Hrodna

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 15. lokakuuta 2010 kello 05.40 käyttäjän SieBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Гро́дна, Гро́дно
Hrodna, Grodno
Hrodnan vaakuna
vaakuna sijainti
Sijainti 53°40′12″N, 23°50′05″E
Valtio Valko-Venäjä
Alue Hrodnan alue
Perustamisvuosi 1127 (maininta)
Väkiluku 316 700 (2004)
Pinta-ala km²
Väestötiheys as./km²
Korkeus noin 95-160 m mpy
Kaupunginjohtaja Alexander Antonenko
Sivusto Hrodnan (alueen ja kaupungin) virallinen sivusto (venäjäksi)

Hrodna (valkoven. Гро́дна, ven. Гро́дно, Grodno, puol. Grodno, liett. Gardinas) on kaupunki Valko-Venäjällä, lähellä Puolan ja Liettuan rajaa. Kaupungissa on 316 700 asukasta (2004)[1]. Se on Hrodnan alueen ja piirin pääkaupunki. Kaupungin läpi virtaa Niemen-joki.

Kaupungissa on lääketieteellinen yliopisto, jossa on paljon ulkomaalaisiakin opiskelijoita. Sijaintinsa vuoksi siellä on paljon puolalaisia asukkaita ja se on yksi roomalais-katolisuuden tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.

Historia

Kaupunki on mainittu ensi kertaa jo Nestorin kronikassa 1127. 1250-luvulla se jäi Liettuan pakanoiden valtaamaksi ja Liettuan suuriruhtinaskunnalle ja Puola-Liettualle. Vuonna 1795 Venäjä sai kaupungin kolmannessa Puolan jaossa.

Näkymä Niemen-joen yli Hrodnan vanhaan ja uuteen linnaan
Hrodnan piirin hallintorakennus ja etäisyyksien nollapiste.
Hrodnan maakuntateatteri
Hrodnan rautatieasemaa.
Katolinen Pyhän Francisco Xavierin kirkko
Hrodnan lääketieellisen valtionyliopiston sisäänkäynti

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa valtasi kaupungin 1915 ja Neuvosto-Venäjä luopui Grodnosta Brest-Litovskin rauhassa 1918. Saksalaisten alaisuudessa järjestettiin ensimmäinen itsenäinen Valko-Venäjän valtio, Valko-Venäjän kansallinen tasavalta Minskissä, joka julisti itsensä itsenäiseksi maaliskuussa 1918. Sen rada kuitenkin pakeni Hrodnaanlähde?.

Puolan-Neuvosto-Venäjän sodan puhjetessa saksalaiset luovuttivat 27. huhtikuuta 1919 kaupungin Puolalle, joka miehitti sen seuraavana päivänä. Puna-armeija valloitti sen 19. heinäkuuta 1920 ja Neuvosto-Venäjä lupasi luovuttaa sen Liettualle. Puolan armeija valtasi kaupungin takaisin 23. syyskuuta ja Riian rauhassa se jäi Puolalle.

1920-luvulla kaupunki oli yksi Puolan armeijan merkittävimpiä tukikohtia ja juutalaisen kulttuurin keskus, olihan asukkaista 42 % juutalaisia. Puolan hallitus kielsi valkovenäjän kielen käytön ja koulut suljettiinlähde?.

Vuonna 1939 kaupungissa käytiin jälleen kiivaita taisteluja Puna-armeijan ja puolalaisten välillä 20-22. syyskuuta. Molotov-Ribbentropin sopimuksen mukaan kaupunki kuului Neuvostoliitolle ja se liitettiin Valko-Venäjän SNT:aan ja puolalaiset asukkaat siirrettiin pois. Saksalaiset miehittivät kaupungin 1941 ja heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana juutalaiset asukkaat tuhottiin keskitysleireillä.

Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.

Rakennuksia ja korkeakouluja

Hrodna on kolmen Valko-Venäjän valtiollisen yliopiston [2] sekä maan roomalais-katolisen pappisseminaarin [3] kotikaupunki. Yliopistot ovat Janka Kupalan valtionyliopisto, Hrodnan lääketieteellinen valtionyliopisto ja Hrodnan maataloudellinen valtionyliopisto. Ylempi teologinen katolinen seminaari on yksityinen, roomalais-katolistia pappeja opettava korkeakoulu. Näiden lisäksi korkeakoulutusta jakaa kaupungissa ainakin valtiollisen musiikkiakatemian sivutoimipiste [4] .


Lähteet

  1. Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобильных дорог (Atlas Avtomobilynyh Dorog), 2005. 1:500 000, sivu 71. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  2. The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions minedu.unibel.by. 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  3. The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - Privately-owned institutions minedu.unibel.by. 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  4. The Belarusian State Academy of Music: The Belarusian State Academy of Music - Departments bgam.edu.by. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)

Aiheesta lisää

Malline:Link FA