Kangasalan rautatieasema

Kangasalan rautatieasema (lyh. Kg) oli Suomen rataverkolla Kangasalan kunnassa sijainnut, nyttemmin lakkautettu rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka sijaitsi noin kuuden kilometrin päässä Kangasalan keskustasta pohjoisluoteeseen. Entisen aseman ympärille muodostunutta kylää kutsutaan yhä nimellä Kangasalan asema. Tämän seudun kaupunginosa on nimeltään Asema.

Kangasala
Perustiedot
Lyhenne	Kg
Rataosa	Tampere–Haapamäki
Sijainti	61°29′54″N, 023°59′29″E
Osoite	Asemantie 490, 36100 Kangasala as
Kunta	Kangasala
Etäisyydet	Tampere 12 km Haapamäki 101 km Jyväskylä 141 km Orivesi 29 km
Avattu	15. marraskuuta 1898
Lakkautettu	23. toukokuuta 1993
Asemarakennus
Suunnittelija	Bruno Granholm
Materiaali	puu
Rakennettu	1898
Tampere–Haapamäki Km   Lyh. Liikennepaikat  Seinäjoelle  Poriin (suljettu) 106,5 Hpk Haapamäki (Höyryveturipuisto)  Jyväskylään 109,~ Ristimäki 104,~ Kaarela Seututien 348 ylitys 102,5 Klo Kolho 100,~ Halla-aho  Mänttään (suljettu) 90,0 Vlp Vilppula Seututien 347 ylitys saha 89,~ Suomela 85,~ Pynnönen Seututien 348 ylitys 82,~ Koivio 74,~ Ly Lyly 70,~ Pirttikangas 67,~ Heinämäki 64,1 Kas Korkeakoski 62,8 Jj Juupajoki 60,~ Myllylä 55,~ Hä Hirsilä Kantatie 58:n alitus 54,~ Ahola 52,~ Pentura 51,~ Nihua 49,~ Oja Oripohja Valtatie 9:n alitus 47,7 Ovk Orivesi keskusta 46,~ Tähtiniemi  Jyväskylään 44,4 Ov Orivesi Kantatie 58:n alitus 44,~ Hieta 42,~ Kp Karppi 41,~ Pohjola Kivilouhimo 36,~ Sma Siitama 30,~ Säy Säynäjärvi 24,8 Hvs Haviseva 23,~ Sui Suinula 22,~ Kallio 20,~ Rtn Ruutana 18,~ Jus Jussila 16,~ Kg Kangasala 13,~ Lty Lemetty 12,~ Valtatie 12:n alitus 12,~ Vat Vatiala 11,~ Vh Vehmainen Valtatie 9:n alitus 8,~ Msk Messukylä Hervannan valtaväylän ylitys 6,~ Vho Vuohenoja 4,~ Järvensivu  Seinäjoelle 3,3 Tpe Tampere asema 1,3 Vka Tampere Viinikka 0,0 Tpet Tampere tavara  Riihimäelle Merkkien selitykset
Infobox OK

Matkustajia odottamassa junaa Kangasalan rautatieasemalla 1950-luvulla.

Liikennepaikan historia

Kangasalan kautta kulkeva rataosuus rakennettiin jo vuonna 1882. Kangasalalaisten tarpeisiin avattiin radalle vuonna 1888 Halimaan laituri, joka lakkautettiin Kangasalan aseman käyttöönoton jälkeen vuonna 1898. Laituri sijaitsi pari kilometriä asemalta Oriveden suuntaan. Asemalle sijoitettiin myös postitoimisto. Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus on Venäjän vallan aikainen puurakennus, joka on suurehkon kuistiosansa takia varsin ainutlaatuinen. Kangasalan lepokodin valmistuttua kirkonkylään vuonna 1909 aloitettiin säännöllinen linjaliikenne hevoskyydillä aseman ja kirkonkylän välillä. Linjaa alettiin ajaa autolla vuonna 1923. Vuonna 1919 asemalta lähti päivittäin kuusi junaa kumpaankin suuntaan ja matka Tampereelle kesti runsaat puoli tuntia. Vuonna 1921 käsiteltiin Kangasalan kunnanvaltuustossa ehdotusta pistoraiteen rakentamiseksi asemalta kirkonkylään, mutta aloite ei edennyt tätä pitemmälle.

Kangasalan kirkonkylä oli kuitenkin jo vanhastaan ollut tärkeä maaliikenteen läpikulkupaikka; sen kautta kulkivat maantiet Tampereelta niin Hämeenlinnan, Lahden kuin Jyväskylänkin suuntiin. Niinpä kehittyvä linja-autoliikenne syrjäytti jo 1930-luvulta lähtien melko hankalan junayhteyden. Aseman seudusta ei koskaan muodostunut kovin merkittävää taajamaa. Siellä asui 1960-luvun puolivälissä noin 700 henkilöä, pari vuosikymmentä myöhemmin enää noin 400; samalla ajanjaksolla kirkonkylän asukasluku oli noussut 2 400:sta liki 7 000:een. Kangasalan asema alennettiin pysäkiksi vuonna 1964 ja muutettiin miehittämättömäksi tavaraliikenteen loppuessa vuonna 1976. Lipunmyynti asemalla loppui 1970-luvun alussa Parkanon radan valmistumisen aikoihin, jolloin Tampere–Haapamäki-radan merkitys jäi vähäisemmäksi. Sivuraiteet purettiin asema-alueelta vuonna 1990. Kiinteistö ei ole enää rautatiekäytössä. Laiturit ja makasiinirakennus on purettu. Henkilöjunat pysähtyivät asemalla vuoden 1992 loppuun asti. Nykyään asemakylän tienhaaraan pääsee Väinö Paunun liikennöimällä seutuliikenteen linjalla 45 arkisin. Muita julkisia liikenneyhteyksiä ei ole.