Aiju von Schöneman
Arja Anitra "Aiju" von Schöneman (1939 Hämeenlinna – 8. helmikuuta 2022 Turku)[1][2] oli turkulainen kulttuurivaikuttaja ja Turun tuomiokirkon entinen opas. Hän alkoi käyttää nimeä Aiju 12-vuotiaana.
Sotkamossa nimismiehen tyttärenä varttunut von Schöneman tuli Turkuun opiskellakseen lukiossa. Sen jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuustiedettä, psykologiaa ja sosiologiaa. Hän työskenteli opintojen ohella toimittajana Radiokuuntelija-lehdessä. Hän tapasi tulevan puolisonsa, psykiatri Armo Hormian, joka pyysi von Schönemania ryhtymään pienen kirjankustantamonsa Tajon kirjalliseksi johtajaksi. Von Schönemanista tuli Hormian kolmas vaimo. Väkivaltaisen avioliiton ja vuonna 1972 tapahtuneen avioeron jälkeen von Schöneman jatkoi kahden lapsen yksinhuoltajana opintojaan Turun yliopistossa ja aloitti pitkän uransa Turun tuomiokirkon suosittuna oppaana, aluksi kesäisin ja vuodesta 1981 ympäri vuoden, ja toimi myös vahtimestarina. Von Schöneman jäi eläkkeelle 2003, mutta opasti tuomiokirkossa senkin jälkeen.[3][4][5]
Vuosina 1984–1990 von Schöneman oli yhdessä Ilkka-Juhani Takalo-Eskolan ja Antero Kareen kanssa perustamassa Retretin näyttelyluolastoa Punkaharjulla ja kouluttamassa sen oppaita. Tuomiokirkon ja Retretin ohella von Schöneman on opastanut myös muun muassa Turun linnassa. Hän on toiminut Turun kaupungin nimistötoimikunnassa ja kulttuurilautakunnassa sekä Turun kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa.[1] Vuonna 2007 Turkuseura nimesi Aiju von Schönemanin Vuoden kulttuuriturkulaiseksi.[6] Seuraavana vuonna hän oli yksi Turun Tähti -palkinnon saajista.[7]
Aiju (Turkuseura, 2014) on Sinikka Klemettilän toimittama muistelmateos, jossa von Schöneman muistelee muun muassa väkivaltaista avioliittoaan Hormian kanssa.[8]
Näyttelijä Eira Soriola oli Aiju von Schönemanin vanhempi sisar[9].
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salaperäinen tunneli, kuvitus Terhi Hedberg. Cultura, 1998. ISBN 978-952-9501-46-5.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Komulainen, Matti: Miljoonan tarinan opas, Aiju von Schöneman löysi tatuoinnin Armeniasta. Turku 2011 -lehti. Viitattu 15.12.2013.
- ↑ Kulttuurivaikuttaja Aiju von Schöneman on kuollut Turun Sanomat. 10.2.2022. Viitattu 10.2.2022.
- ↑ Myllyluoma, Marja: Ai juu - von Schöneman 8.11.2008. Turun Sanomat. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 29.12.2013.
- ↑ Niskanen, Mika M.: Tuomiokirkko – Minun paikkani 15.11.2013. Tulevaisuuden journalistien media Tutka, Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.12.2013.
- ↑ Leena Teinilä-Huittisen haastattelu Aiju von Schönemanista, Kotiliesi 7.12.2005, sivut 116-120. Lyhennelmä artikkelista sivulla Aiju von Schöneman (Arkistoitu – Internet Archive), Gröndahl-Murtola sukuseura ry. Viitattu 15.12.2013
- ↑ Peltoniemi, Heli: Turkuseura palkitsi Aiju von Schönemanin, Kulttuuriturkulainen sai oman lehmuksen Samppalinnan puistoon 4.8.2007. Turun Sanomat. Arkistoitu 23.9.2018. Viitattu 15.12.2013.
- ↑ Turun Tähden julkistamistilaisuus Veistämönaukiolla[vanhentunut linkki], WTC Turku 1.9.2011. Viitattu 14.12.2013
- ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Aviokriisi oli vähättelevä ilmaus perhehelvetille. Helsingin Sanomat, 11.12.2014.
- ↑ Ypyä, Reija: Aiju von Schöneman: "Ruumisarkkuni on ollut olohuoneessa jo monta vuotta" ET-lehti. 16.9.2014. Viitattu 5.7.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sinikka Klemettilä: Aiju – Aiju von Schöneman muistelee. Turku: Turkuseura, 2014. ISBN 978-952-7025-03-1