Rafael Paasio
Kustaa Rafael Paasio (vuoteen 1906 Hellström; 6. kesäkuuta 1903 Uskela – 17. maaliskuuta 1980 Turku) oli merkittävä suomalainen Sosialidemokraattisen puolueen poliitikko, eduskunnan puhemies ja pääministeri.
| Rafael Paasio | |
|---|---|
 Paasio vuonna 1963 |
|
| Suomen pääministeri | |
| Edeltäjä |
Johannes Virolainen Teuvo Aura |
| Seuraaja |
Mauno Koivisto Kalevi Sorsa |
| Eduskunnan puhemies | |
|
1966
1970–1972 |
|
| Edeltäjä |
K.-A. Fagerholm V. J. Sukselainen |
| Seuraaja |
Johannes Virolainen V. J. Sukselainen |
| Kansanedustaja | |
|
22.7.1948–26.9.1975
|
|
| Ryhmä/puolue | Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Turun läänin eteläinen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. kesäkuuta 1903 Uskela |
| Kuollut | 17. maaliskuuta 1980 (76 vuotta) Turku |
| Ammatti | päätoimittaja |
| Puoliso | Mary Regina Wahlman (1936–1980) |
| Tiedot | |
| Puolue | SDP |
Kansanedustajana
muokkaaEduskuntaan Paasio pääsi vuoden 1948 vaaleissa, mitä ennen hän oli ehtinyt toimia Turun kunnallispolitiikassa. Paasion kansanedustajuus päättyi vuoden 1975 vaaleissa täpärään putoamiseen eduskunnasta.
Lehtimiehenä
muokkaaPaasio kävi kansakoulun ja työskenteli rakennuksilla, minkä jälkeen hän siirtyi lehtimiesuralle. Paasio toimi kirjaltajana Helsingissä vuosina 1920–1927 ja myöhemmin 1934–1938. Paasio toimi Suomen Sosialidemokraatin levikkiasiamiehenä 1927–1932 sekä Palkkatyöläisen ilmoitushankkijana vuonna 1933. Päätoimittajana Paasio toimi vuosina 1938–1942 Työläisnuorisossa, Sosialisti-lehdessä Turussa vuosina 1942–1951 sekä Turun Päivälehdessä vuosina 1952–1963.[1]
SDP:n puheenjohtajana
muokkaaPaasio oli SDP:n puheenjohtaja vuosina 1963–1975.[1] Paasion valtakaudella puolue saavutti luontevat Moskovan-suhteet (osittain Urho Kekkosen ja Väinö Leskisen myötävaikutuksella). Puolueen sisäisissä kiistoissa Paasio oli ns. kolmannen linjan johtomies. Pelkistetysti sanottuna kolmaslinjalaisten tarkoituksena oli oikeiston (tannerilaisten ja leskisläisten) syrjäyttäminen vasemmiston (skogilaisten) hillitsemiseksi. Myös presidentti Mauno Koiviston voidaan katsoa lukeutuneen kolmaslinjalaisiin.lähde?
"Pari piirua vasemmalle" (ja Kekkosen taakse) oli Paasion ohjenuora. Kekkosen taakse asettuminen oli noina vuosina eräänlainen edellytys SDP:n uudelle tulemiselle.lähde?
Presidenttiehdokkaana
muokkaaSDP asetti Paasion presidenttiehdokkaaksi vuoden 1962 presidentinvaaleihin.
Pääministerinä
muokkaaRafael Paasio sai 24. maaliskuuta 1966 tasavallan presidentiltä tehtäväkseen tunnustella uuden hallituksen muodostamismahdollisuuksia.[2]
Paasion kaksi vuotta toiminut hallitus (Paasion I hallitus) erosi vuoden 1968 presidentinvaalien yhteydessä. SDP:n puolueneuvoston kokouksessa 31.1.1968 hyökättiin puheenjohtaja Paasiota vastaan, minkä seurauksena puolueneuvostossa hyväksyttiin yksimielinen kannanotto, jonka mukaan ei ollut tarkoituksenmukaista, että sama henkilö toimii sekä puheenjohtajana että pääministerinä. Puolueneuvoston kannanotto oli epäluottamuslause Paasiolle, minkä seurauksena Paasio erosi puoluetoimikunnasta eikä enää asettunut uudelleen ehdolle uutta hallitustunnustelijaa valittaessa.[3]
Eduskunnan puhemiehenä
muokkaaRafael Paasio valittiin 196 äänellä eduskunnan puhemieheksi 14. huhtikuuta 1966.[4]
Perhe
muokkaaPaasio meni naimisiin Mary Regina Wahlmanin (1907-2002) kanssa vuonna 1936.[1] Sekä Rafael Paasion poika Pertti Paasio että hänen pojantyttärensä Heli Paasio ovat olleet kansanedustajina. Pertti Paasio on myös toiminut isänsä lailla SDP:n puheenjohtajana.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Rafael Paasio Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 33. Otava, 1966.
- ↑ Suomi, Juhani: Taistelu puolueettomuudesta. Urho Kekkonen 1968-72, s. 25-27. Otava, 1996. ISBN 951-1-13548-1
- ↑ Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 37. Otava, 1966.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Rafael Paasio Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Soikkanen, Hannu: Paasio, Rafael (1903–1980). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 10.3.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.