Koordinaatit: 53.67°N, 23.835°E

Hrodna

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 9. syyskuuta 2015 kello 20.46 käyttäjän Jmk (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hrodna
(Гро́дна)
Grodno, Гро́дно
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Hrodna

Koordinaatit: 53.67°N, 23.835°E

Valtio Valko-Venäjä
Alue Hrodnan alue
Maininta 1116 [1]
Korkeus noin 95-160 m
Väkiluku (10/2009)  ([2]) 327 540
Suuntanumero(t) +375-15(2) (ulkomailta), 8-015(2) (maan sisäinen)[3]
Hrodnan kaupungin virallinen sivusto (venäjäksi)









Hrodna eli Grodno (valkoven. Гро́дна, ven. Гро́дно, Grodno, puol. Grodno, liett. Gardinas) on kaupunki Valko-Venäjällä, lähellä Puolan ja Liettuan rajaa. Kaupungissa asuu noin 327 540 asukasta (lokakuussa 2009).[4][2] Hallinnollisesti kaupunki jakautuu Leninskin ja Oktjabriskin piireihin.[2] Kaupunki on myös Hrodnan alueen ja ympäröivän Hrodnan piirin keskus. Kaupungin läpi virtaa Niemen-joki.[5]

Sijaintinsa ja historiansa vuoksi kaupungissa on paljon puolalaisia asukkaita, ja se on yksi roomalais-katolilaisuuden tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.

Historia

Taiteilijan näkemys Hrodnasta joskus 1500-luvun puolivälissä

Kaupunki on mainittu ensi kertaa nimellä Goroden (ven. Городень) Nestorin kronikassa 1116,[1] toisten lähteiden mukaan ensimmäinen historiallinen maininta paikkakunnasta on vuodelta 1183.[6] Siitä kehittyi Kiovan Rusjin luoteinen rajalinnoitus ja oman ruhtinaskuntansa keskus.[1]

1250-luvulla paikkakunta liitettiin Liettuan suuriruhtinaskuntaan ja Lublinin unionisopimuksen kautta 1569 osaksi Puola-Liettuaa. Sekä Liettuan suuriruhtinaskunnassa, että Puola-Liettuan vuosina kaupunki oli toisinaan hallitsijoiden tai valtiollisen radan kokoontumispaikka.[6][1]

Vuonna 1795 Venäjän keisarikunta sai kaupungin kolmannessa Puolan jaossa. Kaupungista tuli 1801 Venäjän Grodnon kuvernementin keskus. Vuonna 1863 kaupunki oli seudun maaseutuasukkaiden (talonpoikien) kapinan keskuspaikka.[6][1]

Näkymä Niemen-joen yli Hrodnan vanhaan ja uuteen linnaan
Hrodnan piirin hallintorakennus ja etäisyyksien nollapiste.
Hrodnan rautatieasemaa.
Katolinen Pyhän Francisco Xavierin kirkko

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa valtasi kaupungin 1915 ja Neuvosto-Venäjä luopui Grodnosta Brest-Litovskin rauhassa 1918. Saksalaisten alaisuudessa järjestettiin ensimmäinen itsenäinen Valko-Venäjän valtio, Valko-Venäjän kansallinen tasavalta Minskissä, joka julisti itsensä itsenäiseksi maaliskuussa 1918. Sen rada kuitenkin pakeni Hrodnaan. lähde?

Puolan-Neuvosto-Venäjän sodan puhjetessa saksalaiset luovuttivat 27. huhtikuuta 1919 kaupungin Puolan 1918 perustetulle tasavallalle, joka miehitti sen seuraavana päivänä. Puna-armeija valloitti sen 19. heinäkuuta 1920 ja Neuvosto-Venäjä lupasi luovuttaa sen Liettualle. Puolan armeija valtasi kaupungin takaisin 23. syyskuuta, ja Riian rauhassa se jäi Puolalle.

1920-luvulla kaupunki oli yksi Puolan armeijan merkittävimpiä tukikohtia ja juutalaisen kulttuurin keskus, olihan asukkaista 42 % juutalaisia. Puolan hallitus kielsi valkovenäjän kielen käytön ja koulut suljettiin.lähde?

Vuonna 1939 kaupungissa käytiin jälleen kiivaita taisteluja puna-armeijan ja puolalaisten välillä 20.–22. syyskuuta. Molotov-Ribbentropin sopimuksen mukaan kaupunki kuului Neuvostoliitolle ja se liitettiin Valko-Venäjän SNT:aan ja puolalaiset asukkaat siirrettiin pois. Saksalaiset miehittivät kaupungin 1941. Heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana juutalaiset asukkaat tuhottiin keskitysleireillä.lähde?

Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.

Asukasluvun kehitys

Vuosi 1811[7] 1840[8] 1863[7] 1897[9] 1914[7] 1939[6] 1959[10] 1970[11] 1979[12] 1989[13] 2009[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&010500.&&&&0010 500 &&&&&&&&&&015526.&&&&0015 526 &&&&&&&&&&026200.&&&&0026 200 &&&&&&&&&&046919.&&&&0046 919 &&&&&&&&&&059200.&&&&0059 200 &&&&&&&&&&049000.&&&&0049 000 &&&&&&&&&&072943.&&&&0072 943 &&&&&&&&&0132471.&&&&00132 471 &&&&&&&&&0194775.&&&&00194 775 &&&&&&&&&0270535.&&&&00270 535 &&&&&&&&&0327540.&&&&00327 540

Rakennuksia ja korkeakouluja

Hrodna on kolmen Valko-Venäjän valtiollisen yliopiston sekä maan roomalais-katolisen pappisseminaarin kotikaupunki.[14][15] Yliopistot ovat Janka Kupalan mukaan nimetty Hrodnan valtionyliopisto, Hrodnan lääketieteellinen valtionyliopisto ja Hrodnan maataloudellinen valtionyliopisto. Esimerkiksi lääketieteellisessä yliopistossa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Ylempi teologinen katolinen seminaari on yksityinen, roomalais-katolilaisia pappeja opettava korkeakoulu. Näiden lisäksi korkeakoulutusta antaa kaupungissa ainakin valtiollisen musiikkiakatemian sivutoimipiste.[16]

Liikenneyhteydet

  • Valko-Venäjän rautateiden Hrodnan rautatieasema (Ulitsa Budennogo 37, radan länsipuolella)
  • Hrodnan linja-autoasema (Krasnoarmeiskaja Ulitsa 7a, Prospekt Kosmonavtovin pohjoispuolella ja junanradan itäpuolella)
  • Hrodnan lentoasema sijaitsee kaupungin ulko- ja itäpuolella Obukhovossa, Hrodnan piirissä

Lähteet

  1. a b c d e Grodno (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  2. a b c d Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Гродненская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlasku 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Grodnan alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Viitattu 25.12.2010. (venäjäksi)
  3. Grodneskaja oblast: Telefonnyje kody belindex.ru. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  4. Population Census 2009 (Väestönlaskusta 2009) 3.11.2010. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Viitattu 25.12.2010. (englanniksi)
  5. БЕЛАРУСЬ АВТОДОРОЖНАЯ (Belarus Avtodorožnaja) 1:1 200 000. Minsk: Квадрограф, 2008. (venäjäksi)
  6. a b c d Grodno (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  7. a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg. (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913.) istmat.info. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  8. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Grodno löytyy julkaisun sivulta 13/41 otsikon Grodnenskaja gubernija yhteydestä.) dlib.rsl.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Grodnenskaja gubernja. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Grodnon (Hrodnan) kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  13. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  14. The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions minedu.unibel.by. 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  15. The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - Privately-owned institutions minedu.unibel.by. 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  16. The Belarusian State Academy of Music: The Belarusian State Academy of Music - Departments bgam.edu.by. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla