Boris Novitsky
Boris Novitsky (ven. Борис Евгеньевич Новитский, Boris Jevgenjevitš Novitski; 15. kesäkuuta 1904 Pietari – 28. lokakuuta 1986 Helsinki)[1] oli venäläinen rehtori, Venäjän kulttuuridemokraattisen liiton (VKDL) puheenjohtaja sekä venäjän kielen ja kulttuurin kehittäjä Suomessa. Hän valmistui kemian diplomi-insinööriksi vuonna 1930 Ranskassa Bordeaux’n yliopistosta. Novitsky oli Suomalais-venäläisen koulun ensimmäinen rehtori. Hän toimi koulun rehtorina vuosina 1955-1963 sekä apulaisrehtorina vuoteen 1972 asti. Hän oli myös maaliskuussa 1945 perustamassa Venäjän kulttuuridemokraattista liittoa, jossa hän toimi myös puheenjohtajana.[2][3]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boris Novitskyn vanhemmat olivat Eugen Novitsky (ven. Евгений Новитский, Jevgeni Novitski) ja Emma o.s. Von Cossman. Hän syntyi kesällä 1904 Pietarissa Venäjän keisarikunnassa. Hänellä oli sisko Nadežda Novitsky (ven. Надежда Новитская, Nadežda Novitskaja).lähde?
Koulu- ja työura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Novitsky kävi koulun Terijoen venäläisessä reaalikoulussa. 1930 hän valmistui kemian diplomi-insinööriksi Ranskassa Bordeaux’n yliopistosta.
Hän joutui muuttamaan Suomeen vuonna 1934, kun Ranskan talouden tilan ja venäläistaustansa takia hänellä oli vaikeuksia saada töitä. Tullessaan Suomeen hän puhui sanottaen heikosti suomea. Suomessa hän aloitti työnteon Suomen Kaapelitehtaassa, jossa oli verrattaen paljon suomenkielisiä työntekijöitä. Ennen sotia Boris työskenteli Kaapelitehtaalla, ja sotien jälkeen hän sai töitä Vartalta.[1] Novitsky oli perustamassa Venäjän kulttuuridemokraattista liittoa 1945. Hän toimi myös liiton puheenjohtajana.
Marraskuussa 1954 Novitsky, toimien VKDL:n puheenjohtaja, haki tukea venäjänkielisen koulun rakentamiseen Suomeen Neuvostoliiton ministerineuvoston varapuheenjohtaja Anastas Mikojanilta. Vuotta myöhemmin 1955 perustettiin Helsingin Venäläinen Koulu ja Boris Novitsky nimitettiin koulun rehtoriksi. Hän opetti koulussa myös mieliainettaan – historiaa, mutta myös maantietoa, laskentoa, etiikkaa ja ammatinvalintaa. Novitsky toimi koulussa erinäisissä rooleissa vuoteen 1972 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle.[3][4]
Hän seurasi sanotusti paljon Neuvostoliiton kulttuuria, politiikkaa, kirjallisuutta ja toi erityisesti Venäjän kulttuuria Suomeen.[1]
Sota-aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodassa hänet otettiin tutkintavankeuteen, koska häntä pidettiin poliittisesti epäluotettavana ja hänet vietiin eristysleirille. Hänet pidätettiin myös jatkosodassa samoista syistä vuonna 1941 ja vietiin Tammisaareen. Hänen äitinsä Emma vetosi tuntemiinsa vaikutusvaltaisiin suomalaisiin poliittisiin johtajiin ja itsepintaisten vetoomusten jälkeen Boris vapautettiin varoituksella. Häneltä tosin kiellettiin poliittinen toiminta.[1]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boris Novitsky kuoli 28. lokakuuta 1986 Helsingissä 82-vuotiaana. Hän meni naimisiin Ekaterina Novitskyn o.s. Puustinen kanssa Ranskassa. Heillä oli neljä lasta.[1][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomalais-venäläisen koulun historiikki 1955-1985, SVK:n Kannatusyhdistyksen historiikkitoimikunta 1985, ISBN 951-99672-7-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e ”Novitsky 1 vanhemmat”. fi-FI
- ↑ РКДС www.vkdl.fi. Viitattu 26.5.2023.
- ↑ a b Koski, Päivi & Vehkanen, Laura: Muutoksen peili Suomalais-venäläisen koulun historia 1955-2005, s. 12, 13. Suomalais-venäläinen koulu, 2005. ISBN 952-91-9325-4
- ↑ SVK:n Kannatusyhdistyksen historiikkitoimikunta: Suomalais-venäläisen koulun historiikki 1955-1985, s. 4, 47, 72. SVK:n Kannatusyhdistyksen historiikkitoimikunta, 1985. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettä:1ei löytynyt