ajaminen 30 kertaa vaarallisempaa kuin junassa matkustaminen MTV Uutiset. 25.7.2013. Viitattu 25.10.2023.

[5] Apari, Saadet Firdevs: Tragedy on the tracks: Remembering the world's deadliest train accidents Anadolu Ajansı – AA. 5.6.2023. Viitattu 25.10.2023. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]