Ringo Starr

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ringo Starr
Starr Sydneyssä 2013
Starr Sydneyssä 2013
Henkilötiedot
Koko nimi Richard Starkey
Syntynyt7. heinäkuuta 1940 (ikä 84)
Liverpool, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta
ArvonimiSir
Muusikko
Aktiivisena 1957
Tyylilajit rock, poprock, psykedeelinen rock, country
Soittimet rummut, lyömäsoittimet, tamburiini
Yhtyeet The Beatles
Ringo All-Starr Band
Levy-yhtiöt EMI
Aiheesta muualla
www.ringostarr.com

Ringo Starr (oik. Richard Starkey, s. 7. heinäkuuta 1940 Liverpool, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on brittiläinen muusikko, joka tuli tunnetuksi The Beatles -yhtyeen rumpalina.

Starr tuli yhtyeeseen alkusyksyllä 1962 korvaten aiemmin erotetun rumpalin Pete Bestin. Lukuisat myöhemmät nimekkäät rumpalit ovat kertoneet pitävänsä häntä esikuvanaan soittotaidossa. Hän sai rumpalinuransa alkuaikoina lempinimekseen ”Ringo”, koska hän tapasi pitää sormiensa koristeena runsaasti sormuksia. Starr on lisäksi laulaja ja näyttelijä.

Hän sai ritarin arvon vuonna 2018.[1]

Uran alkuvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Starr perusti ystäviensä ja työtoveriensa kanssa vuonna 1957 skiffle-ryhmän nimeltä The Eddie Clayton Skiffle Group. Ryhmän hajottua seuraavana vuonna Starr liittyi yhtyeeseen nimeltä Darktown Skiffle Group.[2]

Toisin kuin yhtyeen muut jäsenet Ringo Starr osallistui kappaleiden säveltämiseen vasta 1960-luvun lopulla, jolloin Beatles levytti kaksi hänen itse tekemäänsä kappaletta. "Don't Pass Me By" julkaistiin kaksoisalbumilla The Beatles ja "Octopus’s Garden" albumilla Abbey Road. Tätä ennen hän oli toiminut osatekijänä kappaleissa "What Goes On" (Lennon-McCartney-Starkey) ja "Flying" (Lennon-McCartney-Harrison-Starkey, instrumentaali). Hän ei myöskään osallistunut Lennonin, McCartneyn ja Harrisonin tavoin lauluharmonioiden tulkitsemiseen, mutta lauloi useimmiten yhden soolon levyä kohti (pois lukien A Hard Days Night ja Let It Be). Sama toistui myös konserteissa.

Beatlesin alkuaikoina Ringo lauloi levylle raakoja rock'n'roll-tulkintoja: Beatlesin ensimmäisellä LP:llä laulun "Boys", sekä vuonna 1964 ilmestyneellä EP-levyllä version Carl Perkins -klassikosta "Matchbox". Matchbox oli myös Ringon vakionumero Beatles-konserteissa. Lennon ja McCartney sävelsivät tuolloin vasta uraansa aloittelevalle The Rolling Stones -yhtyeelle rock-laulun "I Wanna Be Your Man", jonka The Beatles julkaisi myöhemmin Ringon laulamana albumilla With the Beatles. Hän tulkitsi myös toisen Carl Perkins -klassikon, kantrityylisen laulun "Honey Don´t". Ringo piti kantrimusiikista ja sai Lennonin ja McCartneyn taivuteltua tekemään myös kantrivaikutteisia lauluja. Ringo itse lauloi Beatles-levylle vanhan kantrikappaleen "Act Naturally".

1960-luvun loppupuolella Lennon ja McCartney antoivat hänen tulkittavikseen kappaleet "Yellow Submarine", "With a Little Help from My Friends" ja "Good Night". Beatles-aikojen suurin "Ringo-hitti" oli Yellow Submarine, joka julkaistiin singlen A-puolena ja nousi listaykköseksi.

Ringo julkaisi ensimmäiset soololevynsä vuonna 1970, viihdeklassikoita versioinut Sentimental Journey ja Nashvillessä äänitetty countrysävyinen Beaucoups of Blues menestyivät keskinkertaisesti. Nousuun hänen uransa lähti vuonna 1971 jolloin George Harrison tuotti Starrin säveltämät ja esittämät singlet "It Don't Come Easy" ja "Back Off Boogaloo", jotka pääsivät jo hittilistojen kärkipaikoille. Suurin läpimurto oli kuitenkin vuonna 1973 julkaistu albumi Ringo, joka sisälsi kaksi USA:n ykköshittiä, yhdessä Harrisonin kanssa sävelletty "Photograph" sekä coverversio ikivihreästä "You're Sixteen". John Lennonin, joka vielä tuolloin ei ollut saanut omaa ykköshittiään, kerrotaan albumin ilmestyttyä lähettäneen Ringolle sähkeen: "Onneksi olkoon. Kuinka sinä kehtaat! Kirjoita minulle ykköshitti!"[3] Ringon sooloalbumeilla 1970-luvun alussa kuullaan jonkin verran yhtyetovereiden John Lennonin, Paul McCartneyn sekä George Harrisonin Ringolle mittatilaustyönä tekemiä sävellyksiä (esim. Lennonin "I'm the Greatest", McCartneyn "Six O'Clock" ja Harrisonin "Sunshine Life For Me").

Ringon ensimmäiset soololevyt Beatlesin hajoamisen jälkeen menestyivät melko hyvin, mutta sitten hän katosi hittilistoilta pitkäksi aikaa. Vasta vuonna 1992 ilmestyneeltä Time Takes Time -albumilta julkaistu single "Weight Of The World" nosti hänet jälleen vahvemmin julkisuuteen. Ringon Beatles-nostalgiaa hyödyntävät konserttikiertueet vuodesta 1989 All Starr -bändiensä kanssa ovat kuitenkin ehkä kiinnostaneet ihmisiä enemmän kuin hänen uudet studiolevynsä. Live-levyjä Ringolta on vuosina 1990–2008 ilmestynyt peräti kymmenen. Beatlesin hajoamisen jälkeen Ringo on soittanut rumpuja yhtyeen muiden jäsenien muutamilla soololevyillä, joita ovat mm. John Lennonin John Lennon/Plastic Ono Band ja Imagine, George Harrisonin All Things Must Pass sekä Paul McCartneyn Pipes of Peace ja Flaming Pie.

Ringo Starr on esiintynyt Suomessa Porin jazzfestivaaleilla vuonna 1992 ja Helsingin jäähallissa vuosina 1998 ja 2018.[4]

The Beatles nimettiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 1988 ja sen mukana Starr yhtyeen jäsenenä. Sooloartistina Starr nimettiin kunniagalleriaan vuonna 2015.[5] Helmikuussa 2010 Starr sai tähden Hollywood Walk of Famelle.[6]

Näyttelijänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ringoa pidettiin Beatles-yhtyeen parhaana näyttelijänä. Esimerkiksi hänen suoritustaan elokuvassa Yeah, yeah, tässä me tulemme (A Hard Day's Night) kehuttiin ja tätä seuranneessa Help!-elokuvassa hänen roolinsa näyttelijänä on hivenen verran muita isompi. Beatlesin hajoamisen jälkeen Ringo on näytellyt monissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Hän on näytellyt muun muassa Frank Zappan elokuvassa 200 motellia (1971). Ringo on tunnettu myös Tuomas Veturi (engl. Thomas the Tank Engine and Friends) -nimisen englantilaisen lastenohjelman kertojana sen kahdella ensimmäisellä tuotantokaudella vuodesta 1984 alkaen.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1975 Ringo muutti tuloveron välttämiseksi Englannista Monacoon. Nykyisin hänellä on kolme asuntoa: Sveitsissä, Englannissa ja Kaliforniassa. 1970- ja 1980-luvuilla Ringo kärsi pahasta alkoholismista ja riippuvuudesta huumausaineisiin. 1980-luvun lopulla hän hakeutui hoitoon ja raitistui.[7][8][9]

Ringo on naimisissa näyttelijä Barbara Bachin kanssa. Ensimmäisestä avioliitostaan Maureen Starkeyn kanssa hänellä on kolme lasta: Zak (s. 1965), Jason (s. 1967) ja Lee (s. 1970). Vanhin lapsista Zak on myös rumpali, joka soittaa tällä hetkellä menestyneen The Who -yhtyeen kiertuekokoonpanossa.

Ringon laulamat Beatles-kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sentimental Journey (1970)
  • Beaucoups of Blues (1970)
  • Ringo (1973)
  • Goodnight Vienna (1974)
  • Ringo's Rotogravure (1976)
  • Ringo the 4th (1977)
  • Bad Boy (1978)
  • Stop and Smell the Roses (1981)
  • Old Wave (1983)
  • Time Takes Time (1992)
  • Vertical Man (1998)
  • I Wanna Be Santa Claus (1999)
  • Ringo Rama (2003)
  • Choose Love (2005)
  • Liverpool 8 (2008)
  • Y Not (2010)
  • Ringo 2012 (2012)
  • Postcards from Paradise (2015)
  • Give More Love (2017)
  • What's My Name (2019)
  • Look Up (2025)[10]
  • 4-Starr Collection (1995)
  • Zoom In (2021)
  • Change the World (2021)
  • EP3 (2022)
  • Rewind Forward (2023)
  • Crooked Boy (2024)
  • Ringo Starr and His All-Starr Band (1990)
  • Ringo Starr and His All Starr Band Volume 2: Live from Montreux (1992)
  • Ringo Starr and His Third All-Starr Band Volume 1 (1997)
  • VH1 Storytellers (1998)
  • King Biscuit Flower Hour Presents Ringo & His New All-Starr Band (2002)
  • Tour 2003 (2004)
  • Ringo Starr & His All Starr Band Live 2006 (2008)
  • Live at the Greek Theatre 2008 (2010)
  • Live at the Greek Theater 2019 (2022)

Ringo All-Starr Band -kokoonpanot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1989 Ringo Starr, Clarence Clemons, Rick Danko, Levon Helm, Dr. John, Jim Keltner, Nils Lofgren, Billy Preston, Joe Walsh
  2. 1992 Ringo Starr, Timmy Cappello, Burton Cummings, Dave Edmunds, Nils Lofgren, Todd Rundgren, Timothy B. Schmit, Zak Starkey, Joe Walsh (Suomessa Porin Jazzeilla)
  3. 1995 Ringo Starr, Randy Bachman, Felix Cavaliere, John Entwistle, Mark Farner, Billy Preston, Mark Rivera, Zak Starkey
  4. 1997-98 Ringo Starr, Gary Brooker, Jack Bruce, Peter Frampton, Simon Kirke, Mark Rivera (pudotettiin harjoituksissa – Dave Mason) (Suomessa Helsingin jäähallissa)
  5. 1999 Ringo Starr, Gary Brooker, Jack Bruce, Timmy Cappello, Simon Kirke, Todd Rundgren (pudotettiin ennen alkua – Joe Walsh)
  6. 2000 Ringo Starr, Jack Bruce, Eric Carmen, Dave Edmunds, Simon Kirke, Mark Rivera
  7. 2001 Ringo Starr, Sheila E., Greg Lake, Ian Hunter, Howard Jones, Roger Hodgson, Mark Rivera
  8. 2003 Ringo Starr, Paul Carrack, Sheila E., Colin Hay, John Waite, Mark Rivera
  9. 2006 Ringo Starr, Rod Argent, Hamish Stuart, Richard Marx, Billy Squier, Sheila E., Edgar Winter

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]