Liina Kahma
Karolina (Liina) Anna Liisantytär Kahma (18. syyskuuta 1840 Ilmajoki – 15. helmikuuta 1915 Ilmajoki) oli suomalainen kansankirjailija, yhdistysaktiivi ja ompelija.
Kahman runsaasta kirjallisesta tuotannosta on säilynyt kaksi julkaistua teosta ja kaksi käsikirjoitusta, mutta paljon tuotannosta on kadonnut.
Henkilöhistoria
muokkaaLiina Kahma syntyi 18.9.1840 Ilmajoella itsellisen Anna Liisa Juhontytär Yli-Kahman aviottomana tyttärenä. Liinan isän henkilöllisyys ei ole tiedossa, mutta hänen kerrotaan olleen ”sivistyneistä piireistä”. Ensimmäiset vuotensa Liina asui äitinsä kanssa isovanhempiensa mäkitupalainen ja torppari Juho Mikonpojan ja Maria Samuelintyttären sekä tätiensä Sofian ja Susannan luona Ilmajoen Palonkylän Yli-Kahmassa. Vuonna 1850 he muuttivat samassa kylässä sijaitsevaan Postin torpan mäkitupaan.[1] Waldemar Rantojan mukaan Kahma ei käynyt mitään kouluja[2].
Kahma asui Helsingissä ainakin vuosina 1882-1886, mahdollisesti jo tätä aiemmin, 1860-1870-luvulla. Hän oppi Helsingissä ompelijan ammatin. Hän palasi Ilmajoelle 1.3.1886.[1] Ilmajoella Kahma elätti itsensä talosta taloon kiertävänä ompelijana. Hän oli taitava käsistään: hän ompeli sekä miesten että naisten vaatteita ja teki muitakin käsitöitä. Omaa vakinaista kotia hänellä ei ollut.[3][2]
Palattuaan Helsingistä Ilmajoelle Kahma ryhtyi yhdistysaktiiviksi. Hänellä oli näkyvä rooli useissa Ilmajoella toimineissa yhdistyksissä. Näitä olivat raittiusseura Latu, nuorisoseura Side, Suomen Naisyhdistyksen Ilmajoen haaraosasto ja Ilmajoen Työväenyhdistys. Työväenyhdistyksessä Kahma oli kirjurina ja kirjastonhoitajana. Hän oli myös mukana toimittamassa Side-seuran käsin kirjoitettua lehteä ja toimi Pyrkijä-lehden paikallisena kirjeenvaihtajana.[3] Samoissa yhdistyksissä vaikutti myös Kahman pikkuserkku Maria Sofia Nikkola. Nikkola oli tiiviissä kirjeenvaihdossa kirjailija Minna Canthin kanssa. Yhteys Nikkolaan ja Canthiin on mahdollisesti vaikuttanut Kahmankin ajatteluun.[3][1]
Kahma ei mennyt naimisiin eikä saanut lapsia. Rantojan mukaan hän oli itsenäinen, elämänkatsomukseltaan vapaa ja sivistynyt ihminen[2]. Hänellä oli aikaan nähden poikkeuksellinen poikatukka, ja hän myös viihtyi miesten töitä tehden. Kahma kuoli Ilmajoella 74-vuotiaana 15.2.1915.[1][2][3]
Tuotanto
muokkaaRantojan mukaan Kahma opetteli kirjoittamaan miltei omin avuin[2]. Parempiosaiset sukulaiset, esimerkiksi Maria Sofia Nikkola, ovat kuitenkin saattaneet osaltaan tutustuttaa hänet kirjoittamiseen[3]. Kerrotaan, että hän kirjoitti runsaasti kaunokirjallisia tekstejä aina, kun siihen oli mahdollisuus ompelutöiden välissä. Suuri osa teksteistä jäi kuitenkin julkaisematta. Osa on säilynyt käsikirjoituksina, osa on hävinnyt kokonaan.[3][1][2] Säilyneet käsikirjoitukset on arkistoitu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon ja Ilmajoen museon arkistoon.
Kaisa Kaurasen mukaan Kahman kieli on hyvää ja moni-ilmeistä. Hän kirjoitti sekä kirjakielellä että eteläpohjalaisella murteella.[3] Rantojan mukaan hän oli ensimmäinen kirjailija, joka kiinnitti huomionsa Etelä-Pohjanmaan murreaarteisiin ja käytti teoksissaan "sananpaukahroksia" (sananlaskuja)[2].
Teoksia
muokkaaJulkaistut teokset
muokkaa- Pohakka-Matti (kertomus), Suomen Nais-yhdistyksen Excelsior-kalenteri 1889.
- Naimishommissa: yksinäytöksinen huvinäytelmä, Seuranäytelmiä n:o 92, Karisto 1909.
Käsikirjoitukset
muokkaa- Hyökkäys eli Kihlajaiset, tai jos Weljekset: piirteitä kansan elämästä kolmessa näytöksessä. Ilmajoen museon arkisto.
- Kiusalliset kihlajaiset: tosi kertomus kansan elämästä (edellisen näytelmän romaanimaisempi versio[3]). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto.
Kadonneita käsikirjoituksia tai julkaisuja, joita ei toistaiseksi ole löydetty
muokkaaWaldemar Rantoja mainitsee seuraavat kirjoitukset teoksessaan Eteläpohjalaisia kirjailijoita[2]:
- Kihlauskemut (näytelmä, jolla Kahma osallistui SKS:n kirjoituskilpailuun 1887, mahdollisesti sama näytelmä kuin Hyökkäys eli kihlajaiset tai sen toinen versio[3])
- Knekki ja Retainoo (kertomus)
- Korven kaino (novelli)
- Koululaiset vihillä (näytelmä)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Airas, Penni: Liina Kahma – kansankirjailija Ilmajoelta (pdf) netikka.net. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 8.3.2016.
- ↑ a b c d e f g h Rantoja, Waldemar: Eteläpohjalaisia kirjailijoita: ääriviivoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1935.
- ↑ a b c d e f g h i Kahma, Liina (1840 - 1915) | Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura www.kansallisbiografia.fi. Viitattu 8.3.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa- SKS:n Kirjailijatietokanta, Archive.is
- Liina Kahma. Ilmajokelainen kirjailijatar, joka piti polkkatukkaa jo viime vuosisadalla, teki itselleen hääkengät ja pyysi tulla haudatuksi ystäviensä seuraan, Seura, 13.07.1938, nro 28, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot