Lähdekoodi sivulle Kuusamo

{{Tämä artikkeli|käsittelee kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on [[Kuusamo (täsmennyssivu)|erillisellä täsmennyssivulla]].}}
{{Suomen kunta
 | virallinen nimi = Kuusamo
 | muunkieliset nimet = 
 | vaakuna = Kuusamo.vaakuna.svg
 | vaakuna-artikkeli = Kuusamon vaakuna
 | yleiskuva = Kuusamo keskusta.JPG
 | kuvateksti = Kuusamon keskustaa
 | sijainti = Kuusamo sijainti Suomi.svg
 | koordinaatit = {{coord|65|58|00|N|029|11|00|E|region:FI-14_type:city(17113)_scale:50000|display=inline,title}}
 | vuosi = [[1868]]
 | perustamisotsikko1    = kaupungiksi
 | perustamisvuosi1      = 2000
 | lääni = Oulun lääni
 | maakunta = Pohjois-Pohjanmaan maakunta
 | seutukunta = Koillismaan seutukunta
 | hallinnollinen_keskus = [[Kuusamon keskustaajama]]
 | väestö-0-15 = 18,1<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Tilastokeskus | Nimeke = Kuntatietoja Kuusamosta | Ajankohta = 19.4.2008 | Osoite=http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/305.html | Julkaisija = Tilastokeskus}}</ref>
 | väestö-16-64 = 64,2
 | väestö-65 = 17,7
 | ulkomaalaisia = 0,9
 | työttömyys =
 | työttömyys-päiväys =
 | naapurikunnat = [[Posio]], [[Salla]], [[Suomussalmi]], [[Taivalkoski]] ja [[Pääjärvi]] (Venäjän puolella)
 | korkeus = yli 250 metriä merenpinnasta
 | pitäjä =
 | kuntaliitokset =
 | johtaja = Jouko Manninen
 | valtuusto-koko = 39
 | valtuusto-puolueet = &nbsp; 2021–2025<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2021/fi/kutulos_305.html | Nimeke = Kuntavaalit 2021, Kuusamo | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 7.12.2021}}</ref><br /> &nbsp;• [[Suomen Keskusta|Kesk.]]<br /> &nbsp;• [[Kansallinen Kokoomus|Kok.]]<br /> &nbsp;• [[Perussuomalaiset|PS]]<br /> &nbsp;• [[Vihreä liitto|Vihr.]]<br /> &nbsp;• [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]<br /> &nbsp;• [[Vasemmistoliitto|Vas.]]
 | valtuusto-paikat = <br />21<br />7<br />4<br />3<br />2<br />2
 | osoite = Kaiterantie 22<br />93600 KUUSAMO
 | www-osoite = https://www.kuusamo.fi/
 | www-nimi = www.kuusamo.fi
 | suuntanumero = 08
 | postinumero = 93600
 | genetiivi = Kaupungin
 | huomautus =
}}
'''Kuusamo''' on kaupunki [[Koillismaa]]lla [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa]]. Idässä se rajautuu [[Suomen ja Venäjän raja]]an. Kuusamon kunta perustettiin vuonna 1868, ja siitä tuli kaupunki vuoden 2000 alussa. Kuusamo on Koillis-Suomen talousalueen keskus. Kuusamo on Pohjois-Pohjanmaan nykymaakunnan sekä pohjoisin että itäisin kunta. Kuusamon naapurikuntia ovat [[Posio]], [[Salla]], [[Suomussalmi]] ja [[Taivalkoski]] sekä Venäjän puolella [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]]  [[Kiestinki]] ja [[Luusalmi]]. [[Ruka]]n [[hiihtokeskus]] sijaitsee Kuusamossa. Kuusamossa sijaitsee myös [[Kuusamon lentoasema|lentoasema]], johon on matkaa Kuusamon keskustasta kuusi kilometriä.

==Luonto==
[[Tiedosto:Ruka TV mast 2.jpg|pienoiskuva|[[Ruka]]]]
Kuusamon luonto on pinnanmuodoiltaan ja kasvillisuudeltaan hyvin omaleimainen. [[Lappi|Lapin]] eteläpuolella [[Kuusamon ylänkö]] on ainoa seutu Suomessa, missä maanpinnan korkeusvaihtelut ovat yli 200&nbsp;metriä. Tyypillisiä ovat myös [[kanjoni]]maiset [[laakso]]t, joissa [[koski|kosket]] ja [[köngäs|könkäät]] kuohuvat vielä vapaina. Kuusamossa on useita luonnonsuojelualueita kuten pohjoisosissa sijaitsevat [[Sukerijärven luonnonpuisto]] ja [[Oulangan kansallispuisto]]. Myös osa [[Hossan kansallispuisto]]sta ulottuu Kuusamon alueelle.<ref name="Finlandia8" />

===Kallioperä ja vaarat===
Kallioperältään Etelä-Kuusamo kuuluu niin sanottuun [[Itä-Suomi|Itä-Suomen]] [[graniitti]]-[[gneissi]]alueeseen, joka on iältään maapallon vanhimpia. Se on ehtinyt kulua lähes tasaiseksi, ja loivat [[vaara]]t ovatkin tyypillisiä Etelä-Kuusamolle. Pohjois-Kuusamon kallioperä kuuluu noin miljardi vuotta nuorempaan niin sanottuun [[Karjalainen liuskevyöhyke|Karjalaiseen liuskevyöhykkeeseen]]. Tästä vuoristosta ovat kertomassa muun muassa monet yksittäiset jäännösvuoret, joiden laet ovat jääneet ympäristöään korkeammalle. [[Poimuvuoristo]]n [[liuskekivi]]en yhteydessä on paljon runsaskalkkisia [[karbonaattikivi]]ä. Kuusamon ylänkö sijaitsee kauttaaltaan yli 200&nbsp;metriä merenpinnan yläpuolella. Yli 300 metrin korkeuteen yltäviä lakia on useita kymmeniä; näistä 15 tavoittaa 400 metrin korkeuden. Suurimman vaarajakson ([[Rukatunturi]]&ndash;[[Valtavaara]]) lounaispää on 25&nbsp;kilometriä kirkonkylän pohjoispuolella. Eteläisin tähän kuuluva laki on [[Pyhävaara (Kuusamo)|Pyhävaara]] (460&nbsp;m). Siitä seuraavat [[Rukatunturi|Ruka]] (490&nbsp;m), [[Valtavaara]] (492&nbsp;m) ja pohjoisimpana jyrkkäpahtainen [[Konttainen]] (437&nbsp;m). Idässä, lähellä valtakunnanrajaa kohoaa [[Kuntivaara]] (481&nbsp;m). Kunnan etelä- ja keskiosan korkeimpia huippuja ovat [[Yli-Kitka]]n itäpuolinen [[Naatikkavaara]] (432&nbsp;m), noin kymmenen kilometriä kirkonkylän eteläpuolella oleva [[Salmivaara]] sekä sen itäpuolella, vesireittien välissä [[Mustavaara (Kuusamo)|Mustavaara]] ja [[Marjovaara]]. Marjovaarasta kaakkoon on yli kymmenen kilometriä pitkä [[vaara]]jakso, jonka korkein huippu on [[Iivaara]] (469&nbsp;m).<ref name="Finlandia8" /><ref>http://www.retkikartta.fi Metsähallitus, Maanmittauslaitos</ref>

[[Tiedosto:Olkky kanjoni.jpg|pienoiskuva|[[Julma-Ölkky]]]]
Yleisin maalaji on [[moreeni]]. Paljaita kalliopintoja on pääasiassa vaarojen rinteillä ja kanjoneissa. Moreenista muodostuneet, mannerjäätikön liikesuunnan mukaiset [[drumliini]]harjanteet antavat pinnanmuodoille länsiluode&ndash;itäkaakkosuuntaisen yleisleiman. Kuusamossa näitä drumliinimaisemia on vanhastaan kutsuttu selkämaiksi eli selännemaisemiksi. Maiseman juovikkuuden vuoksi puhutaan täällä poikkimaiseen tai pitkinmaiseen kulkemisesta.<ref name="Finlandia8" />

Paikoin Kuusamossa on myös [[mannerjäätikkö|mannerjäätikön]] virranneiden sulavesien lajittelemaa ainesta: [[sora]]a ja [[hiekka]]a. Lajittuneita maalajeja on etenkin harjujaksojen yhteydessä. Laajin harjujakso kulkee [[Joukamojärvi|Joukamojärven]] [[pohjoinen|pohjoispuolelta]] Kuusamon kirkonkylän kautta [[Vasaperä]]n&nbsp;[[Haataja]]n seutuville ja sieltä edelleen [[Yli-Kitka]]n ja [[Livojärvi|Livojärven]] välisen [[kannas|kannaksen]] kautta [[Korojoki|Korojoen]] latvoille. Toinen huomattava harjujakso sivuaa Kuusamoa etelässä [[Suomussalmi|Suomussalmen]] ja [[Taivalkoski|Taivalkosken]] rajamailla. Siellä täällä maastossa on myös tuulen lajittelemaa ja kuljettamaa [[lentohiekka]]a. Kasvillisuus on sitonut nämä muinaiset hiekkakinokset, [[dyyni]]t jo vuosituhansia sitten. Kuusamon meijerin ympäristö kirkonkylän pohjoispuolella on tyypillistä tuulen kerrostamaa kukkulamaastoa.<ref name="Finlandia8" />

===Vesistöt===
Kuusamoa halkoo vedenjakaja, joka erottaa [[Vienanmeri|Vienanmereen]] ja [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] laskevat vedet. Pohjois-Kuusamon järvet laskevat vetensä itään [[Venäjä]]n puolelle [[Oulankajoki|Oulanka-]] ja [[Pistojoki]]a myöten. Näistä Oulankajoen ja sen sivujokien vesireitti on osa [[Koutajoen vesistö]]ä ja Pistojoen vesireitti [[Kemijoen vesistö (Viena)|Vienan Kemijoen vesistöä]]. Etelä-Kuusamon vedet puolestaan laskevat etelään [[Iijoki|Iijoen]] vesistöön.

Pohjoisessa [[Salla]]n puolelta alkunsa saava Oulankajoki virtaa halki [[Oulangan kansallispuisto]]n, jossa siihen yhtyvät [[Maaninkajoki]] ja [[Aventojoki]]. Yläjuoksullaan joki virtaa pitkälti jyhkeässä jyrkkärinteisessä kalliorotkossa muodostaen näyttäviä koskia kuten [[Taivalköngäs|Taivalkönkään]] (putouskorkeus 6,2&nbsp;metriä). [[Kiutaköngäs|Kiutakönkään]] ja [[Paanajärvi (Kuusamo)|Paanajärven]] välillä joki kiemurtelee hiekkakerrostumien täyttämässä leveässä, kalliorinteisessä laaksossa. Lähellä valtakunnanrajaa Oulankajokeen yhtyy [[Kitkajoki]], jonka latvajärviä ovat [[Yli-Kitka]] ja [[Ala-Kitka]] Kuusamon länsirajalla. Kitkajoessa on useita tunnettuja matkailunähtävyyksiä kuten [[Myllykoski (Kitkajoki, Kuusamo)|Myllykoski]], [[Aallokko (Kuusamo)|Aallokko]] ja [[Jyrävä]]. Kuusamon tunnetut rotkolaaksot, [[kuru (rotko)|kurut]] ja [[kanjoni]]t ovat muistoina ikivanhoista kallioperän siirroksista ja [[jääkausi|jääkauden]] sulamisvesien vaikutuksesta; tunnetuimmat ovat Kitka- ja Oulankajokiin liittyvät könkäät ja kalliopahdat sekä Etelä-Kuusamon rotkojärvi [[Julma-Ölkky]].<ref name="Finlandia8" />

Kuusamon itäisten järvien [[Kiitämä]]n, [[Suininki|Suiningin]] ja [[Vuotunki|Vuotungin]] vedet virtaavat koilliseen pitkin [[Kuusinkijoki|Kuusinkijokea]], joka yhdessä Oulankajoen kanssa laskee valtakunnanrajan taakse Paanajärveen. Osa tämän joen koskista on kahlittu [[Vuotunki]]in vuonna 1956 rakennetulla [[Myllykosken voimalaitos (Kuusamo)|Myllykosken voimalaitoksella]].

Eteläisin Vienanmereen laskeva vesistö on [[Pistojoki|Pistojoen]] reitti, jonka kautta laskevat Kuusamon pitäjän keskiosan suuret järvet [[Kuusamojärvi|Kuusamo-]] ja [[Muojärvi]] sekä [[Joukamojärvi]]. [[Kirpistö]] on ihmisten tekemän toisen lasku-uoman ansiosta niin kutsuttu [[bifurkaatiojärvi]]. Sen vedet laskevat kahtaalle: kaivettua uomaa pitkin [[Kuusinkijoki|Kuusinkijokea]] pitkin Oulangan reittiin ja luontaisesti Muojärveen johtavan salmiyhteyden kautta Pistojoen reittiä kaakkoon.

Iijoen reitti kerää vedet pääosasta Etelä-Kuusamoa ja [[Posio]]n eteläosista. Kuusamon kaakkoisosan vedet laskevat Suomussalmen reittiin. Alueen järvistä erikoisin on Julma-Ölkky, jonka rantakallioiden jyrkät seinämät ovat paikoin yli 50 metrin korkuiset<ref name="Finlandia8" />
.  
Useimmissa Kuusamon järvissä näkyy selvästi seudun maankamaran muodoille ominainen suuntautuneisuus. Alaltaan pienet järvet sijaitsevat mannerjäätikön liikesuunnan mukaisissa painanteissa. Laajemmissa järvissä ilmenee samanlainen suuntaus niemissä ja saarissa sekä niiden väliin jäävissä järvenselissä.<ref name="Finlandia8" />

===Kasvillisuus===
[[Tiedosto:View from Iivaara (170375758).jpg|pienoiskuva|Näkymää [[Iivaara]]sta]]
Kuusamon alueen kasvillisuutta hallitsevat [[metsäkuusi|kuusimetsät]], joissa monin paikoin on rahkoittumisesta johtuvia ”[[itsemurhakuusikko]]jen”&nbsp;eli vanhojen kuusikkojen pystyyn kuolemisen piirteitä. Alue on pohjoisen, eteläisen ja itäisen lajiston kohtaamispaikka. Tähän ovat syynä kasvihistorialliset tekijät, kalkkipitoinen kallioperä ja vaihteleva, monenlaisia kasvupaikkoja tarjoava korkokuva. Rotkolaaksoissa, kalkkipitoisten lähteiden reunustoilla ja lettosoilla viihtyvät useat [[tundra]]- tai [[tunturi]]lajit. Etenkin kalkkipitoisten vaarojen rinteillä, missä vesi kostuttaa maaperää, on kasvillisuus rehevää ja muodostaa lehtomaisia metsätyyppejä. Vaatelias kasvilajisto, jonka ansioista Kuusamo on tullut tunnetuksi niin sanottuna Kuusamon lehtokeskuksena, keskittyy Kuusamon pohjoisosien liuskealueille. Kasvistostaan kuuluisia ovat [[Juuman vuoma]]t, [[Hautaniitynvuoma]] ja [[Jäkälävuoma]], jotka ovat [[Jyrävänniemi|Jyrävänniemessä]] sijaitsevia jäätikön sulamisvesien kaivamia jokiuomia. Näiden rotkojen pohjilla ja kalliopahdoilla kasvaa erilaisia [[rikot|rikkolajeja]], [[lapinvuokko]]a, [[varvassara]]a, [[tunturiarho]]a ja [[tunturiarnikki]]a. [[Taivalköngäs|Taivalkönkään]] ja [[Kiutaköngäs|Kiutakönkään]] dolomiittikallioilla on pohjoisia lajeja kuten [[kohokit|ailakkia]], [[pahtahanhikki]]a ja [[kuusamonsarake|saraketta]], joiden lähimpiä tunnettuja kasvupaikkoja ovat [[Kuolan niemimaa]] ja [[Kaledonien vuorijono|Kölin vuoristo]]. 
Metsät Kuusamossa ovat yleensä harvahkoja. Puiden kasvu on hidasta, ja tukkipuukierron kesto on noin 80 vuotta. Yleisin metsätyyppi on [[variksenmarja]]-[[mustikka]]tyyppi.<ref name="Finlandia8" />

Suot peittävät noin kolmanneksen Kuusamon pinta-alasta. Suokasvillisuutensa puolesta alue kuuluu niin kutsuttuun [[Peräpohjolan aapasuovyöhyke|Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen]]. Oma lukunsa ovat [[rinnesuo]]t, joiden synty liittyy läheisesti ilmaston viileyteen ja runsaaseen ilmankosteuteen.<ref name="Finlandia8" />

===Eläimistö===
Kuusamon eläimistö on verrattain runsaslajinen. Kaikkia [[suurpeto]]ja&nbsp;&ndash; [[karhu]]a, [[susi|sutta]], [[ilves]]tä ja [[ahma]]a&nbsp;&ndash; esiintyy Kuusamon alueella. Pienemmistä petoeläimistä merkittäviä ovat [[kettu]], [[supikoira]], [[kärppä]], [[lumikko]], [[minkki]], [[näätä]], [[mäyrä]] ja [[saukko]]. Alueen yleisimpiä lintuja kesäaikaan ovat [[pajulintu]], [[järripeippo]], [[pyy]], [[leppälintu]], [[peippo]] ja [[kuukkeli]]. [[Avosuo|Avosoiden]] linnuista tavallisia ovat muun muassa [[kurki]], [[joutsen]] ja [[metsähanhi]].<ref name="Finlandia8" />

===Ilmasto===
Vuoden keskilämpötila on 0&nbsp;°C ja kasvukauden pituus 135 vuorokautta.<ref name=":0">{{Verkkoviite |osoite=http://www.kuusamo.fi/koe-ja-nae/matkailu/tietoa-kuusamosta |nimeke=Tietoa Kuusamosta |tekijä=hanne.palosaari |julkaisu=Kuusamon kaupunki |ajankohta=2015-12-10 |viitattu=2020-12-01 |ietf-kielikoodi=fi |arkisto=https://web.archive.org/web/20201126071632/http://www.kuusamo.fi/koe-ja-nae/matkailu/tietoa-kuusamosta |arkistoitu=2020-11-26 }}</ref> [[Kuusamon säähavaintoasema]]lle on laskettu suurin talven ankaruutta kuvaava indeksi koko Suomessa. Vuotuinen sademäärä alueella on noin 520&nbsp;mm. Alueen suurilmastolle ovat ominaisia mantereiset suuresti vaihtelevat lämpösuhteet ja viileistä oloista johtuvat merelliset kosteussuhteet. Kuusamo kuuluu myös Suomen runsaslumisimpiin seutuihin. Lumipeite voi pysyä maassa noin 200 vuorokautta lokakuun alkupuolelta toukokuun puoliväliin.<ref name=":0" /> Runsaan lumisuuden vuoksi Kuusamon metsät ovat Suomen pahimmin lumituhoista kärsiviä alueita.<ref name="Finlandia8" />
Kuusamon pakkasennätys on −48&nbsp;°C<ref name=":1">{{Verkkoviite |osoite=https://orivesiharrastaa.fi/kaunis-kuusamo/ |nimeke=Kaunis Kuusamo – Orivesi Harrastaa |viitattu=2020-12-01 |ietf-kielikoodi=fi |arkisto=https://web.archive.org/web/20201127203730/http://orivesiharrastaa.fi/kaunis-kuusamo/ |arkistoitu=2020-11-27 }}</ref>, joka mitattiin tammikuussa 1985 Kiutakönkään mittauspisteessä. Lämpöennätys taas on +31,2&nbsp;°C heinäkuulta 2003.<ref name=":1" /> Sadepäiviä on keskimäärin 212 vuodessa.

<center>
{{Ilmastotaulukko
| Taulukko =
| Lämpötilataulukko = 
| Sadantataulukko = 
| Sadantataulukon korkeus =
| Sijainti genetiivissä = Kuusamon
| Lähde = [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/336063 Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020]
| Otsikko = 
| kltammi  = -7.9
| klhelmi  = -7.5
| klmaalis = -2.3
| klhuhti  = 3.3
| kltouko  = 10.1
| klkesä   = 16.4
| klheinä  = 19.5
| klelo    = 16.6
| klsyys   = 10.6
| klloka   = 3.0
| klmarras = -2.3
| kljoulu  = -5.6
| mltammi  = -15.9
| mlhelmi  = -15.8
| mlmaalis = -11.9
| mlhuhti  = -5.8
| mltouko  = 0.7
| mlkesä   = 7.0
| mlheinä  = 10.5
| mlelo    = 8.3
| mlsyys   = 3.9
| mlloka   = -1.7
| mlmarras = -7.7
| mljoulu  = -12.4
| ketammi  = -11.5
| kehelmi  = -11.3
| kemaalis = -6.9
| kehuhti  = -0.9
| ketouko  = 5.5
| kekesä   = 11.8
| keheinä  = 15.0
| keelo    = 12.4
| kesyys   = 7.2
| keloka   = 0.6
| kemarras = -4.8
| kejoulu  = -8.6
| satammi  = 45
| sahelmi  = 36
| samaalis = 36
| sahuhti  = 35
| satouko  = 51
| sakesä   = 67
| saheinä  = 88
| saelo    = 66
| sasyys   = 56
| saloka   = 58
| samarras = 54
| sajoulu  = 50
| sptammi  = 20
| sphelmi  = 11
| spmaalis = 10
| sphuhti  = 9
| sptouko  = 8
| spkesä   = 10
| spheinä  = 10
| spelo    = 11
| spsyys   = 10
| sploka   = 12
| spmarras = 13
| spjoulu  = 13
}}
</center>

== Historia ==
[[Tiedosto:Kuusamon Lämsän hopea-aarre.jpg|vasen|pienoiskuva|Kuusamon Lämsänkylästä löytynyt, vuosien 1050 ja 1250 välillä valmistettu hopea-aarre.<ref>{{Verkkoviite | osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KM13350:7 |nimeke=rannerengas; hopeinen rannerengas |julkaisu=www.finna.fi |viitattu=2017-11-30 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Siihen kuuluu kaula- ja rannerenkaiden lisäksi hevosenkenkäsolkia sekä kirvesriipus.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman |Nimeke=Muinaisuutemme jäljet |Vuosi=2015 |Sivu=363 |Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>]]

=== Alkuajat ===
Kuusamossa on ollut asutusta jo [[kivikausi|kivikaudella]]. Siitä on löytynyt runsaasti merkkejä ajalta 2000–3000&nbsp;eaa. Kivikautista esineistöä on löydetty muun muassa [[Ahvensalmi|Ahvensalmelta]] sekä [[Poussunjärvi|Poussunjärven]] ja [[Verkkosalmi|Verkkosalmen]] rannoilta. [[Rautakausi|Rautakauden]] aikaista esineistöä edustavat [[Suolijärvi (järvi)|Suolijärven]] rannalta löydetyt kuparisoljet ja hopeisen kaularenkaan kappaleet.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8 |Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava |Vuosi= 1986| ISBN = 951-1-09142-5}}</ref>

===Keskiajalta 1800-luvulle===
Alkuaan Kuusamo luettiin [[Kemin Lappi]]in. Seudulla sijaitsi Kemin Lapin kaksi eteläisintä saamelaiskylää, [[Kitkan kylä]] [[Kitkajärvi|Kitkajärven]] pohjoisrannalla nykyisen [[Posio]]n kunnan alueella ja [[Maanselän kylä]] [[Kuusamonjärvi|Kuusamojärven]] pohjoisrannalla. Muut Kemin Lapin kylät olivat [[Kemijärvi]], [[Sodankylä]], [[Sompio]], [[Kittilä]], [[Kuolajärvi]] ja [[Inari]]. Kemin Lapin [[saamelaiset]] olivat yleensä [[metsästys|metsästeleviä]] ja [[kalastus|kalastelevia]] puolipaimentolaisia, jotka omistivat myös jossain määrin [[poro]]karjaa. Kuusamon alueella asustaneet saamelaiset hankkivat elantonsa kuitenkin pääasiassa [[Peura|villipeurojen]] pyynnillä ja [[kalastus|kalastuksella]].<ref name="Finlandia8" />

1670-luvulla Kuusamoon saapui väestöä [[Kainuu]]sta, [[Sotkamo]]n, [[Paltamo]]n ja [[Pudasjärvi|Pudasjärven]] ja [[Suur-Ii|Iin pitäjistä]] sekä lännestä [[Torniojoki|Tornio-]] ja [[Kemijoki|Kemijoenvarresta]]. Saamelaiset haastoivat uudisasuttajia käräjille luvattomasta tunkeutumisesta alueilleen, mutta uudisasuttajien poikkeuksellisen suuri määrä – vuonna 1685 jo lähes 200 henkeä – merkitsi sitä, että oikeuslaitoksella ei ollut paljonkaan käytännön mahdollisuuksia puuttua tapahtuneeseen.<ref>Hiltunen, Norjan ja Norlannin välissä s. 159, Raahe 2007</ref> Uudisasukkaiden muutto Kuusamon alueelle johti saamelaiskulttuurin nopeaan tuhoutumiseen. [[Pastori]] [[Elias Lagus|Laguksen]] antamien tietojen perusteella vuonna 1713 Kuusamossa asui 79 uudisasukas- ja 10 saamelaisperhettä, mutta 1760-luvulla koko Kuusamon alueella ei ollut enää ainuttakaan saamelaista. Saamelaisasutuksesta kertovat yhä mm. hautapaikat, asumusten jäännökset tulisijoineen ja [[noitarumpu|noitarummut]] sekä nykypäiviin asti säilynyt rikas [[saamenkieli]]nen paikannimistö. Uudisasukkaiden mukana [[maanviljelys|maanviljely]] nousi vähitellen tärkeimmäksi elinkeinoksi. Maatalouden ohella harjoitettiin [[poronhoito]]a ja [[tervanpoltto]]a. Asumukset jouduttiin usein pystyttämään tiettömien taipaleiden taakse ja ainoana kulkuvälineenä oli pitkä sulavaliikkeinen vene ja metsissä [[poro]].<ref name="Finlandia8" />

Omaksi seurakunnakseen Kuusamo erotettiin Kemin Lapista vuonna 1675 ja ensimmäisen kirkkonsa se sai viisi vuotta myöhemmin. Kuusamon ensimmäinen [[kirkkoherra]] oli [[Gabriel Tuderus]]. Kuusamon emäseurakunta ulottui tuolloin Iijoen latvoilta [[Inarin Lappi]]in. Vuonna 1747 erotettiin [[Sodankylä]] omaksi seurakunnakseen, ja samana vuonna erosi Inari sekä edelleen vuonna 1776 [[Kuolajärvi|Kuolajärven]] pitäjä. Pääosin Kuusamon länsiosasta muodostettu Posion kunta alkoi toimia vuoden 1926 alussa.<ref name="Finlandia8" />

[[Tiedosto:KuusamoChurch.jpg|pienoiskuva|vasen|Kuusamon kirkko]]
Pitäjän asukasluku oli vuonna 1718 vain 615, mutta pari vuosikymmentä myöhemmin jo yli tuhat. Korkea kuolleisuus verotti väestöä kuitenkin 1780-luvun alussa. Väestönkato johtui neljästä perättäisestä katovuodesta ja niitä seuranneesta isorokkoepidemiasta. Korkean syntyvyyden ansiosta väkiluku lisääntyi kuitenkin niin, että vuosisadan vaihteessa se oli yli 3&nbsp;000. Vuodet 1800 ja 1802 olivat pahoja katovuosia ja kuolleisuus oli tuolloin 40&nbsp;%. Vuonna 1880 oli asukasluku kohonnut 6&nbsp;750:een ja 1900 asukkaita oli jo 9&nbsp;813. Väkiluku väheni 1920-luvulla, jolloin alueliitokset Posioon toteutuivat. 
Kuusamon kehitykseen on vaikuttanut erityisesti sen asema [[Venäjä]]n rajanaapurina. Naapuruudesta on ollut pitäjän asukkaille sekä hyötyä että haittaa. Usein syntyi kahnausta kuusamolaisten poromiesten ja [[Vienan Karjala|vienankarjalaisten]] rajatonpoikien kesken, jotka ampuivat rajan yli menneitä kuusamolaisten poroja. Rajanaapuruudesta koitunut hyöty oli kuitenkin suurempi, sillä Kuusamon alue oli [[Vienanmeri|Vienanmeren]] ja [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] välisen kaupan risteyspaikka. Kuusamossa toimi 1700- ja 1800-luvulla useita huomattavia kauppiastalonpoikia, jotka ostivat poroja, [[turkis|turkiksia]], [[lintu]]ja ja [[kala]]a Vienanmeren kauppapaikoista, [[Vienan Kemi]]stä, [[Kieretti|Kieretistä]] ja [[Knäsö]]istä ja myivät niitä Pohjanlahden kauppapaikkoihin [[Rovaniemi|Rovaniemelle]], [[Tornio]]on, [[Ii]]hin ja [[Oulu]]un. Tärkeitä kauppa-artikkeleita olivat myös [[vilja]], [[hamppu]] ja [[pellava]]. Kauppatiet kulkivat Kuusamosta aina [[Ruija]]n rannikolle saakka. Myös eräät raha- ja hopealöydöt osoittavat Kuusamon olleen jo 1100- ja 1300-luvulla yksi [[Novgorod]]in kaukokaupan etappipaikoista.<ref name="Finlandia8" />

===1900-luku===
[[Ensimmäinen maailmansota]] merkitsi vakavaa iskua elinkeinoelämälle, sillä rajan sulkeuduttua pitäjä menetti kaupanvälittäjän asemansa. Samoin menetettiin [[tukkisavotta|tukkisavotat]] ja muut työmahdollisuudet rajan takana. [[Toinen maailmansota]] oli niin ikään tuhoisa pitäjälle, sillä sodassa kaatui yli 500 kuusamolaista. Syksyllä 1944 [[Itä-Karjala]]sta [[Kiestinki|Kiestingin]] suunnasta Kuusamon kautta pohjoiseen vetäytyneet [[saksalaiset]] sotajoukot tuhosivat pääosin polttamalla suurimman osan Kuusamon asutuksesta. Kirkonkylän osalta tuho oli lähes täydellinen: vain muutama rakennus jäi pystyyn, nämäkin pahoin vaurioituneina. [[Venäläiset]] joukot, jotka saksalaisten vetäytymisen jälkeen rauhansopimusta rikkoen miehittivät Kuusamon, rakensivat Kirkkokedon alueelle joukoilleen ”korsukaupungin”. Myöhemmin vetäytyessään alueelta [[puna-armeija]] täydensi Kuusamon tuhoa rikkomalla ja varastamalla suomalaisten yksityisomaisuutta ja räjäyttämällä kaikki [[Salpa-linja]]n teräsbetonibunkkerit.

Kuusamon asukasluku kasvoi tasaisesti aina 1960-luvun lopulle, jolloin se kääntyi laskuun. Väkiluku alkoi jälleen kasvaa 1980-luvulla.<ref name="Finlandia8" />

=== Aluemuutokset ===

Kuusamon seurakunnasta erotettiin Posion seurakunta, joka aloitti aloitti toimintansa vuosien 1925 ja 1926 vaihteessa. Tuolloin katsottiin myös Posion kunnan syntyneen. Uusi seurakunta ja kunta muodostettiin pääasiassa Kuusamoon kuuluneista alueista. Pienempiä osia liitettiin Posion eteläosaan Taivalkoskesta, länsiosaan Pudasjärvestä ja luoteisnurkkaan Rovaniemen pitäjästä. Senaatti päätti Posion seurakunnan perustamisesta jo vuonna 1908, mutta päätöksen toteutuminen viivästyi muun muassa kirkon puuttumisen takia.

[[Sallan–Kuusamon alue|Kuusamon itäosa]] (noin 1&nbsp;700&nbsp;km²) luovutettiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] vuonna 1940, vallattiin takaisin 1941 ja luovutettiin uudelleen 1944. Luovutetulla alueella olivat Kuusamon viljavimmat, vauraimmat ja matkailunähtävyyksinä arvokkaimmat kylät [[Paanajärvi (Kuusamo)|Paanajärvi]] ja [[Tavajärvi]].

=== Nimi ===
Aluetta alettiin kutsua Kuusamoksi 1690-luvun alussa Kuusamojärven mukaan. Ei ole varmaa tietoa, mistä järvi on saanut nimensä, mutta Kuusamon entinen apulaispappi [[Elias Lagus]] (1741–1819) katsoi sen olevan [[Saamelaiset|saamelaista]] alkuperää ja tarkoittavan [[Metsäkuusi|kuusimaata]]. Nimen taustalla voisi olla myös kuusama eli [[lehtokuusama]], joka oletettavasti on kasvanut Kuusamojärven rannalla.<ref name="Finlandia8" />

==Väestönkehitys==
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

{{Pylväsdiagrammi
|title   = Kuusamon väestönkehitys 1980–2020
|titlebar= #DDD
|width   = 600px
|barwidth= 500px
|left1   = Vuosi
|right1  = Asukkaita
|bars    = 
{{bar pixel|1980|#0099FF|442||17 200}}
{{bar pixel|1985|#0099FF|460||17 923}}
{{bar pixel|1990|#0099FF|466||18 126}}
{{bar pixel|1995|#0099FF|480||18 687}}
{{bar pixel|2000|#0099FF|455||17 729}}
{{bar pixel|2005|#0099FF|440||17 113}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|424||16 492}}
{{bar pixel|2015|#0099FF|403||15 688}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|388||15 135}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.1.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190306095508/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px/ | arkistoitu =6.3.2019 }}</ref>
}}

===Taajamat===
Vuoden 2017 lopussa Kuusamossa oli 15&nbsp;386 asukasta, joista 9&nbsp;820 asui [[Taajamat Suomessa|taajamissa]], 5&nbsp;406 haja-asutusalueilla ja 160:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kuusamon taajama-aste on siten 64,5&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | Nimeke =Taajama-aste alueittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =4.12.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190716153808/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025.px | arkistoitu =16.7.2019 }}</ref> Kuusamon taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =4.12.2018 | arkisto =https://web.archive.org/web/20190714130747/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px/ | arkistoitu =14.7.2019 }}</ref>

{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Väkiluku<br>(31.12.2017)
|-
| 1 || '''[[Kuusamon keskustaajama]]''' ||align="right"|8&nbsp;390
|-
| 2 || [[Tolpanniemi]] ||align="right"|1&nbsp;210
|-
| 3 || [[Ruka]] ||align="right"|220
|}

Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu.

==Seurakunnat==
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuusamossa on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180823210520/https://evl.fi/yhteystiedot | arkistoitu = 23.8.2018 }}</ref>
* [[Kuusamon seurakunta]]

Kuusamo on [[vanhoillislestadiolaisuus|vanhoillislestadiolaisuuden]] vahvaa tukialuetta. Kuusamossa toimivat Kuusamon, Käylän, Määttälän, Vasaraperän, Viirinkylän ja Vuotungin rauhanyhdistykset.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Huotari, Voitto | Nimeke = Kirkkomme herätysliikkeet tänään | Sivu = 149 | Julkaisupaikka = Pieksämäki | Julkaisija = Kirjapaja | Vuosi = 1981 | Isbn = 951-621-297-2}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.srk.fi/fi/yhteystiedot/rauhanyhdistysten-osoitteet/ | Nimeke = Rauhanyhdistykset | Julkaisu = Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys | Viitattu = 2022-11-30 }}</ref> [[helluntaiherätys Suomessa|Helluntaiherätystä]] Kuusamossa edustaa [[Kuusamon helluntaiseurakunta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | Nimeke = Seurakunnat | Julkaisu = Suomen helluntaikirkko | Viitattu = 6.9.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210906183526/https://suomenhelluntaikirkko.fi/seurakunnat/ | arkistoitu = 6.9.2021 }}</ref>

[[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] seurakunnista Kuusamon alueella toimii [[Oulun ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta {{Wayback|1=https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta |päiväys=20181105160742 }}</ref>

== Matkailu ==
Suomen kunnista Kuusamossa on viidenneksi eniten [[Mökki|kesämökkejä]]. Vuoden 2009 alussa niiden määräksi ilmoitettiin 6&nbsp;300 kappaletta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/files/22175/Mokkibaro08_raportti.pdf | Nimeke = Kesämökkibarometri 2009 | Tekijä = Tilastokeskus, Markku Nieminen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = sivu 25 | Julkaisu = | Ajankohta = 19.3.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö | Viitattu = 13.5.2009 }}</ref> Matkailijoiden vapaa-ajanvietteeksi on tarjolla muun muassa koskenlaskua, patikointia, moottorikelkkailua, kalastusta, metsästystä ja laskettelua. Kunnassa sijaitsee Suomessa eläviin suurpetoihin keskittynyt eläintarha, [[Kuusamon Suurpetokeskus]]<ref>[http://www.kuusamon-suurpetokeskus.fi/ Kuusamon Suurpetokeskus]</ref>.

=== Karhunkierros ===

{{pääartikkeli|[[Karhunkierros]]}}
[[Tiedosto:Oulanka.jpg|pienoiskuva|[[Karhunkierros]] [[Oulangan kansallispuisto]]ssa]]
Kuusamon kuuluisin vaellusreitti on pääosin Oulangan kansallispuistossa kulkeva [[Karhunkierros]], jonka kokonaispituus on noin 82 kilometriä. '''Pienen Karhunkierroksen''' lähtö- ja päätepiste on [[Juuma]]n kylässä ja pituus noin 12&nbsp;kilometriä. Pienen Karhunkierroksen varrella on useita pysähdyspisteitä ja nähtävyyksiä, muun muassa Jyrävän putous, joka on yksi Suomen korkeimmista putouksista. Vuonna 2006 ensi-iltansa saaneen elokuvan [[Suden arvoitus]] kuvauksia tehtiin Jyrävän putouksen juurella.

=== Ruka ===
[[Ruka]] on Kuusamon talvimatkailun keskus, joka sijaitsee Kuusamosta noin 25&nbsp;kilometriä pohjoiseen. Rukatunturin korkeus merenpinnasta on noin 490 metriä. Ruka ei kuitenkaan ole tunturi vaan vaara, sillä sen huipulla on kasvanut puita, jotka on hakattu pois rinteiden ja hissien tieltä. Ruka tosin saavuttaa yhtenäisen metsän rajan, joka on näillä Suomen eteläisimpinä pidettyjen tuntureiden leveyspiireillä useimmiten 400–450 metriä merenpinnan yläpuolella. Varsinaiset aidot Koillismaan avotunturit ovat jääneet Venäjän rajan taakse (muun muassa Nuorunen (577&nbsp;m) ja Mäntytunturi (550&nbsp;m)).

== Urheilu ==
=== Urheiluseurat ===
Kuusamossa toimii useita urheiluseuroja. [[Kuusamon Pallo-Karhut]] keskittyy [[jalkapallo]]on, [[jääkiekko]]on, [[lentopallo]]on ja [[salibandy]]yn. Pallo-Karhujen naisten lentopallojoukkue Pölkky Kuusamo pelaa korkeimmalla sarjatasolla, [[lentopallon mestaruusliiga]]ssa. [[Kuusamon Erä-Veikot]] keskittyy [[hiihto]]on, mäkihyppyyn ja yhdistettyyn, [[suunnistus|suunnistukseen]], [[uinti]]in, voimailuun, [[yleisurheilu]]un, [[keilailu]]un ja tanssiin. Kuusamossa toimivat myös [[voimistelu]]seura Kuusamon Naisvoimistelijat, [[alppihiihto]]seura [[Ruka Slalom]], [[ammunta|ampumaseura]] [[Kuusamon Ampujat]], [[karate]]seura [[Shotokai Kuusamo]], [[golf]]seura [[Kuusamo Golf]], [[squash]]seura [[Sc-Ruka]], [[pyöräily]]seura [[Cyclos Kuusamo]], kilpakalastusseura [[Kuusamon uistinseura ry|Kuusamon uistinseura]], ratsastusseura Kitkan Ratsastajat sekä [[Kuusamon Senioritanssijat]] ja [[Kuusamon Soutajat]].
<!--
=== Väestönkehitys ===
==== 1800-luku ====

<table border="0" cellpadding="2" cellspacing="0">
<tr align="right"><td>'''Vuosi'''</td><td>'''&nbsp;&nbsp;Asukasluku'''</td><tr>
<tr align="right"><td>1805</td><td>2&nbsp;845</td></tr>
<tr align="right"><td>1810</td><td>3&nbsp;012</td></tr>
<tr align="right"><td>1815</td><td>2&nbsp;536</td></tr>
<tr align="right"><td>1825</td><td>3&nbsp;408</td></tr>
<tr align="right"><td>1830</td><td>3&nbsp;728</td></tr>
<tr align="right"><td>1840</td><td>3&nbsp;945</td></tr>
<tr align="right"><td>1850</td><td>5&nbsp;176</td></tr>
<tr align="right"><td>1855</td><td>yli 5&nbsp;300</td></tr>
<tr align="right"><td>1860</td><td>5&nbsp;338</td></tr>
<tr align="right"><td>1865</td><td>5&nbsp;966</td></tr>
<tr align="right"><td>1870</td><td>5&nbsp;860</td></tr>
<tr align="right"><td>1886</td><td>yli 7&nbsp;000</td></tr>
<tr align="right"><td>1894</td><td>yli 8&nbsp;000</td></tr>
</table>

==== 1900-luku ====

<table border="0" cellpadding="0" cellspacing="0">
<tr><td valign="top">
<table border="0" cellpadding="2" cellspacing="0">
<tr align="right"><td>'''Vuosi'''</td><td>'''&nbsp;&nbsp;Asukasluku'''</td><tr>
<tr align="right"><td>1905</td><td>yli 9&nbsp;500</td></tr>
<tr align="right"><td>1910</td><td>yli 10&nbsp;500</td></tr>
<tr align="right"><td>1917</td><td>n. 12&nbsp;500</td></tr>
<tr align="right"><td>1925</td><td>14&nbsp;634</td></tr>
<tr align="right"><td>1930</td><td>12&nbsp;057</td></tr>
<tr align="right"><td>1932</td><td>13&nbsp;170</td></tr>
<tr align="right"><td>1935</td><td>13&nbsp;526</td></tr>
<tr align="right"><td>1939</td><td>14&nbsp;209</td></tr>
<tr align="right"><td>1950</td><td>14&nbsp;305</td></tr>
<tr align="right"><td>1956</td><td>17&nbsp;374</td></tr>
<tr align="right"><td>1957</td><td>17&nbsp;600</td></tr>
<tr align="right"><td>1958</td><td>17&nbsp;952</td></tr>
<tr align="right"><td>1959</td><td>18&nbsp;315</td></tr>
<tr align="right"><td>1960</td><td>18&nbsp;639</td></tr>
<tr align="right"><td>1963</td><td>19&nbsp;850</td></tr>
</table>
</td>
<td width="30">&nbsp;</td>
<td valign="top">
<table border="0" cellpadding="2" cellspacing="0">
<tr align="right"><td>'''Vuosi'''</td><td>'''&nbsp;&nbsp;Asukasluku'''</td><tr>
<tr align="right"><td>1964</td><td>20&nbsp;351</td></tr>
<tr align="right"><td>1965</td><td>20&nbsp;795</td></tr>
<tr align="right"><td>1968</td><td>20&nbsp;913</td></tr>
<tr align="right"><td>1969</td><td>20&nbsp;528</td></tr>
<tr align="right"><td>1970</td><td>19&nbsp;974</td></tr>
<tr align="right"><td>1974</td><td>17&nbsp;584</td></tr>
<tr align="right"><td>1975</td><td>17&nbsp;304</td></tr>
<tr align="right"><td>1976</td><td>17&nbsp;170</td></tr>
<tr align="right"><td>1978</td><td>17&nbsp;242</td></tr>
<tr align="right"><td>1980</td><td>17&nbsp;170</td></tr>
<tr align="right"><td>1981</td><td>17&nbsp;395</td></tr>
<tr align="right"><td>1982</td><td>17&nbsp;680</td></tr>
<tr align="right"><td>1983</td><td>17&nbsp;907</td></tr>
<tr align="right"><td>1984</td><td>17&nbsp;949</td></tr>
<tr align="right"><td>1985</td><td>17&nbsp;923</td></tr>
</table>
</td>
<td width="30">&nbsp;</td>
<td valign="top">
<table border="0" cellpadding="2" cellspacing="0">
<tr align="right"><td>'''Vuosi'''</td><td>'''&nbsp;&nbsp;Asukasluku'''</td><tr>
<tr align="right"><td>1986</td><td>17&nbsp;816</td></tr>
<tr align="right"><td>1987</td><td>17&nbsp;747</td></tr>
<tr align="right"><td>1988</td><td>17&nbsp;802</td></tr>
<tr align="right"><td>1989</td><td>18&nbsp;064</td></tr>
<tr align="right"><td>1990</td><td>18&nbsp;126</td></tr>
<tr align="right"><td>1991</td><td>18&nbsp;281</td></tr>
<tr align="right"><td>1992</td><td>18&nbsp;447</td></tr>
<tr align="right"><td>1993</td><td>18&nbsp;561</td></tr>
<tr align="right"><td>1994</td><td>18&nbsp;687</td></tr>
<tr align="right"><td>1995</td><td>18&nbsp;687</td></tr>
<tr align="right"><td>1996</td><td>18&nbsp;632</td></tr>
<tr align="right"><td>1997</td><td>18&nbsp;427</td></tr>
<tr align="right"><td>1998</td><td>18&nbsp;197</td></tr>
<tr align="right"><td>1999</td><td>17&nbsp;891</td></tr>
</table>
</td>
</tr>
</table>

==== 2000-luku ====

<table border="0" cellpadding="2" cellspacing="0">
<tr align="right"><td>'''Vuosi'''</td><td>'''&nbsp;&nbsp;Asukasluku'''</td><tr>
<tr align="right"><td>2000</td><td>17&nbsp;729</td></tr>
<tr align="right"><td>2001</td><td>17&nbsp;634</td></tr>
<tr align="right"><td>2002</td><td>17&nbsp;580</td></tr>
<tr align="right"><td>2003</td><td>17&nbsp;394</td></tr>
<tr align="right"><td>2004</td><td>17&nbsp;193</td></tr>
</table>
-->

== Ystävyyskunnat ==

*{{Tanskan lippu}} [[Hørning (kunta)|Hørning]] – [[Tanska]]
*{{Ruotsin lippu}} [[Avestan kunta]] – [[Ruotsi]]
*{{Norjan lippu}} [[Askøy]] – [[Norja]]
*{{Venäjän lippu}} [[Louhen piiri]] – [[Karjalan tasavalta]], [[Venäjä]]

== Kaivoslain mukaiset valtaukset Kuusamon alueella ==

[[Kauppa- ja teollisuusministeriö]] hyväksyi 19. tammikuuta 2007 kanadalaisen Cooper Minerals Inc:n omistuksessa olevan Namura Finland Oy:n [[uraani]]valtaushakemukset Kuusamossa Kitkajärven rantaan Kouvervaaran–Naatikkavaaran–Jäkäläniemen alueelle. <ref>[http://www.ktm.fi/index.phtml?s=1872 Päätös valtausoikeuksien myöntämisestä Namura Finland Oy:lle] {{Wayback|1=http://www.ktm.fi/index.phtml?s=1872 |päiväys=20070928035947 }}</ref> Lupa antoi Namura Finland Oy:lle oikeuden radontutkimukseen ja valtaukset olivat voimassa vuoden.
Valtausoikeudet koskivat 10 valtausaluetta, joiden kokonaispinta-ala on noin 8,6&nbsp;km². Yhtiö otaksui valtausalueilta löytyvän kuparia ja uraania.

== Tunnettuja kuusamolaisia ==

* [[Satu Erra]], runoilija
*[[Hannu Hautala]], valokuvaaja
* [[Kaarlo Hänninen]], filosofian tohtori, kirjailija, kansanedustaja 1924–1939
* [[Tuomo Hänninen]], poliitikko
* [[Sulo Karjalainen]], eläintenhoitaja
* [[Antti-Jussi Kemppainen]], laskettelija
* [[Tommi Kinnunen]], kirjailija
* [[Anssi Koivuranta]], mäkihyppääjä
* [[Leo Koutaniemi]], luonnonmaantieteiljä
* [[Meeri Koutaniemi]], valokuvaaja
* [[Seppo Koutaniemi]], arkkitehti
* [[Alexander Kuoppala]], kuusamolaissyntyinen muusikko
* [[Markku Myllylä]], [[Kalatalouden keskusliitto|Kalatalouden keskusliiton]] toiminnanjohtaja
* [[Pirkko Määttä]], hiihtäjä
* [[Kalevi Oikarainen]], hiihtäjä, maailmanmestari, rajamies
* [[Jarkko Oikarinen]], [[IRC|IRC:n]] keksijä
* [[Ulla Parviainen]], kansanedustaja 2015-2019
* [[Ville Paumola]], lumilautailija
* [[Jarkko Petosalmi]], kuusamolaissyntyinen muusikko, mm. [[Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus]]
* [[Mikko Pätsi]], jääkiekkomaalivahti
*[[Maila Pöyliö]], lausuja, runoilija ja opettaja
* [[Reino Rinne]], toimittaja, kirjailija ja ympäristöaktivisti
* [[Taneli Ronkainen]], jääkiekkopuolustaja
* [[Enni Rukajärvi]], lumilautailija
* [[Minna Rytisalo]], kirjailija, lukion äidinkielenopettaja
* [[Pauli Saapunki]], kansanedustaja, maakuntaneuvos
* [[Kepa Salmirinne]], muusikko
* [[Eetu Takkula]], kansanedustaja (Maalaisliitto)
* [[Tapio Tuomela]], kuusamolaissyntyinen säveltäjä
* [[Jouni Törmänen]], kokki<ref name=hs050708>{{Lehtiviite | Tekijä = Kangosjärvi, Jaakko | Otsikko = Tuhansien julkkisten maa| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 5.7.2008 | www = https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004581530.html| www-teksti = Artikkelin maksullinen verkkoversio | Viitattu = 12.3.2024 }}</ref>
* [[Veikko Törmänen]], kuusamolaissyntyinen kuvataiteilija Oulussa
* Heavy rock-yhtye [[Zero Nine]], metalliyhtye [[A.R.G.]] sekä heavy-yhtye [[Drag-On]] on perustettu Kuusamossa.

== Kulttuuri ==
=== Tapahtumat ===
Vanhoillislestadiolaisten [[suviseurat]] on järjestetty Kuusamossa vuosina 1961 ja 1985.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/seurat/saarna-arkisto/ | Nimeke = Saarna-arkisto | Julkaisu = Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry | Viitattu = 2022-06-27 | arkisto = https://web.archive.org/web/20220628215701/https://www.srk.fi/fi/toimintamuodot/seurat/saarna-arkisto/ | arkistoitu = 2022-06-28 }}</ref>

=== Ruokakulttuuri ===
Kuusamon [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla kalapotut, voisula-sipulikastike, hillasoppa ja marjakukko.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu =170 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>

== Katso myös ==
* [[Kuusamotalo]] – kulttuuri- ja kongressitalo
* [[Luettelo Kuusamon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]]

== Lähteet ==
{{Päivitettävä|Linkit on syytä päivittää}}
* [http://edu.kuusamo.fi/kuusamo/historia/index.html Ervasti, Seppo: Johdatus Kuusamon Historiaan (verkkoversio)](5/2005) {{Wayback|1=http://edu.kuusamo.fi/kuusamo/historia/index.html |päiväys=20050409020245 }}
* [http://www.tiehallinto.fi Tiehallinto] {{Wayback|1=http://www.tiehallinto.fi/ |päiväys=20110924084942 }} – [http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm Paikkakuntien välimatkoja Suomessa] {{Wayback|1=http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm |päiväys=20100420025031 }}
* [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki.html?x=4463270&y=7319238&scale=40000&text=Kuusamo&lang=FI Kuusamon sijainti] – [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?scale=16000&tool=pienenna&lang=FI&cy=7319594&cx=4462519&kunta=kuusamo&action=Hae&osoite=kaiterantie+22&hakutulos=Kaiterantie+22%2C3598899%2C7321063 Kuusamon koordinaatit]{{404}}
* [http://www.kuusamo.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kuusamo/hallinto/index.htx Kuusamon hallinto] {{Wayback|1=http://www.kuusamo.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kuusamo/hallinto/index.htx |päiväys=20101125050956 }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat}}
* [https://www.kuusamo.fi/ Kuusamon kaupungin kotisivut]
* [http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/305.html Tilastokeskus – Kuusamon avainluvut]
* [https://www.ruka.fi Ruka]
* [https://www.pallokarhut.fi/ Kuusamon Pallo-Karhut]
* [https://kev.fi/ Kuusamon Erä-Veikot]
* [http://www.kuusamonsoutajat.suntuubi.com Kuusamon Soutajat] {{Wayback|1=http://www.kuusamonsoutajat.suntuubi.com/ |päiväys=20160305061341 }}
* [http://www.kuusamoproject.com Valokuvia Kuusamosta] {{Wayback|1=http://www.kuusamoproject.com/ |päiväys=20180816025854 }}
* [https://www.luontoon.fi/oulanka Oulangan kansallispuisto]

{{Koillismaa}}
{{Pohjois-Pohjanmaa}}
{{Luovutetut alueet}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Metatieto}}

[[Luokka:Kuusamo|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]