Aidattu asuinalue
Aidattu asuinalue on asuinalue, jota ympäröi muuri tai aita, jolla rajoitetaan ulkopuolisten pääsyä alueelle. Aidatun asuinalueen asukkaat ovat yleensä sitoutuneet lainmukaisella sopimuksella tietynlaiseen menettelytapaan sekä yleensä myös yhteiseen vastuuseen alueen hoidosta.[1]
Aidatulla asuinalueella on portti, josta sisäänpääsyä vartioi portinvartija tai kamera. Alueen julkiset tilat kuten kadut ja leikkipuistot ovat yleensä yksityisomistuksessa. Asukkaat tekevät omistajan kanssa lainvoimaisen sopimuksen, jossa he sitoutuvat maksamaan alueen ylläpidosta ja palveluista kuten puhtaanapidosta. Sääntöjen rikkominen saattaa johtaa häätöön. Aidatuilla asuinalueilla asuminen on yleensä kallista, joten asukkaiksi valikoituu hyvin toimeentulevaa väkeä.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aidattujen asuinalueiden historia ulottuu keskiajan asuma-alueihin, joita suojeltiin muurilla tunkeutujilta, vihollisilta ja villieläimiltä. Tällaisia olivat esimerkiksi keskiajan feodaalisten linnojen ympärille rakennetut kaupungit sekä siirtomaa-ajan armeijaparakit. Nykyajan aidattuihin asuinalueisiin verrattuna keskiaikaiset aidatut asuinalueet olivat asujaimistoiltaan kuitenkin paljon monimuotoisempia kuin nykyiset, joissa asuu yleensä saman sosioekonomisen ryhmän edustajia.[1]
Yleisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aidattujen asuinalueiden määrä on nykyisin kasvussa eri puolilla maailmaa. Ihmiset muuttavat aidatuille alueille etenkin turvaan rikollisuudelta. Alueiden suosiota lisää myös rikkaiden ja köyhien kasvava elintasokuilu esimerkiksi Etelä-Afrikan Johannesburgissa ja Intian Mumbaissa. Aidatuilta asuinalueilta haetaan myös turvaa siltä, että paikalliset hallintorakenteet romahtaisivat. Aidattujen asuinalueiden suosio kasvaa jopa niillä seuduilla, joilla rikollisuus on vähenemään päin ja joissa sosiaalinen koheesio on vahvaa.[1]
Meksikossa aidattuja asuinalueita arvellaan olevan kaikkein eniten, ja niissä asuu lähes 57 miljoonaa ihmistä. Myös muualla latinalaisessa Amerikassa kuten Brasiliassa sekä Intiassa, osissa Afrikkaa, Lähi-idässä, Venäjällä ja Aasiassa, etenkin Kiinassa on paljon aidattuja asuinalueita. Britanniassa oli jo vuonna 2003 yli 1000 aidattua asuinaluetta.[2] Yhdysvaltain talouksista vuonna 2009 aidatuilla asuinalueilla asui 11 miljoonaa eli 8,4 prosenttia, mikä oli 3,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2001.[3] Ruotsissa aidattuja asuinalueita oli syksyllä 2018 neljä.[4]
Vaikutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aidattujen asuinalueiden hyödyistä ja vaikutuksista on erilaisia käsityksiä. Puolustajien mukaan ne tarjoavat asukkailleen turvallisuutta, yksityisyyttä sekä korkeaa asumisen laatua ja elämänlaatua. Ne myös hoitavat oman ylläpitonsa itse eivätkä rasita julkisia palveluja. Arvostelijoiden mukaan aidatut asuinalueet voivat johtaa kaupunginosien eriytymiseen sekä alueen sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden vähenemiseen, ja ne voivat lisätä riippuvuutta autoista ja kasvattaa työmatkoja. Tätä kautta ne voivat huonontaa elämänlaatua ja yhteiskunnallista kestävyyttä. Tutkimusten mukaan aidatuille asuinalueille tyypilliset umpikujat myös ovat alttiita rikollisuudelle, sillä niille rakennetuilla taloilla ei ole ohikulkijoita.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Raman, Shibu (toim. Michalos, Alex C.): Encyclopedia of Quality of Life and Well-Being Research, s. 2405–2408. Springer, 2014. ISBN 978-94-007-0753-5
- ↑ Anna Minton: What is the most private city in the world? The Guardian. 26.3.2015. Viitattu 17.5.2017.
- ↑ The Future of Gated Communities Cornerstone Community Management. Arkistoitu 7.10.2018. Viitattu 17.5.2017.
- ↑ Korkea muuri asuinalueen ympärillä loihtii turvallisuuden tunteen, josta ruotsalaiset maksavat mieluusti ekstraa Lapin Kansa. 6.10.2018. Viitattu 6.10.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aidattu asuinalue Wikimedia Commonsissa