Antonín Zápotocký
| Antonín Zápotocký | |
|---|---|
 |
|
| Tšekkoslovakian 5. presidentti | |
| Pääministeri | Viliam Široký |
| Edeltäjä | Klement Gottwald |
| Seuraaja | Antonín Novotný |
| Tšekkoslovakian pääministeri | |
| Presidentti | Klement Gottwald |
| Edeltäjä | Klement Gottwald |
| Seuraaja | Viliam Široký |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. joulukuuta 1884 Zákolany, Böömin kuningaskunta, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 13. marraskuuta 1957 (72 vuotta) Praha, Tšekkoslovakia |
| Puoliso | Marie Zápotocká |
| Tiedot | |
| Puolue | Tšekkoslovakian kommunistinen puolue |
 Nimikirjoitus |
|
Antonín Zápotocký (19. joulukuuta 1884 – 13. marraskuuta 1957) oli Tšekkoslovakian pääministeri 1948–1953 ja presidentti 1953–1957.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zápotocký oli Ladislav Zápotockýn, Tšekin työväenliikkeen uranuurtajan poika. Hän toimi aluksi kivenhakkaajan oppipoikana, mutta vuodesta 1914 hän oli sosiaalidemokraattisen puolueen tehtävissä Kladnossa ja puolueen lehden toimittajana. Ensimmäisessä maailmansodassa hän palveli Itävalta-Unkarin armeijassa. Tšekkoslovakian perustamisen jälkeen hän oli yksi vasemmistososialistisen puoluesiiven perustajista ja perusti Neuvosto-Venäjän mallisia työläisten neuvostoja. Vuonna 1920 hän osallistui kommunistisen internationaalin toiseen kokoukseen. Joulukuussa 1920 hän järjesti lakon Kladnossa ja oli osallisena kaappausyrityksessä, mistä hänet tuomittiin yhdeksän kuukauden vankeuteen.
1920-luvulla Zápotocký kuului Bohumír Šmeralin ryhmään Tšekkoslovakian kommunistisessa puolueessa. Vuodet 1922–1925 hän oli puolueen pääsihteerinä. 1930-luvulla hän vaikutti ammattiyhdistysliikkeessä ja järjesti 1932 Mostin alueen lakon, joka oli laajin Euroopassa suuren laman aikaan. 1930-luvun loppupuolella hän pyrki yhdistämään ammattiyhdistysliikkeen fasismia vastaan.
Pian Münchenin sopimuksen jälkeen puolueen toiminta lakkautettiin. Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen Zápotocký pidätettiin huhtikuussa 1939 hänen yrittäessään paeta Puolaan ja vietiin aluksi Dresdeniin ja sitten Sachsenhausen-Oranienburgin keskitysleirille.
Toukokuun 1945 jälkeen Zápotocký nimitettiin ammattiliittojen keskuskomitean puheenjohtajaksi, puolueen keskuskomitean puheenjohtajiston jäseneksi ja parlamentin jäseneksi. Vuoden 1948 myrskyisissä tapahtumissa hän oli aluksi organisoimassa kuuluisaa tehtaiden neuvostojen kokousta. Tšekkoslovakian vallankaappaus 1948 nosti Zápotockýn varapääministerin paikalle kesäkuuhun 1948 asti. Sen jälkeen hän toimi vuoteen 1953 pääministerinä. Zápotockýn kansanomainen esiintyminen ja vaatimattomuus tekivät hänet suosituksi kansan parissa. Toisaalta hän otti osaa kommunistien vastustajien pidätyksiin ja stalinistisen järjestelmän luomiseen.
Gottwaldin kuoltua pian Stalinin jälkeen 21. maaliskuuta 1953 Zápotocký valittiin tasavallan presidentiksi. Hän oli vastuussa vuoden 1953 valuuttauudistusta vastaan järjestetyn työläisten kapinan kukistamisesta armeijan voimatoimin Škodan tehtailla Plzeňissa 1. kesäkuuta 1953. Näin hän toimi uransa loppupuolella päinvastoin kuin 30 vuotta aikaisemmin Mostin lakossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Antonín Zápotocký Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.10.2013.
