Ero sivun ”Semjon Budjonnyi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 31 Wikidatan sivulle d:q242474 siirrettyä kielilinkkiä
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
42 321 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Henkilö/sotilashenkilö
⚫
[[Kuva:Semyon Budyonny.jpg|right|thumb|Semjon Budjonnyi on kautta aikain maineikkaimpia ratsuväen sotilaita.]]
| nimi = Semjon Budjonnyi
⚫
'''Semjon Mihailovitš Budjonnyi''' ({{k-ru|Семён Михайлович Будённый}}, [[25. huhtikuuta]] [[1883]]–[[26. lokakuuta]] [[1973]]) oli bolševikkien sotasankari Venäjän sisällissodassa, [[Josif Stalin]]in liittolainen ja [[Neuvostoliiton marsalkka]].
| kuva = Semyon Budyonny.jpg
⚫
| kuvateksti = Semjon Budjonnyi on kautta aikain maineikkaimpia ratsuväen sotilaita.
| muut nimet =
| syntymäaika = [[25. huhtikuuta]] [[1883]]
| syntymäpaikka = {{Venäjän lippu}} [[Rostovin alue]], [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|25|4|1883|26|10|1973}}
| kuolinpaikka = {{Neuvostoliiton lippu}} [[Moskova]], [[Neuvostoliitto]]
| kansallisuus =
| ammatti =
| maa = {{Venäjän keisarikunta}}<br />[[Kuva:Flag of Russian SFSR.svg|20px|border]] [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjä]]<br />{{Neuvostoliitto}}
| palvelusvuodet = 1903–1954
| komentajuudet =
| sodat = *[[Venäjän–Japanin sota]]
*[[Ensimmäinen maailmansota]]
*[[Venäjän sisällissota]]
*[[Puolan–Neuvosto-Venäjän sota]]
*[[Toinen maailmansota]]
| sotilasarvo = [[Neuvostoliiton marsalkka]]
| kunniamerkit =
| ylennykset =
| joukko-osasto =
| joukkoyksikkö =
| perusyksikkö =
| kotisivu =
| linkin nimi =
}}
⚫
'''Semjon Mihailovitš Budjonnyi''' ({{k-ru|Семён Михайлович Будённый}}, [[25. huhtikuuta]] [[1883]] – [[26. lokakuuta]] [[1973]]) oli [[bolševikit|bolševikkien]] sotasankari [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodassa]] sekä [[Josif Stalin]]in liittolainen ja [[Neuvostoliiton marsalkka]].


==Tausta==
==Tausta==
Budjonnyi syntyi maatyöläisperheeseen [[Don]]in alueella Etelä-Venäjällä. Hän työskenteli maalla vuoteen 1903 asti, jolloin hänet värvättiin keisarilliseen armeijaan. Hän palveli ratsujoukoissa ja osallistui [[Venäjän-Japanin sota]]an 1905. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana hän oli vääpelinä Venäjän länsirintamalla, kunnes siirrettiin [[Kaukasia]]n rintamalle. Hän sai neljä kertaa urheudestaan [[Pyhän Yrjön risti (Venäjä)|Pyhän Yrjön ristin]].
Budjonnyi syntyi maatyöläisperheeseen [[Don]]in alueella Etelä-Venäjällä. Hän työskenteli maalla vuoteen 1903 asti, jolloin hänet värvättiin keisarilliseen armeijaan. Hän palveli ratsujoukoissa ja osallistui [[Venäjän–Japanin sota]]an 1905. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana hän oli vääpelinä [[itärintama (ensimmäinen maailmansota)|itärintamalla]], kunnes siirrettiin [[Kaukasia]]n rintamalle. Hän sai neljä kertaa urheudestaan [[Pyhän Yrjön risti (Venäjä)|Pyhän Yrjön ristin]].


Kun [[lokakuun vallankumous]] syrjäytti [[Nikolai II]]:n, Budjonnyi liittyi punaisten riveihin ja toimi sotilaiden neuvostoissa [[Kaukasia]]ssa.
Kun [[lokakuun vallankumous]] syrjäytti [[Nikolai II|Nikolai II:n]], Budjonnyi liittyi punaisten riveihin ja toimi sotilaiden neuvostoissa Kaukasiassa.


==Puna-armeijan alku==
==Puna-armeijan alku==
[[Venäjän sisällissota|Sisällisodan]] puhjetessa 1918, Budjonnyi järjesti Donin alueella [[punakaarti]]n ratsuväen. Siitä kehittyi 1. ratsuväen armeija. Tämä armeija oli tärkeässä osassa lyötäessä valkoisten [[Anton Denikin]]in [[Moskova]]a kohti etenevät joukot. Budjonnyi liittyi bolševikkipuolueeseen 1919 ja loi läheiset välit [[Josif Stalin]]iin ja [[Kliment Vorošilov]]iin.
[[Venäjän sisällissota|Sisällissodan]] puhjettua vuonna 1918, Budjonnyi järjesti Donin alueella [[punakaarti]]n ratsuväen. Siitä kehittyi 1. ratsuväen armeija. Tämä armeija oli tärkeässä osassa lyötäessä valkoisten [[Anton Denikin]]in [[Moskova]]a kohti etenevät joukot. Budjonnyi liittyi [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|bolševikkipuolueeseen]] 1919 ja loi läheiset välit [[Josif Stalin]]iin sekä [[Kliment Vorošilov]]iin.


Vuonna 1920 Budjonnyin ratsuväkiarmeija otti osaa [[Puolan–Neuvosto-Venäjän sota|Neuvosto-Venäjän–Puolan väliseen sotaan]], joka oli aluksi bolševikeille menestyksellinen. Myöhemmin menestyi hiipui [[Varsova]]n taistelussa, joissa Budjonnyin armeijan eteneminen pysähtyi [[Lwów]]iin. Hänen armeijansa lyötiin Komarówin taistelussa, joka oli eräs maailman suurimmista ratsuväkitaisteluista. Tämän jälkeen Budjonnyi siirrettiin taistelemaan Ukrainan ja Krimin valkoisia joukkoja vastaan. Huolimatta häviöstään Puolassa, Budjonnyista tuli yksi suurimmista bolševikkien sankareista sodan jälkeen.
Vuonna 1920 Budjonnyin ratsuväkiarmeija otti osaa [[Puolan–Neuvosto-Venäjän sota]]an, joka oli aluksi bolševikeille menestyksellinen. Myöhemmin menestyi hiipui [[Varsova]]n taistelussa, joissa Budjonnyin armeijan eteneminen pysähtyi [[Lwów]]iin. Hänen armeijansa lyötiin Komarówin taistelussa, joka oli eräs maailman suurimmista ratsuväkitaisteluista. Tämän jälkeen Budjonnyi siirrettiin taistelemaan Ukrainan ja Krimin valkoisia joukkoja vastaan. Huolimatta häviöstään Puolassa, Budjonnyista tuli yksi suurimmista bolševikkien sankareista sodan jälkeen.


==1930-luku==
==1930-luku==
Vuonna 1935 Budjonnyistä tuli yksi viidestä Neuvostoliiton marsalkasta. Kolme näistä viidestä teloitettiin Stalinin puhdistuksissa 1930-luvun lopulla. Henkiin jäivät Budjonnyi ja Vorošilov. Budjonnyi oli kokenut ratsuväenupseeri, mutta modernista sodankäynnistä, kuten panssarivaunuista hänellä ei ollut tässä vaiheessa kokemuksia.
Vuonna 1935 Budjonnyistä tuli yksi viidestä Neuvostoliiton marsalkasta. Kolme näistä viidestä teloitettiin [[Stalinin vainot|Stalinin puhdistuksissa]] 1930-luvun lopulla. Henkiin jäivät Budjonnyi ja Vorošilov. Budjonnyi oli kokenut ratsuväenupseeri, mutta modernista sodankäynnistä, kuten panssarivaunuista hänellä ei ollut tässä vaiheessa kokemuksia.


Vuonna 1937 Budjonnyi johti Moskovan sotilaspiiriä.
Vuonna 1937 Budjonnyi johti [[Moskovan sotilaspiiri]]ä.


==Toinen maailmansota==
==Toinen maailmansota==
{{Pääartikkeli|[[Toinen maailmansota]]}}
⚫
Suomea vastaan käydyssä [[talvisota|talvisodassa]] Budjonnyi johti armeijaa, joka epäonnistui hyökkäyksessään. Vuonna 1941 hänestä tuli puolustuksen varakansankomissaari ja [[Stavka]]n jäsen.
{{Katso myös|[[Itärintama (toinen maailmansota)]]}}
⚫
[[Suomi|Suomea]] vastaan käydyssä [[talvisota|talvisodassa]] Budjonnyi johti armeijaa, joka epäonnistui hyökkäyksessään. Vuonna 1941 hänestä tuli puolustuksen varakansankomissaari ja [[Stavka]]n jäsen.


Budjonnyi koordinoi lounaista ja eteläistä rintamaa (armeijaryhmä) Saksan saarrettua [[Kiova]]n elo–syyskuussa 1941. Neuvostoliiton maavoimien parhaat divisioonat ja joukkojen lukumääräinen ylimäärä eivät auttaneet. Neuvostojoukot saarrettiin kahteen kertaan, ensin Umanissa ja Kiovassa. Stalin käskytti tässä vaiheessa joukot pitämään asemat, mikä johti jäykkään sodankäyntiin ja yleensä nopeaan puolustuksen luhistumiseen, motteihin ja pakoon. Neuvostoliitto menetti 1,5 miljoonaa miestä. Budjonnyi korvattiin syyskuussa 1941 [[Semjon Timošenko]]lla, joka pystyi kokoamaan joukot Itä-Ukrainassa ja vastahyökkäykseen, joka ajoi kaksi SS-panssaridivisioonaa perääntymään 65 kilometriä [[Rostov]]ista.
Budjonnyi koordinoi lounaista ja eteläistä rintamaa (armeijaryhmä) [[natsi-Saksa|Saksan]] saarrettua [[Kiova]]n [[operaatio Barbarossa]]ssa elo–syyskuussa 1941. Neuvostoliiton maavoimien parhaat divisioonat ja joukkojen lukumääräinen ylimäärä eivät auttaneet. Neuvostojoukot saarrettiin kahteen kertaan, ensin Umanissa ja Kiovassa. Stalin käskytti tässä vaiheessa joukot pitämään asemat, mikä johti jäykkään sodankäyntiin ja yleensä nopeaan puolustuksen luhistumiseen, [[motti|motteihin]] ja pakenemiseen. Neuvostoliitto menetti 1,5 miljoonaa miestä. Budjonnyi korvattiin syyskuussa 1941 [[Semjon Timošenko]]lla, joka pystyi kokoamaan joukot Itä-Ukrainassa ja vastahyökkäykseen, joka ajoi kaksi [[SS]]-panssaridivisioonaa perääntymään 65 kilometriä [[Rostov]]ista.


Budjonnyi sai Moskovan sektorin reservirintaman komentoonsa lokakuun puoliväliin asti. Kesällä 1942 hän komensi Pohjois-Kaukasian rintamaa syyskuuhun asti. Armeijaryhmä hajotettiin syyskuussa, kun se oli ajettu lähes kokonaan pois Kaukasiasta.
Budjonnyi sai Moskovan sektorin reservirintaman komentoonsa lokakuun puoliväliin asti. Kesällä 1942 hän komensi Pohjois-Kaukasian rintamaa syyskuuhun asti. Armeijaryhmä hajotettiin syyskuussa, kun se oli ajettu lähes kokonaan pois Kaukasiasta.
Rivi 38: Rivi 67:
** Rote Reiter voran Budënnyj, Semën M.. - [Berlin] : Deutscher Militärverl., [1961], 1.-10. Tsd.
** Rote Reiter voran Budënnyj, Semën M.. - [Berlin] : Deutscher Militärverl., [1961], 1.-10. Tsd.


⚫
{{AAKKOSTUS:Budjonnyi, Semjon}}


<!--Kieltenväliset linkit-->

⚫
{{DEFAULTSORT:Budjonnyi, Semjon}}


[[Luokka:Neuvostoliiton sankarit]]
[[Luokka:Neuvostoliiton sankarit]]

Versio 29. toukokuuta 2013 kello 19.58

Semjon Budjonnyi
Semjon Budjonnyi on kautta aikain maineikkaimpia ratsuväen sotilaita.
Semjon Budjonnyi on kautta aikain maineikkaimpia ratsuväen sotilaita.
Henkilötiedot
Syntynyt25. huhtikuuta 1883
Venäjä Rostovin alue, Venäjä
Kuollut26. lokakuuta 1973 (90 vuotta)
Neuvostoliitto Moskova, Neuvostoliitto
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Venäjän keisarikunta
Venäjä
 Neuvostoliitto
Palvelusvuodet 1903–1954
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo Neuvostoliiton marsalkka

Semjon Mihailovitš Budjonnyi (ven. Семён Михайлович Будённый, 25. huhtikuuta 1883 – 26. lokakuuta 1973) oli bolševikkien sotasankari Venäjän sisällissodassa sekä Josif Stalinin liittolainen ja Neuvostoliiton marsalkka.

Tausta

Budjonnyi syntyi maatyöläisperheeseen Donin alueella Etelä-Venäjällä. Hän työskenteli maalla vuoteen 1903 asti, jolloin hänet värvättiin keisarilliseen armeijaan. Hän palveli ratsujoukoissa ja osallistui Venäjän–Japanin sotaan 1905. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän oli vääpelinä itärintamalla, kunnes siirrettiin Kaukasian rintamalle. Hän sai neljä kertaa urheudestaan Pyhän Yrjön ristin.

Kun lokakuun vallankumous syrjäytti Nikolai II:n, Budjonnyi liittyi punaisten riveihin ja toimi sotilaiden neuvostoissa Kaukasiassa.

Puna-armeijan alku

Sisällissodan puhjettua vuonna 1918, Budjonnyi järjesti Donin alueella punakaartin ratsuväen. Siitä kehittyi 1. ratsuväen armeija. Tämä armeija oli tärkeässä osassa lyötäessä valkoisten Anton Denikinin Moskovaa kohti etenevät joukot. Budjonnyi liittyi bolševikkipuolueeseen 1919 ja loi läheiset välit Josif Staliniin sekä Kliment Vorošiloviin.

Vuonna 1920 Budjonnyin ratsuväkiarmeija otti osaa Puolan–Neuvosto-Venäjän sotaan, joka oli aluksi bolševikeille menestyksellinen. Myöhemmin menestyi hiipui Varsovan taistelussa, joissa Budjonnyin armeijan eteneminen pysähtyi Lwówiin. Hänen armeijansa lyötiin Komarówin taistelussa, joka oli eräs maailman suurimmista ratsuväkitaisteluista. Tämän jälkeen Budjonnyi siirrettiin taistelemaan Ukrainan ja Krimin valkoisia joukkoja vastaan. Huolimatta häviöstään Puolassa, Budjonnyista tuli yksi suurimmista bolševikkien sankareista sodan jälkeen.

1930-luku

Vuonna 1935 Budjonnyistä tuli yksi viidestä Neuvostoliiton marsalkasta. Kolme näistä viidestä teloitettiin Stalinin puhdistuksissa 1930-luvun lopulla. Henkiin jäivät Budjonnyi ja Vorošilov. Budjonnyi oli kokenut ratsuväenupseeri, mutta modernista sodankäynnistä, kuten panssarivaunuista hänellä ei ollut tässä vaiheessa kokemuksia.

Vuonna 1937 Budjonnyi johti Moskovan sotilaspiiriä.

Toinen maailmansota

Pääartikkeli: Toinen maailmansota
Katso myös: Itärintama (toinen maailmansota)

Suomea vastaan käydyssä talvisodassa Budjonnyi johti armeijaa, joka epäonnistui hyökkäyksessään. Vuonna 1941 hänestä tuli puolustuksen varakansankomissaari ja Stavkan jäsen.

Budjonnyi koordinoi lounaista ja eteläistä rintamaa (armeijaryhmä) Saksan saarrettua Kiovan operaatio Barbarossassa elo–syyskuussa 1941. Neuvostoliiton maavoimien parhaat divisioonat ja joukkojen lukumääräinen ylimäärä eivät auttaneet. Neuvostojoukot saarrettiin kahteen kertaan, ensin Umanissa ja Kiovassa. Stalin käskytti tässä vaiheessa joukot pitämään asemat, mikä johti jäykkään sodankäyntiin ja yleensä nopeaan puolustuksen luhistumiseen, motteihin ja pakenemiseen. Neuvostoliitto menetti 1,5 miljoonaa miestä. Budjonnyi korvattiin syyskuussa 1941 Semjon Timošenkolla, joka pystyi kokoamaan joukot Itä-Ukrainassa ja vastahyökkäykseen, joka ajoi kaksi SS-panssaridivisioonaa perääntymään 65 kilometriä Rostovista.

Budjonnyi sai Moskovan sektorin reservirintaman komentoonsa lokakuun puoliväliin asti. Kesällä 1942 hän komensi Pohjois-Kaukasian rintamaa syyskuuhun asti. Armeijaryhmä hajotettiin syyskuussa, kun se oli ajettu lähes kokonaan pois Kaukasiasta.

Vuonna 1943 Budjonnyille annettiin häntä varten luotu Puna-armeijan ratsuväenkomentajan arvo. Ratsuväellä ei tosin ollut enää juurikaan sijaa mekanisoidussa sodankäynnissä.

Sodan jälkeen

Budjonnyi pysyi Stalinin suosiossa. Hänestä tuli 1953 ratsuväen tarkastaja. Hän jäi eläkkeelle Neuvostoliiton sankarina. Hän kuoli vuonna 1973.

Neuvostoliiton ratsuväen käyttöön jalostettu ratsuhevosrotu, budjonnyinhevonen, nimettiin Budjonnyin mukaan.

Aiheesta muualla

  • ETS Publishing House: Kuva ja lyhyt elämäkerta
  • Oma-elämänkertoja saksaksi käännetteyinä:
    • Rote Reiter voran Budënnyj, Semën M.. - Berlin : Militärverlag der Dt. Demokrat. Republik, 1978, 3. Aufl., 18. - 42. Tsd.
    • Rote Reiter voran Budënnyj, Semën M.. - Berlin : Deutscher Militärverl., 1964, 2., leicht bearb. Aufl.
    • Rote Reiter voran Budënnyj, Semën M.. - [Berlin] : Deutscher Militärverl., [1961], 1.-10. Tsd.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Semjon_Budjonnyi&oldid=13290319”