Apollonin temppeli (Kyrene)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Apollonin temppeli
Apollonin temppelin rauniot.
Apollonin temppelin rauniot.
Sijainti Kyrenen arkeologinen alue, Shahhat (Shahat), Al Jabal al Akhdar, Libya
Koordinaatit 32°49′25″N, 21°51′09″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi n. 550 eaa. (1. versio)
300-luku eaa. (2. versio)
100-luku jaa. (3. versio)
Tyylisuunta doorilainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Kyrenen arkeologinen alue
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Apollonin temppeli oli antiikin aikainen Apollonille omistettu kreikkalainen temppeli Kyrenessä nykyisen Libyan alueella. Sen rauniot ovat osa Kyrenen arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2][3]

Kyrenen Apollonin temppeli rakennettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 550 eaa. Apollon oli Kyrenen pääjumala ja liittyi Delfoin oraakkelin kautta kaupungin perustamishistoriaan.[2][4] Temppeli oli osa laajempaa Apollonin pyhäkköaluetta, joka kehittyi viimeistään 600-luvulla eaa.[1] Pyhäkköalueen paikka määrittyi sillä perusteella, että paikalla sijaitsi Kyrene-nymfiin yhdistetty lähde.[3] Pyhäkköön liittyi spartalaisperäinen vuotuinen Karneia-juhla.[1]

Kyrenen Apollonin pyhäkköaluetta.

Varhaisimmassa vaiheessaan temppeli koostui pelkästä megaronista ilman peristyylipylväikköä. Peristyyli lisättiin 500-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla. Temppeli uusittiin klasissella kaudella 300-luvulla eaa. Se poltettiin Kitos-sodassa eli toisessa juutalaiskapinassa roomalaisella kaudella noin vuonna 115–117. Tämän jälkeen se rakennettiin jälleen uudelleen.[1][2][4] Temppeli tuhoutui lopullisesti koko Kyrenen raunioittaneessa vuoden 365 maanjäristyksessä.[5]

Italialaiset arkeologit kunnostivat temppelin raunioita vuosina 1957–1974.[3]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apollonin temppeli sijaitsi keskellä laajempaa Apollonin pyhäkköaluetta, joka sijaitsi kaupungin kahden kukkulan välisen laakson länsiosassa akropoliin pohjoispuolella, noin 80 metriä alempana. Pyhäkköalueelle johti kaupungin keskuskortteleista niin kutsuttu Laakson tie.[4][6]

Niin kutsuttu Kyrenen Apollon, 100-luku jaa. Kopio hellenistisestä esikuvasta 100-luvulta eaa. British Museum.

Temppeli edusti doorilaista tyyliä. Sen stylobaatin koko oli noin 35,8 × 18,4 metriä ja itse temppelin koko noin 34,25 × 16,9 metriä. Temppelissä oli lyhyillä sivuilla kuusi (heksastyyli) ja pitkillä sivuilla 11 pylvästä, joiden korkeus oli noin 7,9 metriä. Pylväissä ei ollut kanneluureja eli pystyuurteita. Sisällä temppelissä oli suuri cella mutta ei pronaosta eikä opisthodomosta; viimeksi mainitun tilalla oli aarrekammiona toiminut adyton. Adytonin kattoa tuki neljä pylvästä.[1][3][2]

Sisällä temppelissä oli Apollonin kulttipatsas, joka oli tehty 100-luvulla jaa. perustuen hellenistiseen esikuvaan 100-luvulta eaa. Sen korkeus on 2,29 metriä. Patsas löydettiin kaivauksissa hajonneena 121 osaan. Nykyisin se on ennallistettuna British Museumissa.[1]

Temppeliin liittyi suurikokoinen, noin 22 metriä pitkä alttari, joka sijaitsi tavan mukaan sen itäpuolella. Se verhottiin valkoisella marmorilla 300-luvulla eaa.[1][4]

Pyhäkköalueen muut rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temppelin ympärillä oli lukuisia muita pieniä pyhäkköjä ja alttareita.[4][6] Heti Apollonin temppelin pohjoispuolella sijaitsi Artemiille omistettu temppeli. Sen alttari ajoitetaan 500-luvulle eaa., ja itse temppeli uusittiin 300-luvulla eaa.[7][6] Pyhäkköalueen kaakkoiskulmassa oli strategeion, jonka rakensivat kyreneläiset sotapäälliköt 300-luvulla eaa. Sen lähellä oli samalla vuosisadalla rakennettu propylaion, jonka kautta Laakson tie saapui pyhäkköalueelle, sekä toinen roomalaisaikainen 100-luvulla jaa. rakennettu propylaion. Pyhäkköalueen koilliskulmassa oli suurikokoinen Trajanuksen aikana vuonna 98 jaa. rakennettu kylpylä, joka tuhoutui vuoden 365 maanjäristyksessä ja korvattiin noin vuonna 400 bysanttilaisella kylpylällä.[4][6]

  1. a b c d e f g Sanctuary of Apollo, Cyrene Classics and Ancient History, University of Warwick. Viitattu 1.11.2022.
  2. a b c d Cyrene, Apollo, early 5th century BC Greek Doric Temples. Arkistoitu 7.10.2022. Viitattu 1.11.2022.
  3. a b c d Cyrene Temple of Apollo The Megalithic Portal. Viitattu 1.11.2022.
  4. a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”CYRENE (Shahat) Libya”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. Tomlinson, Richard A.: From Mycenae to Constantinople: The Evolution of the Ancient City, s. 136. Routledge, 2002. ISBN 9781134928941 Teoksen verkkoversio.
  6. a b c d Dobias-Lalou, Catherine: Archaeological Maps 2017. Inscriptions of Greek Cyrenaica in collaboration with Alice Bencivenni, Hugues Berthelot, with help from Simona Antolini, Silvia Maria Marengo, and Emilio Rosamilia; Dobias-Lalou, Catherine. Greek Verse Inscriptions of Cyrenaica in collaboration with Alice Bencivenni, with help from Joyce M. Reynolds and Charlotte Roueché. Bologna: CRR-MM, Alma Mater Studiorum Università di Bologna.
  7. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1028. Kyrene”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]