Valekarettikilpikonna
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on takaa hyvin paksu suojaamaan haiden hyökkäyksiltä. Naaras munii yleensä joka toinen vuosi useita sadan munan pesueita. Arvion mukaan pesiviä naaraita on 60 000 yksilöä.
| Valekarettikilpikonna | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
| Heimo: | Merikilpikonnat Cheloniidae |
| Suku: | Caretta |
| Laji: | caretta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Caretta caretta |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö
muokkaaAikuinen valekarettikilpikonna voi kasvaa yli metrin pituiseksi ja painaa yli 100 kiloa. Valekarettikilpikonnalla on ruosteenvärinen noin 90 cm:n mittainen kilpi ja iso pää sekä vahvat leuat.
Levinneisyys
muokkaaValekarettikilpikonnat ovat levinneet laajalle alueelle lauhkeissa ja subtrooppisissa vesissä. Valekarettikilpikonna on Välimeren alueen yleisin kilpikonna. Valekarettikilpikonnat vaeltavat merikilpikonnista pisimmät matkat.
Viholliset
muokkaaValekarettikilpikonnalla on monia vihollisia. Niihin kuuluvat esim. miekkavalaat ja papukaijakalat voivat häiritä niitä. Australiassa ketut tuhoavat pesia. Myös ihmisen toiminta on ajanut sen sukupuuton partaalle.
Lähteet
muokkaa- ↑ Casale, P. & Tucker, A.D.: Caretta caretta IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.5.2016. (englanniksi)