August Grisebach
| August Heinrich Rudolf Grisebach | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. huhtikuuta 1814 Hannover, Saksa |
| Kuollut | 9. toukokuuta 1879 (65 vuotta) Göttingen, Saksa |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Kasvitiede ja kasvimaantiede |
|
|
|
August Heinrich Rudolf Grisebach (17. huhtikuuta 1814 Hannover, Saksa – 9. toukokuuta 1879 Göttingen) oli saksalainen kasvitieteilijä.[1][2]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grisebach opiskeli lääketiedettä ja kasvitieteitä Göttingenissä 1832–1834 ja Berliinissä 1834–1836. Vuodesta 1837 alkaen hän oli Göttingenin kasvitieteen dosentti, hänestä tuli vuonna 1841 apulaisprofessori ja vuonna 1847 yleisen luonnonhistorian professori, vuonna 1875 kasvitieteen professori ja kasvitieteellisen puutarhan johtaja.[2]
Grisebach oli kuuluisa varsinkin kasvimaantieteen tutkijana, jolla alalla hänen teoksellaan Die Vegetation der Erde nach ihrer klimatischen Anordnung (1872, uusi painos 1884) oli käänteentekevä merkitys. Kasviston riippuvaisuus ilmastollisista seikoista on siinä johtavana näkökohtana. Grisebach antoi ensimmäisenä yksityiskohtaisen kuvauksen koko maapallon kasvipeitteestä vertailevassa yleiskatsauksessa kunkin alueen endeemisten ja ei-endeemisten lajien tilastojen perusteella. Hänen järjestelyjensä perustana ovat ilmasto-olosuhteet ja erityisesti lämpötila. Geologiset ja evoluutioon liittyvät näkökohdat hän jättää huomiotta, mikä johtuu luultavasti hänen kielteisestä suhtautumisestaan darwinismiin. Kasvien levinneisyyden osalta hän oletti kasvillisuuskeskuksia, joista lähialueiden kolonisaation olisi lähdettävä liikkeelle.[2][1]
Hänen tärkeimpiä kasvimaantieteellisiä teoksiansa ovat myös Über die Vegetationslinien des nordwestlichen Deutschlands (1846) ja Die geographische Verbreitung der Pflanzen Westindieus (1865). Suurta kykyä systemaatikkona Grisebach osoitti julkaistessaan katkerokasvien (Gentianaceae) kuvauksen Augustin Pyramus de Candollen suurteoksessa Prodromus systematis naturalis regni vegetabilis sekä heimojen Dioscoreaceae, Smilacaceae ja Malpighiaceae kuvaukset Carl Friedrich Philipp von Martiuksen Flora Brasiliensis -teoksessa. Floristisista teoksista mainittakoon Flora of the British westindian islands (1859–1864). Hänen parhaimpia teoksiaan ovat myös Über die Bildung des Torfs in den Emsmooren (1846). Grisebachin kuoleman jälkeen ilmestyi Gesammelte Abhandlungen und kleinere Schriften zur Pflanzengeographie (1880).[1] Grisebachin virallinen auktorilyhenne on Griseb.[3]
Grisebachin poika Eduard Grisebach oli diplomaatti ja kirjailija.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d J. A. Wecksell: Grisebach, August Heinrich Rudolf. Tietosanakirja osa 2, palsta 1613. (Artikkeli sisältää tekstiä, joka on tuotu tästä tekijänoikeusvapaasta lähteestä) Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1910. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c August Heinrich Rudolf Grisebach Neue Deutsche Biographie. 1966. Viitattu 28.11.2021. (saksaksi)
- ↑ Grisebach, August Heinrich Rudolf International Plant Names Index – IPNI. Viitattu 14.10.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta August Grisebach Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
