Kiilto (mineralogia)

Kiilto kuvaa mineraalin tapaa heijastaa valoa. Kiilto riippuu mineraalin pinnan heijastuskyvystä. Kiillon tyypit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään, joita ovat metallikiilto, epämetallikiilto ja kiilloton. Kiillon tyypeistä voimakkain on metallikiilto, joka on täysin valoa läpäisemättömien mineraalien ominaisuus. Tällaisia mineraaleja ovat esimerkiksi monet malmimineraalit, kuten kuparikiisu, sinkkivälke ja lyijyhohde. Epämetallikiiltoa esiintyy niillä mineraaleilla, jotka ovat jossain määrin valoa läpäiseviä. Epämetallikiiltoisia mineraaleja ovat esimerkiksi monet silikaattimineraalit, kuten kvartsi ja kalimaasälpä. Jotkin mineraalit, kuten esimerkiksi kaoliini ovat täysin kiillottomia (eli mattakiiltoisia). Kiilto voi vaihdella mineraalin eri puolilla, mihin vaikuttavat muun muassa pinnan tasaisuus ja kiteen rakenne.^[1]^[2]