Hrodna

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 10. toukokuuta 2012 kello 09.38 käyttäjän EmausBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Гро́дна, Гро́дно
Hrodna, Grodno
Hrodnan vaakuna
vaakuna sijainti
Sijainti 53°40′12″N, 23°50′05″E
Valtio Valko-Venäjä
Alue Hrodnan alue
Perustamisvuosi 1127 (maininta)
Väkiluku 327 540 (10/2009)
Pinta-ala km²
Väestötiheys as./km²
Korkeus noin 95-160 m mpy
Kaupunginjohtaja Alexander Antonenko
Sivusto Hrodnan kaupungin virallinen sivusto (venäjäksi)

Hrodna (valkoven. Гро́дна, ven. Гро́дно, Grodno, puol. Grodno, liett. Gardinas) on kaupunki Valko-Venäjällä, lähellä Puolan ja Liettuan rajaa. Kaupungissa asuu noin 327 540 asukasta (10/2009). [1][2] Hallinnollisesti kaupunki jakautuu Leninskin ja Oktjabriskin piireihin. [2] Kaupunki on myös Hrodnan alueen ja ympäröivän Hrodnan piirin keskus. Kaupungin läpi virtaa Niemen-joki. [3]

Sijaintinsa ja historiansa vuoksi kaupungissa on paljon puolalaisia asukkaita ja se on yksi roomalais-katolisuuden tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.

Historia

Taiteilijan näkemys Hrodnasta joskus 1500-luvun puolivälissä

Kaupunki on mainittu ensi kertaa jo Nestorin kronikassa 1127. 1250-luvulla se jäi Liettuan pakanoiden valtaamaksi ja kuului Liettuan suuriruhtinaskunnalle ja sitten Puola-Liettualle. Vuonna 1795 Venäjä sai kaupungin kolmannessa Puolan jaossa.

Näkymä Niemen-joen yli Hrodnan vanhaan ja uuteen linnaan
Hrodnan piirin hallintorakennus ja etäisyyksien nollapiste.
Hrodnan maakuntateatteri
Hrodnan rautatieasemaa.
Katolinen Pyhän Francisco Xavierin kirkko
Hrodnan lääketieellisen valtionyliopiston sisäänkäynti

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa valtasi kaupungin 1915 ja Neuvosto-Venäjä luopui Grodnosta Brest-Litovskin rauhassa 1918. Saksalaisten alaisuudessa järjestettiin ensimmäinen itsenäinen Valko-Venäjän valtio, Valko-Venäjän kansallinen tasavalta Minskissä, joka julisti itsensä itsenäiseksi maaliskuussa 1918. Sen rada kuitenkin pakeni Hrodnaan. lähde?

Puolan-Neuvosto-Venäjän sodan puhjetessa saksalaiset luovuttivat 27. huhtikuuta 1919 kaupungin Puolan 1918 perustetulle tasavallalle, joka miehitti sen seuraavana päivänä. Puna-armeija valloitti sen 19. heinäkuuta 1920 ja Neuvosto-Venäjä lupasi luovuttaa sen Liettualle. Puolan armeija valtasi kaupungin takaisin 23. syyskuuta ja Riian rauhassa se jäi Puolalle.

1920-luvulla kaupunki oli yksi Puolan armeijan merkittävimpiä tukikohtia ja juutalaisen kulttuurin keskus, olihan asukkaista 42 % juutalaisia. Puolan hallitus kielsi valkovenäjän kielen käytön ja koulut suljettiin. lähde?

Vuonna 1939 kaupungissa käytiin jälleen kiivaita taisteluja Puna-armeijan ja puolalaisten välillä 20-22. syyskuuta. Molotov-Ribbentropin sopimuksen mukaan kaupunki kuului Neuvostoliitolle ja se liitettiin Valko-Venäjän SNT:aan ja puolalaiset asukkaat siirrettiin pois. Saksalaiset miehittivät kaupungin 1941 ja heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana juutalaiset asukkaat tuhottiin keskitysleireillä.

Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.

Rakennuksia ja korkeakouluja

Hrodna on kolmen Valko-Venäjän valtiollisen yliopiston sekä maan roomalais-katolisen pappisseminaarin kotikaupunki. [4][5] Yliopistot ovat Janka Kupalan valtionyliopisto, Hrodnan lääketieteellinen valtionyliopisto ja Hrodnan maataloudellinen valtionyliopisto. Esimerkiksi lääketieteellisessä yliopistossa on paljon ulkomaalaisiakin opiskelijoita. Ylempi teologinen katolinen seminaari on yksityinen, roomalais-katolistia pappeja opettava korkeakoulu. Näiden lisäksi korkeakoulutusta jakaa kaupungissa ainakin valtiollisen musiikkiakatemian sivutoimipiste. [6]

Liikenneyhteyksiä

  • Valko-Venäjän rautateiden Hrodnan rautatieasema (Ulitsa Budennogo 37, radan länsipuolella)
  • Hrodnan linja-autoasema (Krasnoarmeiskaja Ulitsa 7a, Prospekt Kosmonavtovin pohjoispuolella ja junanradan itäpuolella)
  • Hrodnan lentoasema sijaitsee kaupungin ulko- ja itäpuolella Obukhovossa, Hrodnan piirissä


Lähteet

  1. ↑ Population Census 2009 (Väestönlaskusta 2009) 3.11.2010. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Viitattu 25.12.2010. (englanniksi)
  2. ↑ a b Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Гродненская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlasku 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Grodnan alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Viitattu 25.12.2010. (venäjäksi)
  3. ↑ БЕЛАРУСЬ АВТОДОРОЖНАЯ (Belarus Avtodorožnaja) 1:1 200 000. Minsk: Квадрограф, 2008. (venäjäksi)
  4. ↑ The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions minedu.unibel.by. 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  5. ↑ The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - Privately-owned institutions minedu.unibel.by. 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  6. ↑ The Belarusian State Academy of Music: The Belarusian State Academy of Music - Departments bgam.edu.by. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)

Aiheesta lisää

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hrodna.

Sääennusteet

Hotellit

Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hrodna&oldid=11609962”