Lähdekoodi sivulle Aitolia

[[Tiedosto:Ancient Regions North and West Greece.png|pienoiskuva|Aitolia ja muita keskisen ja pohjoisen Kreikan antiikin aikaisia alueita kartalla.]]
'''Aitolia''' ({{k-grc|Αἰτωλία|Aitōlia}}, {{k-la|Aetolia}}) oli [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikan]] maakunta. Se sijaitsi läntisessä [[Kreikka|Kreikassa]] [[Patraksenlahti|Patraksen]]- ja [[Korintinlahti|Korintinlahden]] pohjoisrannalla. Aitolian länsipuolella sijaitsi [[Akarnania]]. Niiden välisenä rajana toimi [[Achelóos|Akheloos]]-joki.<ref name="Castrén">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Nimeke=Antiikin käsikirja | Luku=Aitolia, Aitolian liitto | Sivu=20 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste = | Isbn = 951-1-12387-4}}</ref><ref name="Smith">{{SmithDGRG | Nimi=A.aetolia-geo | Nimeke=Aetolia}}</ref>

Aitolian valta oli huipussaan [[hellenismi|hellenistisellä kaudella]] 200-luvulla eaa., jolloin sen [[polis|kaupunkien]] liitto [[Aitolian liitto]] oli yksi Kreikan valtakeskuksista aina [[roomalainen Kreikka|roomalaisen kauden]] alkuun saakka. Alueen asukkaista käytettiin etnonyymiä ''Aitōloi'' ({{polytoninen|Αἰτωλοί}}), latinaksi ''Aetolus''.<ref name="Smith"/> Nykyisin Aitolian alue on yhdessä Akarnanian kanssa osa [[Aitolia-Akarnania|Aitolia-Akarnanian alueyksikköä]].

== Maantiede ==

Aitolia käsitti [[Patraksenlahti|Patraksen]]- ja [[Korintinlahti|Korintinlahtien]] pohjoispuolisen alueen keskisen Kreikan länsiosassa. Aitolian rajat vaihtelivat jonkin verran eri aikoina. Sen länsipuolella sijaitsi [[Akarnania]], josta sen erotti [[Achelóos|Akheloos]]-joki (nyk. Achelóos). Pohjoispuolella sijaitsi vuoristoinen alue, jota asuttivat [[Athamania|athamanaanit]], [[Dolopia|dolopit]] ja [[Dryopis|dryopit]]. Koillispuolella sijaitsivat [[Doris (Kreikka)|Doris]] ja [[Malis]], kaakkoispuolella [[Ozolian Lokris]], ja eteläpuolella Patraksen- ja Korintinlahden takana [[Peloponnesos|Peloponnesoksen]] niemimaa. Antiikin Aitolian pinta-alaksi on arvioitu noin {{luku|3000}} neliökilometriä.<ref name="Smith"/>

[[Tiedosto:Vasasova a view from SW.jpg|pienoiskuva|[[Varásova]]-vuorta eli antiikin Khalkis-vuorta Aitoliassa.]]
Antiikin aikana Aitolia jaettiin kahteen osaan, jotka olivat Vanha Aitolia ({{polytoninen|ἡ ἀρχαία Αἰτωλία|hē arkhaia Aitōlia}}) ja Aitolia Epiktetos ({{polytoninen|ἡ ἐπίκτητος|hē epiktētos}}). Vanha Aitolia käsitti alueen rannikolla Akheloos-joelta [[Évinos|Euenos]]-joelle (nyk. Évinos), ja sisämaassa [[Thermos|Thermokseen]] saakka vastapäätä akarnanialaista [[Stratos (kaupunki)|Stratoksen]] kaupunkia. Aitolia Epiktetos käsitti pohjoisemman ja vuoristoisemman alueen sekä alueen Euenos-joen ja Ozolian Lokriin välissä. Vanha Aitolia oli nimensä mukaisesti aitolialaisten alkuperäistä asuma-aluetta, kun taas nimi Epiktetos viittaa siihen, että kyseinen alue oli liitetty Aitolian nimen alle myöhemmin. Strabonin mukaan Aitolian ja Lokriin alueen rajana toimi [[Antírrio|Antirrhionin]] niemi, mutta jotkut kaupungit tämän niemen ja Euenoksen välillä kuuluivat alun perin Lokriihin.<ref name="Smith"/>

Aitolian tärkeimmät kaupungit olivat [[Kalydon]] ja [[Pleuron]]. Alueen polisten tärkein yhteinen pyhäkköalue oli [[Thermos|Thermoksen]] eli Thermonin [[Apollon]]in pyhäkkö.<ref name="Castrén"/>

=== Luonnonmaantiede ===

Vanha Aitolia oli Aitolian pääjokien Akheloos- ja Euenos-jokien välistä hedelmällistä rannikkotasankoa. Tasanko tunnettiin ensin mainittuun jokeen viitaten nimellä Parakheloitis ({{polytoninen|Παραχελωῖτις}}). Joet virtasivat alajuoksullaan lähes rinnakkain. Akhelooksen sivujokia olivat Kampylos ja Kyathos.<ref name="Smith"/>

Tasankoa rajaavat pohjoisen puolelta [[Arákynthos|Arakynthos]]-vuoret. Niiden pohjoispuolella sijaitsivat Aitolian kaksi suurinta järveä, idänpuoleinen ja suurempi [[Trichonída|Trikhonis]] (nyk. Trichonída) ja lännenpuoleinen ja pienempi [[Lysimachía|Hyria]] (myös Hydra tai Konope, nyk. Lysimachía), sekä Aitolian toinen päätasanko, joka sijaitsi vastapäätä Stratosta. Järvet ovat yhteyksissä toisiinsa, ja olivat sitä jo antiikin aikana. Kyathos-joki sai alkunsa Hyriasta. Arakynthos-vuoren rinteet laskevat kumpaankin järveen. Hyrian lähellä on rotko, jota [[Ovidius]] kutsui Kyknoksen Tempeksi, koska [[Kyknos|Kyknoksen]] sanottiin siellä muuttuneen joutseneksi.<ref name="Smith"/>

Myös Aitolian rannikkotasangolla oli antiikin aikana järviä tai laguuneita. Strabon mainitsee kolme, jotka olivat Kynia ({{polytoninen|Κυνία}}) ja Uria ({{polytoninen|Οὐρία}}) sekä Kalydonin lähellä sijainnut järvi, jonka nimi saattoi olla Onthis ({{polytoninen|Ὀνθίς}}). Kynia saattoi olla nykyinen [[Aitolikón laguuni]] ja Uria nykyinen [[Mesolóngin laguuni]].<ref name="Smith"/>

Aitolian vuoret ovat [[Píndos|Pindos]]-vuoriston eteläosaa. Merkittävimmät vuoret olivat antiikin aikaisilta nimiltään:<ref name="Smith"/>

* [[Tymfristós|Tymfrestos]] ({{polytoninen|Τυμφρηστός}}, nyk. Tymfristós) pohjoisosassa, Pindos-vuoriston eteläinen jatke.
* Bomoi ({{polytoninen|Βωμοί}}), koillisosassa, [[Oíti|Oita]]-vuoren (nyk. Oíti) läntisin osa. Euenos-joen lähteet.
* Koraks ({{polytoninen|Κόραξ}}), koillisosassa, Oita-vuoren lounainen jatke.
* [[Klókova|Tafiassos]] ({{polytoninen|Ταφιασσός}}, nyk. Klókova), Koraksin eteläinen jatke, joka ulottuu Korintinlahden rantaan saakka.
* [[Varásova|Khalkis]] tai Khalkeia ({{polytoninen|Χάλκις/Χαλκία}}, nyk. Varásova), Tafiassoksen jatke Korintinlahden rannassa. Sen juurella sijaitsi samanniminen kaupunki.
* [[Arákynthos|Arakynthos]] ({{polytoninen|Ἀράκυνθος}}, nyk. Arákynthos tai Zygós), Akheloos-joelta kaakkoon Euenoksen suuntaan. Erottaa Aitolian rannikkotasangon ylemmästä järvitasangosta.
* [[Panaitolikó|Panaitolion]] ({{polytoninen|Παναιτώλιον}}, nyk. Panaitolikó), Thermoksen pohjoispuolella.
* Kurion ({{polytoninen|Κούριον}}), Arakynthoksen jatke Pleuronin ja Trikhonis-järven välillä, antanut nimensä [[kureetit (heimo)|kureettien]] heimolle.

Aitolia tuotti antiikin aikana viljaa, [[viini antiikin Kreikassa|viiniä]] ja oliiviöljyä. Aluetta pidettiin myös hyvänä hevostenkasvatusmaana. Alueella eli paljon villieläimiä, kuten villikarjuja ja jopa leijonia. [[Herodotos]] mainitsee Nestos- ja Akheloos-joet leijonien esiintymisalueen rajoina Euroopan puolella.<ref name="Smith"/>

=== Polikset ===

Aitolian [[polis|polikset]] eli kaupunkivaltiot olivat:<ref name="Hansen">{{Kirjaviite | Tekijä=Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine | Nimeke=An Inventory of Archaic and Classical Poleis | Selite=An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2004 | Tunniste = | Isbn = 0-19-814099-1}}</ref>

{{Sarakkeet}}
* [[Agrinion]]
* [[Aigition]]
* [[Akripos]]
* [[Fola]]
* [[Fylea]]
* [[Halikyrna]]
* [[Kallion]]
* [[Kalydon]]
* [[Khalkis (Aitolia)|Khalkis]] eli Khalkeia
* [[Makynea]]
* [[Molykreion]]
* [[Pleuron]]
* [[Proskhion]]
* [[Therminea]]
* [[Trikhoneion]]
{{Sarakkeet}}

=== Muita kaupunkeja ===

Aitolian muita kaupunkeja tai asutuksia olivat muun muassa:<ref name="Smith"/>

{{Sarakkeet}}
* [[Akrai (Aitolia)|Akrai]]
* [[Aperantia]]
* [[Elaios (Aitolia)|Elaios]], Kalydonin alaisuudessa
* [[Fyteon]]
* [[Ithoria]]
* [[Konope]], myöhemmin Arsinoe
* [[Krokyleion]]
* [[Lysimakhia (Aitolia)|Lysimakhia]]
* [[Metapa]]
* [[Olenos (Aitolia)|Olenos]]
* [[Paianion]]
* [[Pamfia]]
* [[Potidania]]
* [[Pylene]]
* [[Teikhion]]
* [[Thermos]] eli Thermon
* [[Thestieis]]
{{Sarakkeet}}

== Historia ==
=== Esihistoria ja mytologia ===

Aitolian alkuperäisinä asukkaina pidettiin [[kureetit (heimo)|kureetteja]], jotka olivat joidenkin näkemysten mukaan tulleet [[Euboia]]lta. Nämä asuttivat Akheloos- ja Euenos-jokien välistä aluetta, ja alue sai heidän mukaansa nimen ''Kuretis''. Alueella mainitaan asuneen myös [[lelegit|lelegejä]] ja [[hyantit|hyantteja]], joista jälkimmäiset oli ajettu pois [[antiikin Boiotia|Boiotiasta]]. Kaikki nämä kolme kansaa kuuluivat oletettavasti ei-helleenisiin [[pelasgit|pelasgeihin]].<ref name="Smith"/>

[[Tiedosto:ThermoAitolias.jpg|pienoiskuva|[[Thermos|Thermoksen]] pyhäkköalueen raunioita.]]
[[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaisen mytologian]] mukaan Aitolian ensimmäiset helleeniset asuttajat olivat epealaisia, joita johti [[Aitolos]], [[Endymion]]in poika. Nämä tulivat alueelle [[Elis|Eliistä]] [[Peloponnesos|Peloponnesoksen]] puolelta, alistivat kureetit ja antoivat alueelle heeroksensa nimen. Tämän katsottiin tapahtuneen kuusi sukupolvea ennen [[Troijan sota]]a. Aitoloksen katsottiin perustaneen [[Kalydon]]in kaupungin, jolle antoi poikansa nimen, ja josta tuli alueen keskus. Kureetit asuttivat edelleen vanhaa keskustaan [[Pleuron]]ia, ja nämä kaksi kaupunkia olivat pitkään sodissa keskenään. Lopulta kureetit ajettiin pois Pleuronista, ja näiden sanotaan siirtyneen Akarnaniaan. Troijan sodan aikaan sekä Kalydonia että Pleuronia hallitsi aitolialainen [[Thoas (Andraimonin poika)|Thoas]].<ref name="Smith"/><ref>Pausanias: ''Kreikan kuvaus'' 5.1.8.</ref><ref>Homeros: ''Ilias'' 9.529.</ref>

Koska Pleuron oli aitolialainen kaupunki herooisen ajan lopulla, se esiintyy sellaisena joskus jo alusta saakka. Siksi myös sen esitettiin saaneen nimensä Aitoloksen pojasta Kalydonin tavoin. Vaikka joissakin myyteissä Pleuronin kerrotaan olleen kureettien keskus ja sodassa Kalydonin kuninkaan [[Oineus|Oineuksen]] kanssa, toisissa myyteissä sen kuninkaaksi esitetään kuitenkin Oineuksen veli [[Thestios]].<ref name="Smith"/>

Aitolian sankareita olivat myös muun muassa [[Tydeus]] ja [[Meleagros (mytologia)|Meleagros]]. Sinne sijoittui myyttinen [[Kalydonin metsäkarju]]n ajo. Troijan sotaan aitolialaiset osallistuivat Thoaksen johdolla ja [[Homeros|Homeroksen]] ''[[Ilias|Iliaan]]'' [[laivaluettelo]]n mukaan 40 laivalla. 60 vuotta Troijan sodan jälkeen Aitoliaan asettui [[aiolialaiset|aiolialaisia]], jotka oli ajettu [[antiikin Boiotia|boiotialaisten]] ohella pois [[antiikin Thessalia|Thessaliasta]]. Siksi aluetta Pleuronin ja Kalydonin ympärillä kutsuttiin myös nimellä ''Aiolis''. [[Eforos Kymeläinen|Eforoksen]] mukaan tämä olisi kuitenkin tapahtunut jo aiemmin.<ref name="Smith"/>

[[Doorilaisvalloitus|Doorilaisvalloituksen]] yhteydessä aitolialaisen [[Oksylos|Oksyloksen]] kerrotaan opastaneen [[doorilaiset]] Korintinlahden yli. Kiitokseksi tästä hän sai Eliin, kun doorilaiset olivat vallanneet Peloponnesoksen.<ref name="Smith"/>

=== Klassinen kausi ===

Aitolian vaiheista tiedetään suhteelisen vähän ennen [[Kreikan klassinen kausi|klassista kautta]] ja [[peloponnesolaissota]]a. Peloponnesolaissodan aikana 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla [[Thukydides]] kuvasi aitolialaiset akarnanialaisten ja lokrislaisten ohella sivistymättömiksi ja puolibarbaarisiksi. Hän ei kuitenkaan kutsu näitä barbaareiksi, vaan pitää näitä taustaltaan helleeneinä, sekä näiden sankariajan maineen vuoksi että siksi, että näillä oli yhteyksiä Eliiseen. Aitolialaiset jakaantuivat tuohon aikaan kolmeen heimoon, joiden nimet olivat apodotit (''Apodotoi'', {{polytoninen|Ἀπόδωτοι}}), ofionit (''Ofioneis'', {{polytoninen|Ὀφιονεῖς}}) ja eurytanit (''Eurytanes'', {{polytoninen|Εὐρυτᾶνες}}).<ref name="Smith"/><ref name="Thukydides-3.94">Thukydides: ''Peloponnesolaissota'' 3.94.</ref>

Apodotit asuivat Lokriin rajoilla [[Naupaktos|Naupaktoksen]] yläpuolisilla vuorilla; [[Polybios|Polybioksen]] mukaan nämä eivät olleet helleenejä. Ofionit asuivat näiden pohjoispuolella, ja tähän heimoon kuuluivat pienemmät heimot ''Bomies'' ({{polytoninen|Βωμιῆς}}) ja ''Kallies'' ({{polytoninen|Καλλιῆς}}). Nämä asuivat [[Oíti|Oita]]-vuoren suunnassa. Eurytanit asuivat vielä ofioneiden pohjoispuolella [[Tymfristós|Tymfrestos]]-vuoren suunnassa, jossa oli näille kuulunut [[Oikhalia (Aitolia)|Oikhalian]] kaupunki. Tämän heimon Thukydides kuvaa olleen heimoista suurin, ja hän sanoo, että nämä puhuivat vaikeasti käsitettävää kieltä ja söivät raakaa lihaa.<ref name="Smith"/><ref name="Thukydides-3.94"/>

[[Tiedosto:Calydonian Ruins (5227464991).jpg|pienoiskuva|[[Kalydon]]in raunioita.]]
[[Tiedosto:Ancient theater of Pleuron, Aetolia.jpg|pienoiskuva|[[Pleuron]]in teatterin rauniot.]]
Aitolian luoteisosassa asui agraiien (''Agraeis'', {{polytoninen|Ἀγραεῖς}}) heimo, joka ei kuulunut aitolialaisiin vaan oli eri kansaa omine kuninkaineen. Heistä tuli osa Aitoliaa vasta myöhemmin. [[Plinius vanhempi|Pliniuksen]] mukaan seudulla asui myös muita kansoja, kuten [[athamaanit|athamaaneja]] (''Athamanes''), [[Tymfaia|tymfaieja]] (''Tymfaioi'') ja [[Dolopia|dolopeja]] (''Dolopes''). Nämä asuivat kuitenkin enemmän [[antiikin Epeiros|Epeiroksen]] ja [[antiikin Thessalia|Thessalian]] suunnalla, ja kuuluivat Aitolian liiton alaisuuteen vasta sen laajimmassa vaiheessa.<ref name="Smith"/><ref>Plinius: ''Naturalis historia'' 4.3.</ref>

Peloponnesolaissodan alkaessa aitolialaiset eivät olleet liitossa sen enempää [[antiikin Ateena|Ateenan]] kuin [[Sparta]]nkaan kanssa. Aitolialaiset liittyivät Spartan puolelle vasta sen jälkeen, kun ateenalaiset tunkeutuivat heidän alueelleen vuonna 455 eaa. Tuolloin [[messenia]]laiset, jotka ateenalaiset olivat asuttaneet [[Naupaktos|Naupaktokseen]] ja jotka tämän jälkeen olivat saaneet kärsiä aitolialaisten ryöstöretkistä, saivat ateenalaisen kenraali [[Demosthenes (sotilas)|Demostheneen]] hyökkäämään Aitoliaan tarkoituksena vallata apodotien, ofioneiden ja eurytanien alueet. Tämän onnistuessa Ateena olisi hallinnut koko aluetta [[Amvrakikóslahti|Ambrakianlahden]] ja [[Parnassós|Parnassos]]-vuoren välillä. Ateenalaisten hyökkäys kuitenkin epäonnistui, ja aitolialaiset voittivat nämä [[Aigition]]issa.<ref name="Smith"/>

Tämän jälkeen aitolialaiset hyökkäsivät Naupaktokseen yhdessä spartalaisten kanssa. Ateenalaiset torjuivat hyökkäyksen vaivoin akarnanialaisten avulla. Muutoin aitolialaiset eivät osallistuneet sotaan, lukuun ottamatta niitä aitolialaisia, jotka toimivat palkkasotilaina Ateenan joukoissa.<ref name="Smith"/>

Tämän jälkeen aitolialaisten vaiheista tiedetään jälleen suhteellisen vähän aina [[Makedonian valtakunta|Makedonian]] nousuun saakka. Aitolialaiset vaikuttavat kuitenkin usein olleen sodissa naapureidensa ja erityisesti perivihollistensa akarnanialaisten kanssa.<ref name="Smith"/>

=== Hellenistinen kausi ===

[[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] kuoleman vuonna 323 eaa. jälkeen aitolialaiset liittyivät muihin kreikkalaisiin [[Lamian sota|Lamian sodassa]] Makedoniaa vastaan. Se päättyi kreikkalaisten häviöön [[Krannonin taistelu]]ssa vuonna 322 eaa. Tämän jälkeen [[Antipatros]] ja [[Krateros]] valtasivat Aitolian. Aitolialaiset vetäytyivät turvaan alueensa vuorille, ja pysyivät siellä aina siihen saakka, kunnes makedonialaiset joutuivat vetäytymään sotiakseen [[Perdikkas (sotilas)|Perdikkasta]] vastaan [[ensimmäinen diadokkisota|ensimmäisessä diadokkisodassa]].<ref name="Smith"/>

Makedonialaisten keskinäisissä sodissa aitolialaisten apua pyydettiin usein, ja aitolialaisten vaikutusvalta kasvoi erityisesti näiden osallistuttua taisteluun [[gallit|galleja]] vastaan vuonna 279 eaa. Aitolialaiset olivat merkittävässä osassa [[Thermopylai]]ssa {{luku|40000}} gallia vastaan sekä [[Delfoi]]n suojaamisessa näiden hyökkäykseltä.<ref name="Smith"/>

[[Tiedosto:Etolia.png|pienoiskuva|[[Aitolian liitto|Aitolian liiton]] alue.]]
[[Tiedosto:Aitolian League.JPG|pienoiskuva|Aitolian liiton lyömä tetradrakhma, n. 279–260 eaa.]]
Tämän jälkeen Aitolia oli yksi Kreikan suurista valtakeskuksista Makedonian ja [[antiikin Akhaia|Akhaian]] ohella. Akhaialaisten muodostaman [[Akhaian liitto|Akhaian liiton]] tavoin aitolialaiset muodostivat liittokunnan, [[Aitolian liitto|Aitolian liiton]]. Jonkinlainen Aitolian liitto oli ilmeisesti olemassa jo [[Filippos II]]:n aikana, mutta viimeistään Aleksanterin kuoleman jälkeen. Liitto toimi [[antiikin demokratia|demokraattisesti]] aitolialaisten kaupunkien ja heimojen tavoin, ja sen suurta neuvostoa kutsuttiin nimellä ''Panaitolikon''. Neuvosto kokoontui joka syksy [[Thermos|Thermoksessa]], ja päätti muun muassa laeista, virkamiesten valinnasta sekä sodasta ja rauhasta. Toinen toimielin oli ''Apokletoi'', joka oli jonkinlainen pysyvä neuvosto. Tärkein virkamies oli vuosittain valittu ''[[strategos]]'', joka johti joukkoja sodassa. Muita virkamiehiä olivat ''hipparkhokset'' eli ratsuväenkomentajat sekä ''grammateus'' eli jonkinlainen pääsihteeri.<ref name="Smith"/>

Gallien poisajamisen jälkeen aitolialaiset alkoivat laajentaa valtaansa naapuriensa alueelle. Laajimmillaan Aitolian vallan alla oli Akarnanian länsiosa, Epeiroksen ja Thessalian eteläosat sekä [[Ozolian Lokris]], [[antiikin Fokis|Fokis]] ja [[antiikin Boiotia|Boiotia]]. Tämän myötä aitolialaiset hallitsivat myös [[Delfoin oraakkeli]]a ja sen [[amfiktyoniliitto]]a. Aitolian vallan alle kuului myös osa [[Peloponnesos|Peloponnesoksen]] poliksista, [[Kefalloniá|Kefallenian]] saari sekä jopa joitakin [[Traakia]]n ja [[Anatolia|Vähän-Aasian]] kaupunkeja, kuten [[Lysimakhia (Traakia)|Lysimakhia]] [[Hellespontos|Hellespontoksessa]] ja [[Kios]] [[Marmaranmeri|Propontiissa]].<ref name="Smith"/>

Aitolialaiset olivat valtansa huipulla vuonna 220 eaa. Tuolloin heidän hyökkäyksensä Messeniaan sai aikaan sodan, niin kutsutun [[toinen liittolaissota|toisen liittolaissodan]] tai Aitolian sodan, Akhaiaa vastaan. Akhaialaisia tuki Makedonian [[Filippos V]], joka hyökkäsi Aitoliaan vuonna 218 eaa. Makedonialaiset muun muassa ryöstivät ja tuhosivat liiton keskuksen Thermoksen, jossa olivat kaikki aitoliaisten suurimmat aarteet. Filippos jopa poltti Thermoksen pyhäkkörakennukset kostoksi siitä, että aitolialaiset olivat tuhonneet makedonialaisten pyhän kaupungin [[Dion (Pieria)|Dionin]] sekä [[Dodona]]n.<ref name="Smith"/>

Sota päättyi rauhansopimukseen vuonna 217 eaa. Vuonna 211 eaa. aitolialaiset julistivat uuden sodan Filipposta vastaan, tällä kertaa liittoutuneena [[Rooman valtakunta|Rooman]] kanssa. Roomalaisten päähuomio oli kuitenkin [[toinen puunilaissota|toisessa puunilaissodassa]], eivätkä nämä siksi juurikaan kyenneet auttamaan aitolialaisia. Filippos valtasi Thermoksen uudelleen, ja aitolialaiset suostuivat lopulta rauhaan vuonna 205 eaa. Sitä seurasi Makedonian rauha roomalaisten kanssa.<ref name="Smith"/>

Filippoksen ja roomalaisten uudessa sodassa 200 eaa. aitolialaiset yrittivät aluksi pysyä puolueettomina. [[Publius Sulpicius Galba Maximus|Galban]] menestyksen seurauksena he kuitenkin julistivat sodan Filipposta vastaan. Aitolialaiset olivat merkittävässä osassa muun muassa [[Kynoskefalain taistelu]]ssa vuonna 197 eaa.
[[Titus Quinctius Flamininus|Flaminiuksen]] toimet roomalaisten voiton jälkeen saivat aitolialaiset kääntymään roomalaisia vastaan vuonna 192 eaa. yhdessä [[Antiokhos III Suuri|Antiokhos III]]:n kanssa. Antiokhoksen tappio Thermopylaissa vuonna 191 eaa. jätti aitolialaiset roomalaisten armoille. Roomalaiset piirittivät vuonna 189 eaa. eteläisen Epeiroksen [[Ambrakia]]a, joka oli tuolloin Aitolian liiton vallassa ja sen tärkeimpiä kaupunkeja. Lopulta aitolialaiset joutuivat antautumaan roomalaisille ehdoitta. Tämän jälkeen Aitolia oli Rooman vallan alla.<ref name="Castrén"/><ref name="Smith"/>

=== Roomalainen kausi ===
[[Tiedosto:Hémidrachme étolie en argent avec un sanglier de Calydon.jpg|pienoiskuva|Aitolialainen ([[Kalydon]]in?) hemidrakhma, kuvituksessa mm. [[Kalydonin metsäkarju]], n. 195–168 eaa.]]

[[Perseus (Makedonia)|Perseuksen]] kukistamisen jälkeen Aitolian roomalaismieliset murhasivat vuonna 167 eaa. 550 aitolialaispatrioottia roomalaisten sotilaiden avustuksella. Loput Roomaa vastustaneet viettiin vankeina Italiaan. Aitolian liitto lakkasi olemasta viimeistään tässä vaiheessa. Roomalaisella kaudella Aitolia kuului [[Achaea]]n provinssiin.<ref name="Smith"/>

[[Augustus|Augustuksen]] perustettua [[Nikopolis (Epeiros)|Nikopoliin]] vuonna 31 eaa. [[Aktionin taistelu]]ssa saamansa voiton kunniaksi, monien Aitolian kaupunkien väestö siirrettiin uuteen kaupunkiin, minkä seurauksena suuri osa alueesta jäi asumattomaksi.<ref name="Smith"/>

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

[[Luokka:Aitolia|*]]