Toimitusjohtaja
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Toimitusjohtaja on useissa yhteisömuotoja koskevissa laeissa käytetty termi henkilöstä, jolla on vastuu päivittäisestä yrityksen hallinnoimisesta.
Toimitusjohtajan valinta on Suomessa tavallisesti vapaaehtoista; yhtiö voi toimia myös ilman toimitusjohtajaa.[1] Toimitusjohtajan asema vaihtelee yhtiömuodon mukaan. Henkilöyhtiössä toimitusjohtajan saattaa erottaa yhtiömies yksin henkilöyhtiön luonteen vuoksi. Osakeyhtiössä toimitusjohtajan nimityksestä sekä asemasta päättää yhtiön hallitus, jollei yhtiöjärjestys määrää toisin.
Yhteisölaeissa toimitusjohtajalle on säädetty usein yleistoimivalta (esimerkiksi juoksevan hallinnon hoitaminen) ja lukuisia erikseen mainittuna tehtäviä. Osakeyhtiön yhtiökokous voi päättää yksimielisenä toimitusjohtajalle muutoin kuuluvasta asiasta toimitusjohtajasta riippumatta.
Missään suomalaisessa yhteisömuodossa ei ole mahdollisuutta käyttää toimitusjohtajana oikeushenkilöä, vaan toimitusjohtajan on aina oltava luonnollinen henkilö. Joissakin muissa maissa, kuten Hollannissa, eräiden yhtiömuotojen toimitusjohtajaksi voidaan valita oikeushenkilökin, kuten esimerkiksi toinen yhteisö.
Muita nimityksiä
muokkaaAsunto-osakeyhtiöissä toimitusjohtajasta käytetään termiä isännöitsijä.[2]
Suuren yrityksen toimitusjohtajasta käytetään joskus nimitystä pääjohtaja.
Konsernin emoyhtiön toimitusjohtajasta käytetään joskus nimitystä konsernijohtaja.[3][4]
Varatoimitusjohtaja
muokkaaToimitusjohtajan varahenkilöstä on perinteisesti käytetty nimitystä varatoimitusjohtaja. Viime aikoina uusituissa laeissa (osakeyhtiölaki ja osuuskuntalaki) nimitys on muutettu toimitusjohtajan sijaiseksi.
Oikeudet ja velvollisuudet
muokkaaToimitusjohtaja ei kuulu työsopimuslain piiriin, eikä hänelle siksi ole irtisanomisaikaa hänen työnsä hallintoelinluonteen vuoksi. Usein laaditaan kuitenkin toimitusjohtajasopimus, joka säätelee paitsi irtisanomista ja siitä maksettavaa korvausta myös työsuhde-etuja.
Vastuun jakaminen hallituksen ja toimitusjohtajan välillä voi olla hankalaa, ja eri yhtiöissä on erilaisia ratkaisuja. Laissa ei säädetä asiasta tarkasti. Mikäli yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaa, hallitus vastaa yhtiön juoksevien asioiden järjestämisestä kuten kirjanpidosta ja työsuhteiden järjestämisestä.
Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtajalla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin, jollei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä tai hallitus päätä toisin. [5]
Toimitusjohtajaa koskee yhtiön hallintoa koskeva huolellisuus- ja lojaliteettivelvoite. Toimitusjohtajan tulee siis toimia huolellisen johtajan tavoin sekä hyvän liikkeenjohtotavan mukaisesti. Velvoitteen rikkominen, esimerkiksi yhden osakkaan suosiminen muiden kustannuksella, saattaa johtaa henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen. Toimitusjohtajan huolellisuuden arvioinnissa käytetään vertailukohtana yleisesti huolellisen johtajan toimintaa, ei siis tietyissä tapauksissa riitä, että toimitusjohtaja toimii yhtä huolellisesti kuin omissa asioissaan, vaan hänen tulee toimia kuten huolellinen johtaja tehtävässä toimisi.
Toimitusjohtajan ominaisuudet
muokkaaRuotsin suurimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajiksi päätyivät tyypillisimmin henkilöt, jotka olivat armeijan alokastesteissä olleet älykkäitä, tunneälykkäitä, sosiaalisia, sinnikkäitä, aloitteellisia ja vastuuta ottavia. He olivat myös muutaman sentin keskimääräistä pidempiä ja heillä oli vakaa tunne-elämä.[6]
Yritysjohtaja Torbjörn Magnussonin mukaan johtajan pitää priorisoida aikansa päätehtäviin eikä tarttua vähämerkityksisiin asioihin. Moni sortuu käyttämään aikaansa hienoihin tapahtumiin, taidepiireihin tai sponsorointiin, mutta kaiken aikaansa työntekoon käyttävä johtaja pystyy reagoimaan kaikkeen täysin valmistautuneena.[7]
Kirjallisuutta
muokkaa- Airaksinen, Manne – Jauhiainen, Jyrki: Suomen yhtiöoikeus. WSOY-Lakitieto Helsinki 2000.
- Airaksinen, Manne – Jauhiainen, Jyrki: Osakeyhtiölaki. WSOY Helsinki 1997
- Hirvonen, Ahti – Niskakangas, Heikki – Steiner, Maj-Lis: Corporate governance. Hyvä omistajaohjaus ja hallitustyöskentely. WSOY Helsinki 2003.
- Ikonen, Tapio - Malmi, Teemu - Reinikainen, Mikko: Toimitusjohtajan käsikirja. Tietosanoma Pieksämäki 2005.
- Koski, Pauli – Sillanpää, Matti J.: Yhtiöoikeus. Jatkuvatäydenteinen.
- Kyläkallio, Juhani – Iirola, Olli – Kyläkallio, Kalle: Osakeyhtiö. Edita Helsinki 2002.
- Nurmi, Hannu-Matias: Toimitusjohtaja. Kauppakamari Helsinki. 2021.
- af Schultén, Gerhard: Osakeyhtiölain kommentaari I ja II. Talentum Helsinki 2003.
- Toiviainen, Heikki: Osakeyhtiön toimitusjohtajan asema. Lakimiesliiton kustannus Helsinki 1992.
- Toiviainen, Heikki: Johtajan ja tilintarkastajan vahingonkorvausvastuusta osakeyhtiössä. Lakimies: Suomalaisen lakimiesyhdistyksen vuosikirja 1994
- Villa, Seppo: Henkilöyhtiöt ja Osakeyhtiö. Talentum Helsinki 2006.
Lähteet
muokkaa- ↑ Yrityksen perustamisopas – Käytännön perustamistoimet. 18. p. Edita Publishing Oy, 2009. s. 21
- ↑ PRH – Toimitusjohtaja 20.4.2016. Patentti- ja rekisterihallitus. Arkistoitu 6.2.2017. Viitattu 12.9.2016.
- ↑ Sampo Oyj: Konsernijohtaja
- ↑ Wulff: Konsernijohtaja ja johtoryhmä
- ↑ Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624 (Arkistoitu – Internet Archive) 6 luku 5 § ja 18 §
- ↑ Joukkuepelikansa kokeilee hyviä kehiä Helsingin Sanomat. 4.6.2019.
- ↑ ”Tiedän mitä Nordeassa pitää tehdä”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Torbjörn Magnusson: ”Tulosvastuu täytyy ottaa jälleen käyttöön” (28/2019, sivu 29) Talouselämä. 23.8.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toimitusjohtaja Wikimedia Commonsissa