Antalyanlahti
| Antalyanlahti | |
|---|---|
| turk. Antalya Körfezi | |
 Antalyan satama |
|
  Antalyanlahti |
|
| Sijainti | Turkin etelärannikko |
| Valtio |
 Turkki |
| Merialue |
itäisen Välimeren Levantinmeri GeoNames-tietokannassa 323775 |
| Suurin syvyys | 2 000[1] m |
Antalyanlahti (turk. Antalya Körfezi) on itäisen Välimeren jatkeena olevan sivumeren, Levantinmeren pohjoisosassa sijaitseva ja Antalyan maakunnan etelärannikkoon rajautuva laaja merivesialue eli lahti Turkissa.[2][3]
Anamurin kaupungin ja Teke niemimaahan ulottuvan Taurusvuorijonon välistä, osittain hiekkarantaa ja osittain jyrkkäkallioista lahden rantaviivaa on yhteensä noin 450 kilometrin verran.[4][5] Rannikkoalueen yksi tärkeimmistä elinkeinoista on matkailu ja täällä sijaitsee sekä "Turkin matkailun pää-" että alueen tärkein, Turkin neljänneksi suurin historiallinen Antalyan kaupunki, johon lahden endonimen yksilöivä osa viittaa. Kemerin ja Gazipaşan välistä 220 kilometrin pituista rannikko-osuutta kutsutaan Turkin Rivieraksi. Muita suosittuja lomakohteita rannikolla ovat Side, Belek, Manavgat ja Alanya.
Geologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anatolian niemimaan eteläosassa sijaitsevan Antalyanlahden etelälaita on avoin Välimerelle ja muita kolmea reunaa ympäröi Turkin etelärannikko paksumetsäisine kukkuloineen kalkkikivirakenteisten Taurusvuorten rinteillä. Kalkkikivirakenteen ansiosta näillä kallioilla on tapahtunut karstiutumista, joten täällä on monia pieniä ja suuria luolia. Länsi- ja itäpuolisten rannikkojen hyvin jyrkät rinteet alkavat melkein merestä ja saavuttavat huomattavan korkeuden lyhyellä etäisyydellä Välimerestä.[6] Kun lahden länsirannikolla vuoret laskeutuvat kohtisuoraan mereen, rannikolle on muodostunut veden huuhtomia, ulkonevia, vaakarakoilun synnyttämiä rosoisia kalliokielekkeitä ja nopeasti syvenevää vesialuetta. Lahden itärannalla vuoret kulkevat rannikon suuntaisesti[4], kun taas pohjoinen rannikko on matala ja hiekkainen ja siinä kasvaa matalia pensaita ja mäntyjä.
Antalyanlahdella on pituutta 74 kilometriä ja leveyttä lahden suulla 216 km, suurin syvyys 2 000 metriä ja rannikkovesien syvyyttä 82–91 metriä, puolipäiväisten vuorovesien korkeus 0,4 metriä. Lahteen virtaavat Manavgat joen ja Aksu puron lisäksi[1] Köprüçay eli muinainen Eurymedonin joki, joka on tunnettu Kimonin kaksoisvoitosta taisteluissa persialaisia vastaan.[7]
Lahdessa ei ole merkittävän suuria saaria. Antalyan- ja Finike-lahden välissä läntisen Gelidonya- tai Khelidonia-niemen edustalla on Besadalar tai Bes Adalar (myös Khelidonia) viidestä saaresta koostuva ryhmä, jossa suurin on nimeltään Devecitaşı Ada. Kaksi näistä saarista on neljästä viiteensataan metriä korkeita ja kolme muuta ovat pieniä ja karuja. Asumaton Suluada (myös Sulu Ada eli Sulu saari, kutsuttiin muinaisina aikoina Krambusaksi) sijaitsee Antalyanlahden läntisimmässä päässä noin 7 km Cape Gelidonyan niemestä ja 1,5–2 kilometrin päässä Adrasanin rannasta. Saari tunnetaan makean veden lähteistään ja se on ollut tärkeä keidas merimiehille kautta aikojen. Sen kylmän veden uskotaan parantavan ja huhun mukaan niillä, jotka juovat tätä vettä, munuaiskivet poistuvat.[8] Antalyanlahden länsipuolella on vielä Üçadalar-niminen kolmen luodon ryhmä, joka on osa Kemerin aluetta Antalyan maakunnassa.
Rannikolla on tyypillinen kuuma ja kuiva välimerenilmasto.
Eliöstö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antalyanlahti edustaa kalaisaa merialuetta. Siinä on meribassia, makrillia, meriahventa, kultaotsa-ahventa, pietarinkalaa, merikrottia, mustekaloja, rapuja, hummereita, isokokoisia meriankeriaita[9], jopa harvinaisia kiiltolahnoja jne.[10][11] Katkarapujen pyyntiin käytetään sekä tavallisia että trooliverkkoa. Tällä alueella käytetään niin syvänmeren kuin matalan veden trooleja, joilla pyydetään monenlaisia taloudellisesti tärkeitä katkarapulajeja.[12]
Antalyanlahteen saapuvat yhä useammat Punaisenmeren "invasiiviset" kalalajit, joita on luokiteltu taloudellista arvoa vaillaoleviksi, ja jotka hävittävät Antalyan maakunnan rannikkovesien paikalliset ainutlaatuiset kalalajit. Välimeren ja Punaisenmeren yhdistävän Suezin kanavan laajentaminen on tärkein tekijä tunkeutuvien vieraiden lajien siirtymiselle ja leviämiselle Välimeren alueelle. Joidenkin lähteiden mukaan Antalyanlahdesta on löytynyt 63 vieraslajia, joiden joukossa on sardellien, lima-ahventen, viuhkaeväisten, kardinaali-, leijona-, luu- ja pallokalojen, pentojen, merisiilien ja murisijoiden lajeja.[10][13] Tulokkaat ovat vaikuttaneet Välimerelle ominaisten, kuten meriahventen alaheimon, varsinkin Epinephelus suvun kalamäärän nopean vähenemiseen.[14] Samoin Välimeressä elävä meriheinälaji Posidonia oceanica, joka on nimetty meren jumalan Poseidonin mukaan, on yksi Antalyanlahden kotoperäisistä lajeista, joka joillakin alueilla on kadonnut kokonaan. Valtavien ankkurien ja ketjujen käyttö ja laiturien rakentaminen, myös muu saastuttaminen ja rannikon tuhoutuminen ovat aiheuttaneet tämän lajin ajautumisen sukupuuttoon.[13]
Çukurovan yliopiston geotekniikan osaston mukaan Antalyanlahdella puuttuivat tutkimukset pohjaeläimistä vuoteen 2008 saakka. Joten samana vuonna tehdyn selvitystyön tarkoituksena oli määritellä nykyiset lahden pohjaeläinten foraminiferal-kokoonpanot ja paljastaa sukujen ja lajien jakauma asemittain.[4]
-
Antalya -
Antalyanlahti
-
Alanyan panoraama -
Antalyan vuorimaisemaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Энциклопедический словарь. Анталья (залив Средиземного моря) (Tietosanakirja. Antalya (Välimeren lahti)) Большая советская энциклопедия — М.: Советская энциклопедия 1969—1978 academic.ru. Viitattu 27.4.2021. (venäjäksi)
- ↑ GPS coordinates of Gulf of Antalya, Turkey (Antalyanlahden GPS-koordinaatit, Turkki) latitude.to. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Eksonyymit. Antalyanlahti Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 27.4.2021.
- ↑ a b c Antalya Körfezi (GB Türkiye) kıta sahanlığı bölgesi güncel bentik foraminifer toplulukları (Viimeaikaiset bentaaliset kivennäisaineistokokonaisuudet Antalyanlahden mannerjalustalla (SW Turkki)) 05.5.2008-12.11.2008. Çukurova Üniversitesi, Jeoloji Mühendisliği Bölümü. Viitattu 27.4.2021. (turkiksi)
- ↑ Geographic Names. Antalya Körfezi: Turkey (Maantieteelliset nimet. Antalyanlahti: Turkki) geographic.org. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Earth Watching. Antalya, Turkey (Antalya, Turkki) earth.esa.int. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
- ↑ ЭСБЕ/Евримедонт, река (Brockhausin ja Efronin tietosanakirja/ Eurymedonin joki) Энциклопедический словарь Брокгауза и Ефрона. Viitattu 27.4.2021. (venäjäksi)
- ↑ Akdeniz’de Bir Doğa Harikası: Sulu Ada (Luonnollinen ihme Välimerellä: Sulu-saari) 5.07.2011. fullantalya.com. Viitattu 27.4.2021. (turkiksi)
- ↑ Antalya Körfezi'nde 30 kilogramlık "deniz yılan balığı" yakalandı (Antalyanlahdella pyydettiin 30 kiloinen "meriankerias") 11.3.2020. sabah.com. Viitattu 27.4.2021. (turkiksi)
- ↑ a b Antalya Körfezi'ndeki balık türlerinin yerini 'işgalci' Kızıldeniz türleri alıyor (Antalyanlahden kalalajit korvataan "tunkeutuvilla" Punaisenmeren lajeilla) 30.1.2019. hurriyet.com. Viitattu 27.4.2021. (turkiksi)
- ↑ Antalya Körfezi’nde ‘ay balığı’ görüntülendi (Antalyanlahdella nähdään kuukalat) 16.12.2019. Meren uutisvirasto denizhaber.net. Viitattu 27.4.2021. (turkiksi)
- ↑ Mehmet Gökoglu, Yasemin Kaya: The First Record of Pink Glass Shrimp (Pasiphaea Multidentata) From In The Gulf of Antalya/Turkey (Ensimmäinen tietue vaaleanpunaisesta lasikatkarapusta (Pasiphaea Multidentata) Antalyanlahdelta / Turkissa) fisheriessciences.com. 28.12.2013. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Red Sea fish invade Antalya Gulf (Punaisenmeren kalat hyökkäävät Antalyanlahdelle) 31.1.2019. hurriyetdailynews.com. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Залив Анталья атаковали рыбы - мигранты (Antalyanlahteen hyökkäsivät muuttokalat) RusTurkey. Viitattu 27.4.2021. (venäjäksi)
