Regaalit

Unkarin kruununkalleudet

Regaalit eli kruununkalleudet ovat hallitsijan valtaa kuvaavia yleensä kullasta ja jalokivistä tehtyjä arvoesineitä. Regaaleja ovat muun muassa kruunu, valtikka, valtakunnanomena, valtakunnanmiekka ja voitelusarvi. Jokaisella regaalilla on oma symbolinen merkityksensä, esimerkiksi valtikka symboloi hallitsijan maanpäällistä valtaa. Nykypäivän monarkioissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, regaaleja ei enää valmisteta uusille kuninkaille ja kuningattarille ja vanhojakin käytetään erittäin harvoin. Useimmissa monarkioissa kruununkalleudet ovat vain symbolisesti esillä hallitsijan noustessa valtaan. Ainoa eurooppalainen monarkia, joissa kruunajaistapahtumassa käytetään regaaleja ja jossa monarkki käyttää kruunuaan säännöllisesti, on Yhdistynyt kuningaskunta.

Regaalien tärkeysjärjestys

Tärkein regaaleista on kruunu. Niitä on joissakin valtioissa useita: oma erityinen historiallinen kappale, jota käytetään vain kruunajaisissa ja käyttökruunut eri tilaisuuksia varten. Kruunu merkitsee hallitsijan voimallisuutta, mahtia ja kuolemattomuutta. Se symboloi myös hallitsijan pyhyyttä. Kruunu symboloi hengellistä valtaa.

Seuraavaksi tärkein on valtikka. Niitä voi olla useitakin, joista yleensä yksi on kruunajaiskappale. Valtikka symboloi maallista valtaa.

Kolmas tunnettu on valtakunnanomena; se on pallon muotoinen esine, johon yleensä liittyy yläosassa oleva risti. Joihinkin kappaleisiin on kaiverrettu maailman kartta. Näitäkin voi olla useita.

Neljäs osa on miekka, joka kuvastaa hallitsijan velvollisuutta puolustaa maataan ja alamaisiaan.

Miekkoja voi olla useampiakin; muun muassa Saksan keisarin regaaleihin kuului erityishienolla damaskoinnilla koristettu turkkilaismallinen käyräsapeli, jonka kalifi Harun al-Rašid oli lahjoittanut Kaarle Suurelle.

Viimeisen Iranin šaahin kruunajaiset

Regaalit eri puolella maailmaa

Joissakin valtioissa regaaleihin kuuluu suuri määrä erilaisia asuja, koruja ja muita esineitä. Ne eivät ole yleisesti käytössä tai edes julkisesti esillä yleensä kuin kruunajaisissa. Muulloin niitä säilytetään erityisvartioinnin alaisina. Joissakin valtioissa ne ovat myös julkisesti nähtävillä; niitä säilytetään silloin erityisvarmistetuissa lasikaapeissa jatkuvan vartioinnin alaisina.

Venäjän kruununkalleudet säilyivät yli vallankumouksen ja sisällissodan taistelujen. Nykyään niitä säilytetään Moskovan Kremlin Asehuoneessa.

Japanin regaalit ovat kaikkein yksinkertaisimmat. Ne käsittävät noin vuodelta 660 eaa. peräisin olevan silkkiin pakatun pyhän peilin sekä 1200-luvulta periytyvän jalokivisessä kaulanauhassa kannetun pienoiskokoisen samuraimiekan. Ne symboloivat valtaa, lempeyttä ja rohkeutta: japanilaisen taruston mukaan auringonjumalatar Amaterasu-ō-mi-kami antoi ne ensimmäiselle mikado Jinmulle sanoen:

»Katso tähän peiliin ja näet minun kuvani - kohtele alamaisiasi lempeästi kuin on hempeä jalokivien hehku - taistele maasi vihollisia vastaan tällä miekalla.»

Alkuperäinen miekkakaulanauha katosi 1200-luvulla jaa. käydyissä sodissa, mutta peilin sanotaan olevan alkuperäinen.

Kuuluisassa japanilaisessa sadussa kerrotaan alkuperäisen miekan löytyneen Amaterasun veljen Susanoon, meren jumalan, surmaaman lohikäärmeen pyrstön sisältä. Satu päättyy sanoihin:

»Nykyisin miekka on Japanin keisarilla joka pitää sitä kalleimpana korunaan.»

Euroopassa enää vain Ison-Britannian hallitsija voidellaan, kruunataan ja varustetaan muilla maallisen vallan tunnusmerkeillä. Kruunua hän kantaa myös parlamentin avajaisissa. Ison-Britannian regaaleja on säilytetty erityisvartioinnin alaisina Lontoon Towerin linnoituksessa. Näin on ollut vuodesta 1303 lähtien. Niiden vartijoiksi on määrätty erityinen kaarti, Beefeaters, jonka jäsenet ovat vanhoja kanta-aliupseereita ja joilla on erityinen hallitsijan monogrammilla koristettu univormu.

Brittien perinnerakkaus näkyy Towerissa päivittäin toimitettavassa seremoniassa: linnoituksen komentaja, ”Kuningatar Annan avaintenvartija”, kiertää joka ilta auringonlaskun hetkellä ikivanhaa kynttilälyhtyä kantavan saattajan kanssa tarkastamassa ovet. Kun kaikki on varmistettu ja linnassa ei enää ole ulkopuolisia, hilparit ja historialliset univormut vaihdetaan ladattuihin aseisiin ja maastopukuihin.

Muissa maissa regaalit saattavat olla esillä vain monarkin virkaanastujaisissa; Pohjoismaissa on vakiintunut käytäntö, että regaalit pidetään vain pöydällä näytteillä virkaanastujaisseremonian aikana, mutta niitä ei käytetä. Hallitsijat ovat näissä tilaisuuksissa yleensä pukeutuneet sotilaspukuun tai naispuoliset vastaavaan juhla-asuun. Käytännön aloitti Ruotsin kuningas Kustaa V. Tässä seremoniassa esillä pidetty kruunu tehtiin alun perin Eerik XIV:lle.

Kemin Jalokivigalleriassa säilytetään replikaa Suomen kuninkaankruunusta; se suunniteltiin itsenäistymisen alkuaikoina, mutta sitä ei koskaan tilattu.

Suomen kuninkaan kruunu

Vuonna 1918 Suomesta suunniteltiin kuningaskuntaa. Suomen kuninkaaksi valitulle saksalaiselle prinssille oli määrä valmistaa Inarin kullasta tehty kruunu, joka oli koristeltu serpentiinihelmin ja vaakunakuvioin. Kuningaskuntahankkeen rauetessa kruunukin jäi vain luonnokseksi, eikä sitä ehditty koskaan valmistaa. Kruunusta on kuitenkin tehty 1990-luvulla Eric O. W. Ehrströmin alkuperäisen luonnoksen mukainen kopio ja sitä säilytetään Kemin Jalokivigalleriassa Kemissä.

Lähteet

• Smith, Daniel: Pääsy kielletty!: 100 maailman salaisinta kohdetta, s. 124. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7343-2

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Regaalit Wikimedia Commonsissa