Yhdysvaltain maavoimat

Yhdysvaltain maavoimat (United States Army) on yksi kuudesta Yhdysvaltain asevoimien puolustushaarasta.

Yhdysvaltain maavoimat United States Army
Tunnus
Toiminnassa	14. kesäkuuta 1775–
Valtio	Yhdysvallat
Aselajit	maavoimat
Osa joukkoa	Yhdysvaltain asevoimat
Koko	1 018 000 univormussa 330 000 siviiliä
Tukikohta	Pentagon
Kalusto	luettelo
Infobox OK

Historia

Yhdysvaltain ensimmäisen presidentin George Washingtonin katsotaan perustaneen Yhdysvaltain maavoimat. Sen välitön edeltäjä oli puolisotilaallinen Minute Men -vastarintaliike, jonka jäsenten piti järjestön nimen mukaisesti olla minuutin lähtövalmiudessa hälytyksen tullessa. Ensimmäisen sotansa Yhdysvaltain maavoimat kävi itsenäisyyden puolesta brittien "punatakkeja" vastaan 1775–1776. Lopullisen voittonsa se sai ranskalaisten avustuksella.

Myöhemmin Yhdysvaltain maavoimat oli mukana niin sanotuissa intiaanisodissa, joissa intiaanit pakotettiin luovuttamaan alueensa valkoisille siirtolaisille. Yhdysvaltain maavoimien tunnetuimpia upseereita on temperamenttinen George Armstrong Custer, joka johti 7. ratsuväkiprikaatinsa itsemurhaksi osoittautuneeseen hyökkäykseen yhdistyneiden heimojen leiriä vastaan Little Bighornissa.

Ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvaltain maavoimien divisioonat käänsivät sodan painopisteen ympärysvaltojen voitoksi saksalaisia vastaan vuonna 1917. Ympärysvallat saattoivat tällöin pelkällä lukumäärällään saattaa saksalaisten taktiikan kaaokseen: operaatioihin kuului harhautushyökkäyksiä, pieniä saarrostuksia ja laajoja kiertoliikkeitä.

Toisessa maailmansodassa Yhdysvaltain maavoimat kävi kahta sotaa samanaikaisesti ja sen käytössä oli suunnattomat resurssit. Se menestyi vahvan ilma-aseen tukemana.

Korean ja Vietnamin sodissa toisen maailmansodan taktiikkaan pitäytynyt Yhdysvaltain maavoimat oli vaikeuksissa vastapuolen harrastamaa sissisotataktiikkaa vastaan. Vietnamin sota oli ensimmäinen niin sanottu epäsymmetrinen sota, jossa pieni ja vaikeasti havaittava vihollinen saattoi kätkeytyä siviiliväestön joukkoon iskien vain siellä, missä se oli sille edullisinta.

Persianlahden sodassa Irakin valloittaman Kuwaitin itsenäisyyden palauttamiseksi käydyissä sotatoimissa maahyökkäystä edelsi useiden viikkojen ilmasodankäynti. Maahyökkäyksessä päävastuu oli maavoimilla, mutta myös merijalkaväenjoukkoja osallistui taisteluihin.

Koostumus ja komentoketju

Yhdysvaltain maavoimissa palvelee noin 471 000 sotilasta eli se on Yhdysvaltojen henkilöstöltään suurin puolustushaara. Yhdysvalloissa ei ole yleistä asevelvollisuutta vaan ammattiarmeija. Maavoimat jakautuu ammattiarmeijaan (Regular Army), reserveihin (Army Reserve) ja osavaltiohallintojen alaisiin kansalliskaartin yksiköihin (National Guard), jotka tarvittaessa voidaan liittää myös tavallisiin joukkoihin. Maavoimilla on useita erikoisjoukkoja, kuten Delta Force. Yhdysvaltain maavoimien komentoketju:

• armeija (2–5 armeijakuntaa) ~ kenraali
• armeijakunta (2–5 divisioonaa) ~ kenraaliluutnantti
• divisioona (3 prikaatia, 10 000–18 000 sotilasta) ~ kenraalimajuri
• prikaati (3 tai yli 3 pataljoonaa, 3 000–5 000 sotilasta) ~ eversti
• pataljoona (3–5 komppaniaa, 500–900 sotilasta) ~ everstiluutnantti
• komppania (3–4 joukkuetta, 100–200 sotilasta) ~ kapteeni
• joukkue (3–4 ryhmää, 16–40 sotilasta) ~ luutnantti
• ryhmä (4–10 sotilasta) ~ ylikersantti

Tehtävät

Maavoimien päätehtävänä on Yhdysvaltojen suojaaminen, kun merijalkaväen tehtävänä on suorittaa mm. maihinnousut. Kuitenkin maavoimilla on joukkoja ympäri maailman. Vaikka merijalkaväki on ensisijainen joukko, maavoimat ovat osallistuneet useisiin sotiin ulkomailla.

Katso myös

• Luettelo Yhdysvaltain maavoimien yksiköistä
• Luettelo Yhdysvaltain maavoimien kalustosta