Babesioosi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Babesioosi eli naudan punatauti[1] on Babesia-suvun itiöeläinten aiheuttama parasiittitauti. Sairaus on havaittu Suomessa yhdellä ihmisellä.[2][3]

Babesioosin oireita ovat lisääntyvä huonovointisuus, väsymys ja ruokahaluttomuus. Myöhemmin voi ilmetä myös kuumetta, hikoilua ja päänsärkyä. Sairauteen kuuluu monesti myös anemia, sillä sen aiheuttaja tuhoaa veren punasoluja. Oireet kestävät muutamasta päivästä kuukausiin. Itämisaika on tyypillisesti yhdestä kahteentoista kuukautta. Sairaus saattaa myös pysyä oireettomana.

Babesioosi on maailmanlaajuisesti nouseva punkkien levittämä tauti, jonka esiintymistiheys ja maantieteellinen laajuus lisääntyvät. Se aiheuttaa merkittävän terveystaakan erityisesti niille, joiden immuunivaste on heikentynyt ja jotka saavat infektion verensiirron kautta. Babesioosikuolema tapahtuu jopa 20 prosentilla näistä ryhmistä. Diagnoosi vahvistetaan tunnistamalla tyypilliset intraerytrosyyttiset loiset ohuesta verinäytteestä tai Babesia-DNA:sta PCR:n avulla. Hoito koostuu atovakonista ja atsitromysiinistä tai klindamysiinistä ja kiniinistä sekä vaihtosiirrosta vaikeissa tapauksissa. Henkilökohtaiset ja yhteisölliset suojatoimenpiteet voivat rajoittaa tartuntataakkaa, mutta on tärkeää ymmärtää, että mikään näistä toimenpiteistä ei todennäköisesti estä Babesian jatkuvaa leviämistä ei-endeemisille alueille. [4]

Yleensä babesioosi tarttuu loista kantavan punkin välityksellä.

  1. http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/naudat+ja+biisonit/punatauti (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Antti Koponen, Mediuutiset 1.3.2013
  3. Parasites - Babesiosis. Cdc.gov. Viitattu 2.5.2022.
  4. Human babesiosis. Science Direct. Viitattu 2.5.2022.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.