Ruotsin kruunu
Ruotsin kruunu (lyhenne kr[1], kansainvälinen valuuttakoodi SEK[1]) on Ruotsin rahayksikkö. Kruunu (ruots. krona) jaettiin aikaisemmin 100 äyriin (öre).
| Ruotsin kruunu | |
|---|---|
 |
|
| ISO 4217 -koodi | SEK (nro. 752) |
| Keskuspankki | Sveriges Riksbank |
| Symboli | kr |
| Käyttäjät |
 Ruotsi |
| Inflaatio | 0,10 %, 2015 |
| Jaettava yksikkö | äyri (öre) |
Euroon siirtyminen Ruotsissa
muokkaaRuotsi on Euroopan talous- ja rahaliiton jäsen vuodesta 1995 kuten Suomikin, mutta Ruotsi ei ole vaihtanut kruunuaan euroksi. Tämä on johtunut pääasiassa kansan vastustuksesta: vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä lähes 56 % äänestäneistä vastusti kruunusta luopumista. Huhtikuussa 2009 Sifo-tutkimuslaitoksen toteuttamassa kyselyssä euroon siirtyminen sai ensimmäistä kertaa enemmän tukea kuin kruunun säilyttäminen.[2] Euroon siirtymistä kannatti 47, ja vastusti 45 prosenttia vastaajista. Kannattajia olivat erityisesti miehet ja eteläruotsalaiset, vastustajia naiset ja pohjoisruotsalaiset.[2] Puolueista uutta kansanäänestystä haluaa vain liberaalit, muut vastustavat sitä.[2]
Historia
muokkaaKruunu korvasi riikintaalerin (riksdaler) Ruotsin rahana vuonna 1873, kun Ruotsi liittyi Skandinavian rahaliittoon, johon kuuluivat myös Norja ja Tanska. Rahaliiton purkamisen jälkeen maat jatkoivat kruunu-nimen käyttämistä, mutta kunkin maan kruunun arvo on kehittynyt omaan tahtiinsa. Ruotsin kruunu on näiden kolmen maan rahayksiköistä arvoltaan heikoin, joskaan erot eivät ole erityisen suuret.lähde?
Setelit
muokkaaNykyinen setelisarja
muokkaaKeväällä 2010 Ruotsin keskuspankki Riksbank ilmoitti, että maan kaikki setelit tullaan lähivuosina korvaamaan uusilla. Samalla oli tarkoitus lisätä setelikantaan 200 kruunun seteli ja muuttaa 20 kruunun seteli kolikoksi. Esitys otettiin muilta osin myönteisesti vastaan, mutta 20 kruunun setelin lakkauttamista vastustettiin. Lopullisen päätöksen teki Ruotsin valtiopäivät kesäkuun 2010 alussa.
Keväällä 2011 Ruotsin keskuspankki ilmoitti kilpailusta uusien setelien suunnittelemiseksi, ja voittajaksi julistettiin keväällä 2012 Göran Österlundin ehdotus ”Kulturresan” (suom. Kulttuurimatka). 20 kruunun seteli säilyi setelisarjassa.
Setelisarja otettiin käyttöön kaksivaiheisesti. Ensimmäisenä otettiin käyttöön 20, 50, 200 ja 1 000 kruunun setelit lokakuussa 2015. Loput setelit otettiin käyttöön lokakuussa 2016. Vanhat 20, 50, 200 ja 1 000 kruunun setelit eivät ole olleet käytössä kesäkuun 2016 jälkeen.[3]
| 2016– | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuva | Arvo | Mitat | Väri | Kuvaus | Liikkeellelasku | ||
| Etupuoli | Kääntöpuoli | Etupuoli | Kääntöpuoli | ||||
| [1] | [2] | 20 kruunua | 120 × 66 mm | violetti | Astrid Lindgren | Småland | 2015 |
| [3] | [4] | 50 kruunua | 126 × 66 mm | keltaoranssi | Evert Taube | Bohuslän | 2015 |
| [5] | [6] | 100 kruunua | 133 × 66 mm | sininen | Greta Garbo | Tukholma | 2016 |
| [7] | [8] | 200 kruunua | 140 × 66 mm | vihreä | Ingmar Bergman | Gotlanti | 2015 |
| [9] | [10] | 500 kruunua | 147 × 66 mm | punainen | Birgit Nilsson | Skåne | 2016 |
| [11] | [12] | 1 000 kruunua | 154 × 66 mm | harmaanruskea | Dag Hammarskjöld | Lappi | 2015 |
Edellinen setelisarja
muokkaaRuotsin edellisten setelien perusmallit olivat 1980-luvun alkupuolelta. Niihin tehtiin 2000-luvun aikana yksi merkittävän laajuinen päivitys, jossa muihin paitsi 20 kruunun seteliin lisättiin samantyyppisiä turvatekijöitä kuin euroseteleissä, kuten hologramminauha, helmiäispainatus ja läpikohdistuskuvio.[4]
| 1997–2017 | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kuva | Arvo | Mitat | Väri | Kuvaus | Liikkeellelasku | Käytöstäpoisto | ||
| Etupuoli | Kääntöpuoli | Etupuoli | Kääntöpuoli | |||||
| 20 kruunua | 120 × 67 mm | violetti | Selma Lagerlöf | Nils Holgersson lentämässä | 1997 | 30. kesäkuuta
2016 | ||
| 50 kruunua | 120 × 77 mm | keltainen | Jenny Lind | avainviulu | 2006 | 30. kesäkuuta
2016 | ||
| 100 kruunua | 140 × 72 mm | vihreä | Carl von | kukka | 2001 | 30. kesäkuuta
2017 | ||
| 500 kruunua | 150 × 82 mm | punainen | Kaarle XI | Christopher Polhem | 2001 | 30. kesäkuuta
2017 | ||
| 1 000 kruunua | 160 x 82 mm | harmaa | Kustaa Vaasa | Olaus Magnuksen piirros | 2006 | 30. kesäkuuta
2016 | ||
Kolikot
muokkaaNykyinen kolikkosarja
muokkaaKeväällä 2010 Ruotsin keskuspankki Riksbank ilmoitti, että kolikot tullaan lähivuosina korvaamaan uusilla. Samalla oli tarkoitus aloittaa 2 kruunun rahan lyönti muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen.
Uudet 1, 2 ja 5 kruunun kolikot laskettiin liikkeelle lokakuussa 2016.[5] Niiden suunnittelija on kuvanveistäjä Ernst Nordin ja teema "Sol, vind och vatten" (suom. Aurinko, tuuli ja vesi). Kymmenen kruunun kolikko säilyi samana kuin edellisessä kolikkosarjassa.[6] Aiemmat kolikot poistuivat käytöstä vonna 2017. Niitä ei enää voi käyttää maksuvälineinä eikä niitä vastaanoteta pankeissa. [7]
| Nykyiset kolikot | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvo | Halkaisija | Paksuus | Paino | Koostumus | Liikkeellelasku | Vanhempien kolikoiden käypyys | Kuvaus | |
| Etupuoli | Kääntöpuoli | |||||||
| 1 kruunu | 19,5 mm | 1,79 mm | 3,6 g | kuparipinnoitettua terästä | 2016 | ei | Kaarle XVI Kustaa | Ruotsin vaakuna |
| 2 kruunua | 22,5 mm | 1,79 mm | 4,8 g | kuparipinnoitettua terästä | 2016 | ei | Kaarle XVI Kustaa | Ruotsin vaakuna |
| 5 kruunua | 23,75 mm | 1,95 mm | 6,1 g | Nordic Gold -seosta | 2016 | ei | Kaarle XVI Kustaan monogrammi | Ruotsin vaakuna |
| 10 kruunua | 20,5 mm | 2,9 mm | 6,6 g | Nordic Gold -seosta | 1991 | ei | Kaarle XVI Kustaa | Ruotsin vaakuna |
Edellinen kolikkosarja
muokkaaPerinteisesti yhden kruunun kolikoiden etupuolella oli Ruotsin kulloisenkin kuninkaan kuva. Kääntöpuolella oli Ruotsin vaakuna. Yhden kruunun kolikon malli oli kuvioinnin yksityiskohtia lukuun ottamatta pysynyt hyvin pitkään samanlaisena: jo edellisen hallitsijan (Kustaa VI Aadolf) aikana lyödyt, hänen kuvallaan varustetut, kuten myös kaikki muutkin yhden kruunun kolikot vuodesta 1875, olivat edelleen käypiä maksuvälineitä. Myös 10 kruunun kolikon etupuolella oli hallitsijan kuva (vuodesta 1973 alkaen Kaarle XVI Kustaa).
Ruotsi luopui pienimmän kolikkonsa eli 50 äyrin käytöstä lokakuussa 2010 ja näin ollen kruunun kolikosta tuli pienin raha ja äyrit jäivät maksuvälineenä kokonaan historiaan.[8]
| Edellinen kolikkosarja | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Arvo | Halkaisija | Paksuus | Paino | Koostumus | Sarjan käytöönotto | Vanhempien kolikoiden käypyys |
| 1 kruunu | 25 mm | 1,88 mm | 7,0 g | kupari-nikkeli | 2001 | kaikki vuodesta 1875 eteenpäin |
| 5 kruunua | 28,5 mm | 2 mm | 9,5 g | ulompi kerros kupari-nikkeliä (46,5 %),
sisempi kerros (53,5 %) nikkeliä |
1976 | vuodesta 1954 |
| 10 kruunua | 20,5 mm | 2,9 mm | 6,6 g | Nordic Gold -seosta | 1991 | ei |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 9.4.2013.
- ↑ a b c Ruotsalaisten enemmistö haluaa vaihtaa kruunun euroon YLE Uutiset. 19.4.2009. Viitattu 19.4.2009.
- ↑ Designtävlingen för sedlarna Ruotsin keskuspankki. Arkistoitu 13.3.2013. Viitattu 12.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ http://www.riksbank.se/templates/SectionStart.aspx?id=8730 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Nya sedlar och mynt Ruotsin keskuspankki. Arkistoitu 3.7.2013. Viitattu 12.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Konstnärlig utgångspunkt Ruotsin keskuspankki. Arkistoitu 12.3.2013. Viitattu 12.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Ogiltiga mynt Ruotsin keskuspankki. Viitattu 21.10.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Nelonen.fi: Kruunusta tulee Ruotsin pienin kolikko[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ruotsalaiset kolikot Wikimedia Commonsissa
- Ruotsin kruunun kurssi SEK / EUR (Arkistoitu – Internet Archive)
- Euro -> Ruotsin kruunu Ruotsin kruunu -> Euro – Valuuttalaskuri.org
- Swedish monetary standards in historical perspective (englanniksi)
| Tämänhetkiset SEK-vaihtokurssit | |
|---|---|
| XE.com:sta: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |
| OANDA.com:sta: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |