Qarshi
| Qarshi | |
|---|---|
 Odinan moskeija vesisäiliöineen. |
|
  Qarshi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Uzbekistan |
| Alue | Qashqadaryon alue |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunki |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 75[1] km² |
| Väkiluku (2024) | 295 600 |
Qarshi (uzb. kyrill. Қарши, ven. Карши́, Karši) on kaupunki ja Qashqadaryon alueen keskus Uzbekistanin eteläosassa. Se sijaitsee Qashqadaryojoen varrella[1] 450 kilometriä Taškentista lounaaseen. Kaupungissa oli 295 600 asukasta vuonna 2024[2].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seudun vanhin tunnettu kaupunkiasutus on 800–700-luvuilla syntynyt ja 500-luvun tienoilla ennen ajanlaskun alkua linnoitettu Yerkoʻrgʻon, jonka eräät tutkijat uskovat olevan Aleksanteri Suuren Keski-Aasian sotaretken yhteydessä mainittu Nautaka. Se sijaitsi noin kymmenen kilometriä Qarshista luoteeseen. Seuraava historiallisissa lähteissä mainittu kaupunki oli 500–600-lukujen kiinalaisen kronikan Našebo tai Bolo, jonka uskotaan sijaineen seitsemän kilometriä Qarshista etelälounaaseen Zahhoki-Moron -nimisessä paikassa. Arabiankielisissä lähteissä sitä kutsutaan nimillä Nakhšab tai Nasaf. Ennen 700-luvun arabivalloitusta kaupunki siirtyi Qarshin luoteispuolelle Qashqadaryojoen varrella sijaitsevaan Shulluktepaan. Nasafista kehittyi 1100-luvulla suuri alueellinen keskus, mutta se tuhoutui mongolivalloituksen aikana 1200-luvun alkupuolella.[1][3][4][5]
Nykyinen Qarshi lienee perustettu Tšagatai-kaani Kebekin aikana 1300-luvun alussa[1][3]. Sen kautta kulki muinainen kauppareitti Buharasta Afganistaniin ja Intiaan[6]. Muureilla, torneilla ja vallihaudalla varustetun linnoituksen ympärille syntyi myöhemmin muurin ympäröimä esikaupunki. Qarshi oli alueellinen sotilas- ja hallintokeskus sekä kauppapaikka, joka 1700-luvun lopulta lähtien toimi myös Buharan kaanikunnan vallanperijöiden asuinpaikkana. 1800-luvun lopulla se oli Buharan jälkeen kaanikunnan suurin kaupunki.[1][3] Vuosina 1926–1937 sen nimenä oli Behbudiy, ja vuonna 1943 siitä tuli aluekeskus[1].
Liikenne ja talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Qarshista on maantie- ja rautatieyhteydet Buharaan, Shahrisabziin, Samarkandiin, Termiziin ja Turkmenistaniin. Kaupungin lähellä sijaitsee lentoasema.[1][7]
Kaupunki on maatalous- ja maakaasuntuotantoalueen keskus. Ympäröivällä keidasalueella viljellään varsinkin vehnää ja puuvillaa, ja Qarshin arolla harjoitetaan karjanhoitoa. Kaasuteollisuus on keskittynyt Muborakiin ja Sho‘rtaniin. Qarshissa on tekstiili-, elintarvike-, rakennustarvike- ja muoviteollisuutta. Kaupunki on tunnettu lyhytnukkaisista matoistaan.[1][8]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Qarshissa toimii opettajakorkeakoulun pohjalta vuonna 1992 perustettu yliopisto sekä tekninen ja talouskorkeakoulu. Kulttuurilaitoksia ovat kotiseutumuseo ja musiikki- ja draamateatteri.[1]
Kaupungin rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat 1500-luvulta peräisin olevat Odinan ja Ko‘kgumbazin moskeijat, 1900-luvun alussa rakennetut madrasat ja Qashqadaryon ylittävä silta. Lähiseudun nähtävyyksiä ovat Husam otan ja Sulton Mirhaydarin mausoleumit.[1][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 10-zhild, s. 608–611, 621, 628. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-091-8
- ↑ Doimiy aholi soni (shahar) O’zbekiston Respublikasi Prezidenti huzuridagi Statistika agentligi. Viitattu 12.7.2024.
- ↑ a b c Masson, M. Je.: Stolitšnyje goroda v oblasti nizovjev Kaškadarji s drevneiših vremjon. Taškent: Fan, 1973.
- ↑ Lunina, S. B.: Goroda južnogo Sogda v VIII–XII vv., s. 13–15. Taškent: Fan, 1984.
- ↑ The Encyclopaedia of Islam, volume VII, s. 925. Leiden: E. J. Brill, 1993. ISBN 90-04-09419-9
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 11, s. 490–491. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1973.
- ↑ a b Ibbotson, Sophie: Uzbekistan: The Bradt Travel Guide, 3rd edition. Chesham: Bradt Travel Guides, 2020. ISBN 978-1-78477-108-9
- ↑ Kashkadarya Region: New Opportunities And Perspectives UNDP. Viitattu 12.7.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]