Birgit Nuotio

Birgit Linnea Nuotio (o.s. Siltavuori, 1. marraskuuta 1911 Viipuri – 26. heinäkuuta 1988) oli suomalainen näyttelijä, joka esiintyi muutamissa elokuvissa 1930- ja 1940-luvuilla. Parhaiten hänet muistetaan toisesta naispääosasta elokuvassa Kaikki rakastavat (1935).

Elokuvaura

Ensimmäisen filmiroolinsa Nuotio teki vuonna 1931, jolloin hänellä oli sivuosa sisäkkönä Rovastin häämatkoissa. Ohjaaja Valentin Vaala kiinnostui viehättävästä tummaveriköstä ja halusi hänet toiseen pääosaan elokuvaansa Sininen varjo vuonna 1933. Siinä hänen nimensä oli alkuteksteissä Bigi Nuotio. Sininen varjo oli Nuotion muista roolitöistä poiketen jännitystarina, ja hänen suorituksensa herätti ajatuksia uudesta tragediennen kyvystä.

Birgit Nuotio muistetaan parhaiten toisesta naispääroolista Kirsti Kalliona Vaalan ohjaamassa Ansa Ikosen ja Tauno Palon yhteisessä debyyttielokuvassa Kaikki rakastavat (1935). Elokuvan varsinaiseksi pääpariksi oli alun perin tarkoitettu Nuotio ja Jalmari Rinne, mutta yleisön huomio nosti Palon ja Ikosen heidän ohitseen. Hieman huikentelevaisen Kirstin rooli oli merkittävä, vaikka jäikin ensimmäisessä pääosassaan esiintyvän, vaaleaa Sirkka Maresta näyttelevän Ikosen varjoon. Nuotio kuului niihin näyttelijättäriin, joiden suosio riippui vain muutamasta roolista, eikä hänestä koskaan tullut suosittua elokuvatähteä.

Myöhemmin Nuotio teki vielä pari sivuosaa tummana kaunottarena elokuvissa Markan tähden ja Laulu tulipunaisesta kukasta. Hänen viimeiseksi valkokangastyökseen jäi romanttinen elokuvasatu En ole kreivitär vuonna 1945. Reilun vuosikymmenen aikana hän esiintyi kaikkiaan kuudessa elokuvassa.

Elokuvat

• Rovastin häämatkat (1931)
• Sininen varjo (1933)
• Kaikki rakastavat (1935)
• Markan tähden (1938)
• Laulu tulipunaisesta kukasta (1938)
• En ole kreivitär (1945)