Juuka

Juuka (ruots. Juga) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 158 ihmistä, joista noin 3 200 sen kirkonkylässä ja lähialueilla. Juuan pinta-ala on 1 846,58 km², josta 344,88 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2,77 asukasta/km². Juuka on saaristolain mukainen saaristokunta.

Juuka Juga
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°14′30″N, 029°15′10″E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Joensuun seutukunta
Kuntanumero	176
Hallinnollinen keskus	Juuan kirkonkylä
Perustettu	1868
Kokonaispinta-ala	1 846,58 km² 53:nneksi suurin 2022
– maa	1 501,70 km²
– sisävesi	344,88 km²
Väkiluku	4 158 186:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	2,77 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	9,7 %
– 15–64-v.	52,6 %
– yli 64-v.	37,6 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	96,8 %
– muut	3,2 %
Kunnallisvero	8,50 % 196:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Henri Tanskanen
Kunnanvaltuusto	23 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • SDP  • PS  • Kok.  • KD  • Vihr.	9 7 4 1 1 1
www.juuka.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Juuan naapurikunnat ovat Kuopio, Kaavi, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi ja Rautavaara. Entisiä naapurikuntia ovat Nurmekseen vuonna 1973 liitetty Nurmeksen maalaiskunta, Lieksaan samoin vuonna 1973 liitetty Pielisjärvi ja Juankoskeen vuonna 1971 liitetty Säyneinen; Juankoski puolestaan liitettiin Kuopioon vuonna 2017.

Nimi Juuka tarkoittaa pientä järveä, jonka läpi virtaa joki. Monet juukalaiset puhuvat sekoitusta Savon ja Pohjois-Karjalan murteista, jotka molemmat kuuluvat savolaismurteisiin.

Maantiede

Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Pielisen länsirannalla. Lähimmät kaupungit ovat Nurmes, Lieksa, Outokumpu ja Joensuu.

Juuan luontoretkikohteita ovat Juuanharju, Keihäsjoki, Tahkovaara, Kuohusuot-suoalue lampineen ja hetteikköineen Iso-Karhun erästely- ja luontoalue, joka sijaitsee 15 kilometriä Juuan kirkonkylältä Juankoskelle päin, Maaselän harjualueella. Valkealammen luonnonsuojelualue tunnetaan erityisesti lehdoistaan ja soistaan. Hiiden hajuraoksi kutsuttu luola sijaitsee Halivaaran kylässä. Porttilouhi on 700 metriä pitkä kanjoni Pohjois-Vuokon kylässä. Myös UKK-reitti kulkee osittain Juuan alueella.

Juuan pinta-alasta noin viidennes on vettä, ja vähintään hehtaarin laajuisia vakavesiä on yli 400. Suurimmat järvet ovat Pielinen ja Höytiäinen, joita seuraavat Vaikkojärvi, Kajoonjärvi, Rauanjärvi, Tuopanjärvi ja Ala-Ruokonen. Muita järviä ovat esimerkiksi Halijärvi ja Polvijärvi.

Kylät

Ahmovaara, Halivaara (Hali), Juuka, Kajoo, Kannas, Kuhnusta, Larinsaari, Matara, Nunnanlahti, Paalasmaa, Petrovaara, Pihlajavaara, Polvela, Raholanvaara (Rahola), Timovaara, Tuopanjoki, Vaikko, Vihtasuo, Vuokko.

Historia

Juuan kylä on peräisin 1500-luvulta. 1800-luvun loppupuolella asutus alkoi sijoittua maantien varteen ja sinne alettiin perustaa kauppaliikkeitä. Toisen maailmansodan jälkeen kirkonkylä kehittyi muualle, ja vanha Puu-Juuka säilyi ennallaan.

Juuan seurakunta oli aluksi Pielisjärven ja Nurmeksen seurakuntien osista erotettu rukoushuonekunta, ja oma seurakuntansa vuodesta 1873. Nykyinen kirkko on valmistunut 1850-luvulla, mutta sitä edelsi kaksi aikaisempaa kirkkoa.

Talous

Juuan kunta tunnetaan erityisesti nunnanlahtelaisista vuolukivilouhoksista ja vuolukiviteollisuudesta. Vuolukiviteollisuudessa työskentelee noin 590 ihmistä kahdessa yrityksessä: Nunnanlahden Uuni Oy:ssä ja Tulikivi Oyj:ssä. Koko paikkakunnalla on teollisuustyöpaikkoja noin 800.

Nunnanlahdessa sijaitsee myös Suomen Kivikeskus ja vuolukivimuseo.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat luontaistuote- ja terveysalalla toimiva Filix, Juuan dolomiittikalkki, Juuan SM-Sähkö, Juuan Auto ja metsäalan yritys Piema.

Puu-Juuka

Puu-Juukaa.

Juuan kirkonkylän puutaloalue tunnetaan Puu-Juukana. Alueen perintöä ja kehitystä vaalii Puu-Juuka-yhdistys. Puu-Juukaan kuuluu kirkonkylän vanha raitti eli Vanhantie sekä Apteekintie, Kirkkotie ja Rakkaudenkuja. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta ja nuorimmat 1960-luvulta. Rakennukset ovat asuin- ja asuinliiketaloja sekä julkisia rakennuksia. Taloissa on mielenkiintoisia yksityiskohtia: frontoneita, koristeellisia ikkunanpuitteita ja räystäskonsoleita. Miljöön kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu kokonaisuudesta, kaikista rakennuksista yhdessä. Vikilän-taidetaloissa on eri näyttelyissä mukana taidemaalareita, kuvanveistäjiä, perinnetöiden taitajia, keraamikkoja, lasitaiteilijoita, ikonitaidetta. Myllymuseo sijaitsee Puu-Juuassa Herralankosken partaalla.

Vuonna 2006 ilmestyi ensimmäinen kirja Puu-Juuasta. Puu-Juuan raitilta -kirjan on kirjoittanut juukalainen toimittaja Matti Puoskari.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Juuan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			7 875
1985			7 617
1990			7 317
1995			7 065
2000			6 583
2005			6 034
2010			5 589
2015			5 034
2020			4 594
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Juuassa oli 4 817 asukasta, joista 2 195 asui taajamassa, 2 552 haja-asutusalueilla ja 70:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Juuan taajama-aste on 46,2 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Juuan kirkonkylä.

Seurakunnat ja pyhäköt

Juuan kirkko.

Juuassa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta on nimeltään Juuan seurakunta. Sen pyhäkköjä ovat Juuan kirkko, Erämaakirkko, Juuan siunauskappeli ja Paalasmaan rukoushuone.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Juuassa toimii Juuan helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Juuan alueella toimii Nurmeksen ortodoksinen seurakunta. Kunnan alueella sijaitsevia ortodoksisia pyhäkköjä ovat Juuan profeetta Elian tsasouna (Pyhän profeetta Elian tsasouna, Juuan kirkonkylä), Keski-Vuokon kalastajatsasouna (Kristuksen kirkastumisen tsasouna, Keski-Vuokko), ja Pyötikön tsasouna (Ristin ylentämisen tsasouna, Pyötikkö).

Ilmasto

Juuan ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,9 −6,1 −0,4 6,1 13,8 18,5 21,3 18,3 12,5 5,6 −0,8 −4,9 ka. 6,4 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −15,1 −15,4 −10,1 −4,0 1,8 6,9 10,1 8,1 4,0 0,3 −6,0 −12,2 ka. −2,6 Vrk:n keskilämpötila (°C) −10,7 −10,5 −4,9 1,3 8,2 13,3 16,2 13,4 8,3 3,0 −3,2 −8,3 ka. 2,2 Sademäärä (mm) 49 37 40 33 47 74 82 79 66 61 58 55 Σ 681 L ä m p ö t i l a −6,9 −15,1 −6,1 −15,4 −0,4 −10,1 6,1 −4,0 13,8 1,8 18,5 6,9 21,3 10,1 18,3 8,1 12,5 4,0 5,6 0,3 −0,8 −6,0 −4,9 −12,2 S a d a n t a 49 37 40 33 47 74 82 79 66 61 58 55 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010

Kulttuuria

Muun muassa:

• Juuan kunnankirjasto
• Juuan pitäjämuseo,
• Juuan myllymuseo,
• Vuolukivimuseo ja
• Vaikon saunakylä.

Ruokakulttuuri

Juuan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunakukko ja maitokokkelo, sahti ja naurishuttu.

Tunnettuja juukalaisia ja Juuassa syntyneitä

• Hilja Grönfors (s. 1952), mestarikansanlaulaja, romanimusiikin tallentaja
• Matti Hyttinen (1895-1977), kotiseuturunoilija
• Pentti Hyttinen (s. 1962), Metsähallituksen pääjohtaja
• Tuula Ikonen-Graafmans (s. 1947), kansanedustaja
• Hanna-Mari Karhinen (s. 1980), näyttelijä ja toimittaja
• Eino Kettunen (1894–1964), säveltäjä ja sanoittaja
• Pia Lamberg (s. 1990), Miss Suomi 2011
• Antti Lehikoinen (1886–1953), kansanedustaja
• Tuula Peltonen (s. 1962), kansanedustaja
• Mari Puoskari (s. 1979), poliitikko
• Aulis Sutinen (1905–2001), maanviljelysneuvos
• Lea Sutinen (1922–2008), kansanedustaja, Aulis Sutisen puoliso
• Anne Tanskanen (s. 1978), laulaja ja viihdetaiteilija
• Sakari Timonen (s. 1957), bloggaaja, juristi
• Erkki Toivanen (1938–2011), Yleisradion toimittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja
• Heikki Turunen (s. 1945), kirjailija

Katso myös

• Poikolan koulu
• Juuan lukio
• Juuan terveysasema
• Juuan kunnankirjasto
• Luettelo Juuan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juuka Wikimedia Commonsissa

• Juuan kunnan kotisivut
• Juuan kylien kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tilastokeskus - Juuan avainluvut
• Juuka-Seura ry. Juuan luonto. 1994. ISBN 951-96823-2-5.
• Matti Puoskari: Puu-Juuan raitilta. 2006. ISBN 951-96823-5-X.
• Juuan kylät, talot ja asukkaat maa- ja henkikirjoissa