Andreas I

Wikipediasta
10 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 23. huhtikuuta 2023.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Andreas I, Chronica Hungarorum, János Thuróczy 1488
Andreas I:n kruunajaiset, Chronicon Pictum, Képes Krónika 1350

Andreas I Valkoinen tai Katolinen (unk. I. Fehér tai Katolikus András/Endre); (n. 1015 – ennen 6. joulukuuta 1060[1]) oli Árpádien hallitsijasukuun kuulunut Unkarin kuningas vuosina 1046–1060.[2]

Tarkemmat tiedot hänen elämänvaiheistaan perustuvat keskiaikaisiin kronikoihin, kuten Zagrebin kronikkaan. Osa niiden tiedoista on ristiriitaisia.lähde?

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen isänsä, prinssi Vazul (kutsuttiin myös Basiliksi tai Vászolyksi), oli kuningas Tapani I:n veljenpoika. Hänen äitinsä oli todennäköisesti nimeltä tuntematon jalkavaimo, joka oli peräisin Tátony -klaanista. Hänellä oli myös kaksi veljeä, vanhempi veli Levente (1010/1015–1047) sekä nuorempi veli Béla I (n. 1020–1063).

Prinssi ja kapinallinen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1031–1046 Andreas oli maanpaossa Kiovassa, mutta palasi Unkariin yhdessä vanhemman veljensä Leventen kanssa, joka oli karkotettu Unkarista vuonna 1031–1032. Kun pakanat vuonna 1046 nousivat kapinaan kristittyä kuningas Pietaria vastaan, Andreas ja Levente liittyivät kapinaan, Pietari syrjäytettiin ja sokaistiin.

Kuningas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristitty Andreas nousi kuninkaaksi. Veli Levente, joka oli pakana, kuoli pian tämän jälkeen vuonna 1047.[3] Turvattuaan asemansa Andreas kääntyi kanssakapinoijiaan vastaan ja julisti pakanuuden laittomaksi. Kannattajat kutsuivat häntä ”Andreas Valkoiseksi” tai ”Andreas Katoliseksi”.[4]

Valtaan noustuaan Andreas kutsui nuoremman veljensä Bélan takaisin Puolasta vuonna 1046 ja antoi hänelle kolmanneksen Unkarista herttuakunnaksi, Tercia pars regni.[3] Pietari oli palannut valtaan vuonna 1044 keisari Henrik III:n avulla ja samalla vannonut uskollisuutta Henrikille. Henrik halusi vahvistaa riippuvuussuhdetta ja hyökkäsi Unkariin vuosina 1051–1052, mutta tuloksetta.[3]

Andreaksen ja Anastasian pojat: prinssi Salamon ja herttua Dávid, Chronicon Pictum, Képes Krónika 1350

Avioliitto ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andreaksen puoliso, suuriruhtinatar Anastasia (1020/1023–1174/1194) oli Kiovan suuriruhtinas Jaroslav I Viisaan ja suuriruhtinatar, Ruotsin prinsessa Ingegerd Olofsdotterin tytär, ​​joka itse oli Ruotsin kuningas Olavi Sylikuninkaan ja kuningatar Estridin tytär. Andreas avioitui Anastasian kanssa noin vuonna 1038.

Heille syntyi kolme lasta:

• Adelheid (n. 1040 – 27. tammikuuta 1062), avioitui 1058 Böömin herttua Vratislaus II:n kanssa, heille syntyi neljä lasta,[5] joista vanhin poika oli Böömin herttua Bretislaus II ja Judith Přemyslid oli Puolan herttuatar Władysław I Hermanin puolisona[6]

• Salamon (1053–1087), Unkarin kuningas, avioitui 1063 keisari Henrik III:n ja Agnes de Poitoun tyttären, prinsessa Judith Schwabenilaisen kanssa, avioliitto oli lapseton

• Dávid (vuoden 1053 jälkeen – vuoden 1094 jälkeen), herttua; ei osallistunut politiikkaan tai valtataisteluihin ja liittyi mahdollisesti luostariveljeistöön, koska hänen nimissään tehtiin vuonna 1094 suuri testamenttilahjoitus Tihanyn benediktiiniläisluostarille, ei miespuolisia jälkeläisiä.[7] Hänet on haudattu Tihanyn luostarin kirkon kryptaan isänsä viereen.[8]

Salamonille tai Davidille ei syntynyt poikia ja Andreaksen suvun miespuoliset haarat sammuivat heidän kuolemiensa myötä 1000-luvun lopulla.

Andreas I kuolinvuoteellaan, kohtaus Tiszavárkonyssa: halvaantunut Andreas pakottaa veljensä Bélan valitsemaan kruunun ja miekan välillä. Andreaksen oikealla puolella on kruunattu poika Salamon. Chronicon Pictum, Képes Krónika 1350

Perintö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andreas oli nimennyt poikansa Salamonin seuraajakseen jo elinaikanaan vuonna 1057 tai 1058, mutta herttua Béla halusi päästä valtaistuimelle ja hyökkäsi veljensä kimppuun Puolan hallitsija Bolesław II Rohkean (hallitsi 1058–1079, k. 1081) kanssa. Kuningas Andreas I kuoli paetessaan taistelussa saamiinsa vammoihin noin 45-vuotiaana ennen 6. joulukuuta 1060.[3][2] Hänet on perheineen haudattu vuonna 1055 perustamansa Tihanyn benediktiiniläisluostarin (unk. Tihanyi apátság) kirkon kryptaan.[8] Luostari on edelleen olemassa Tihanyssa, Vezprémin hiippakunnassa ja Andreaksen hauta on ainoa säilynyt keskiaikainen Unkarin kuninkaan hautaus.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ [ Andreas] Tietosanakirja, osa 1, palsta 390. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909.
  2. ↑ a b Andrew I | king of Hungary | Britannica www.britannica.com. Viitattu 5.10.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Luscombe D. et al. (toim.): The New Cambridge Medieval History 4, s. 309. Cambridge University Press, 2004. ISBN 978-0-521-41410-4 (englanniksi)
  4. ↑ Ronay G.: The Lost King of England: The East European Adventures of Edward the Exile, s. 86. Boydell & Brewer. ISBN 978-0-85115-785-6 (englanniksi)
  5. ↑ Adelaide of Hungary (d. 1062) - Women in World History: A Biographical Encyclopedia | HighBeam Research web.archive.org. 7.3.2016. Viitattu 5.10.2024.
  6. ↑ a b Grzegorz Pac: Women in the Piast Dynasty: A Comparative Study of Piast Wives and Daughters (c. 965–c.1144). BRILL, 7.3.2022. ISBN 978-90-04-50853-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 5.10.2024). (englanti)
  7. ↑ Wertner, Mór: Dávid herczeg. Teoksessa: Wertner, Mór.: Az Árpádok családi története, Nagy-Becskerek, Pleitz Ferencz Pál Könyvnyomdája, 1892, ss. 134–136.
  8. ↑ a b Die barocke Kirche der Benediktiner-Abtei. Tihany.hu. Web Archive 2016. (saksaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Pietari 		Unkarin kuningas
1046–1060 		Seuraaja:
Béla I
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Andreas_I&oldid=22676334”