Caisa
| Caisa | |
|---|---|
| Osoite | Kaikukatu 4B |
| Sijainti | Elannon kortteli, Kallio, Helsinki |
| Käyttäjä | Helsingin kulttuurikeskus |
| Verkkosivut | |
 |
|
Caisa on Helsingin kulttuurikeskuksen toimipaikka Helsingin Kalliossa. Caisan tavoitteena on tukea monimuotoisen kaupungin kehittymistä edistämällä eri maista tulleiden ihmisten vuorovaikutusta, tukemalla etnisten vähemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista ja antamalla tietoa erilaisista kulttuureista ja suomalaisesta yhteiskunnasta.lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustamisen tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin kaupungin kulttuurikomitea, jota johti Jörn Donner ehdotti kansainvälisen kohtaamispaikan perustamista 1980-luvulla. Vaikka sille oli jo mietitty paikkaa Kampista, hanke lykkääntyi laman vuoksi. Seuraavaksi kulttuurikeskuksen perustamista alkoi ajaa Helsingin kansainvälinen ystävyysseura, johon kuului 34 järjestöä. Seuran perustama Kansainvälinen kohtaamispaikka Helsinkiin -hanke ry vaikutti kaupungin virkamiehiin ja poliitikkoihin yhdessä SPR:n ja Kirkon ulkomaanavun kanssa.[1]
Syksyllä 1995 kaupunginhallitus hyväksyi mietinnön ulkomaanpolitiikasta, johon sisältyi muun muassa kohtaamispaikan perustaminen.[1] Esimerkkinä käytettiin Turussa perustettua kohtaamispaikkaa.[2] Kulttuuriasiainkeskus vuokrasi keskukselle tilat.[1]
Kaisaniemenkatu (1996–2002)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansaivälinen kulttuurikeskus Caisa avattiin keväällä 1996 osoitteessa Kaisaniemenkatu 6B. Sen virallisia avajaisia vietettiin maaliskuun lopulla, jolloin se oli ollut toiminnassa jo pari kuukautta.[1] Paikan nimi löytyi yleisökilpailussa ja se viittasi sekä sijaintiin että Casa International -sanoihin (kansainvälinen talo tai koti).[2] Toiminnasta vastasivat Helsingin kaupungin sosiaalivirasto[2], kulttuuriasiankeskus sekä erilaiset järjestöt ja yhteisöt, joissa vaikutti Helsingissä asuvia ulkomaalaisia. Keskuksen tavoitteena oli lisätä heidän ja kantasuomalaisten kanssakäymistä, erilaisten kulttuurien esittely, ennakkoluulojen vähentäminen ja kaupungin monikulttuurisuuden lisääminen.[1] Helsingissä asui tuolloin yli 21 000 ulkomaalaista. Ensimmäisenä keväänä paikalla kokoontui esimerkiksi kurdien tanssiryhmä ja japanilainen teeseremonia -kurssi ja siellä pidettiin myös eri verkostojen kokouksia[1] ja siellä juhlittiin esimerkiksi intialaista ja bangladeshilaista uuttavuotta.[3]
Vuonna 1998 Caisassa vieraili 100 000 ihmistä,[4] joista noin puolet oli kantasuomalaisia.[5]
Vuonna 1999 kaupungissa asui 26 000 maahanmuuttajaa.[4] Caisan tilat olivat käyneet ahtaiksi ja muuton toivottiin tapahtuvan seuraavana vuonna.[4]
Kaisaniemenkatu ja Mikonkatu (2003–2017)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osoitteeseen Kaisaniemenkatu 17C muutettiin vuonna 2003.[2]
Vuonna 2003 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan Caisan toiminta oli vähentänyt maahanmuuttajiin liittyviä ennakkoluuloja. Liisa Jorosen tutkimuksessa haastateltiin asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja virkamiehiä. Kulttuurikeskuksessa kävi yhtä paljon maahanmuuttajia kuin kantasuomalaisiakin.[6]
Suomen järjestäessä Euroviisut vuonna 2007 Caisa päätti järjestää Ourvision-laulukilpailun. Kilpailu oli tarkoitettu laulajille, joilla oli sukujuuria Euroopan ulkopuolella.[7] Vuonna 2010 kilpailu järjestettiin tanssikilpailuna.[8]
Vuonna 2016 keskuksen johtajana aloitti Cátia Suomalainen Pedrosa.[9]
Caisan vuokrasopimus Kaisaniemen Mikonkadulla päättyi loppuvuonna 2017.[9] Tilaa pidettiin kalliina ja hankalana, sillä se sijaitsi keskellä liikekorttelia.[10]
Elannon kortteli (2018–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2018 lähtien Caisa on toiminut Elannon korttelissa, Leipätehtaan vanhoissa tiloissa.[11][10] Syyskuussa siellä alkoi toimia Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoiden omistama elokuvateatteri Kino Sheryl, joka oli aiemmiin toiminut Helsingin Arabianrannassa. Elokuvia näytettiin Kuvataideakatemian entisessä auditoriossa, jota kulttuurikeskus hyödynsi myös omassa toiminnassaan.[11]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Caisa järjestää erilaisia esityksiiä, tapahtumia, taidenäyttelyjä, luentoja, kursseja sekä taide-esityksiä. Se tarjoaa myös taideopetusta. Caisa vuokraa tilojaan ja toimii tiiviissä yhteistyössä eri järjestön ja organisaatioitten kanssa.[2]
Tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Caisa palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla 2008 tiedon tuottamisesta maahanmuuttajille ja maahanmuuttajista.[12]
- Samana vuonna Helsingin kaupunki palkitsi Caisan ja viisi muuta työyhteisöä monimuotoisuuspalkinnolla.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Caisa Kevät 2007 -esite
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Kansainvälinen kulttuurikeskus avasi ovensa kaikille Kaisaniemessä Monikulttuurinen kohtauspaikka Caisa elää Kaisaniemenkadun sykkeessä Helsingin Sanomat. 27.3.1996. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ a b c d e Caisa - Caisa www.caisa.fi. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Jääskeläinen Jouni: tapahtuu Työelämän joustoista... Helsingin Sanomat. 14.4.1996. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ a b c Jorma Erkkilä: Caisan messut vilkkaasti käyntiin Helsingin Sanomat. 13.10.1999. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Piippo Maarit: Perhosia Caisan ikkunoissa Helsingin Sanomat. 25.6.1998. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Tutkimus: Kulttuurikeskus Caisa vähentänyt ennakkoluuloja Yle Uutiset. 18.3.2003. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Erkkilä Jorma: Kulttuurikeskus Caisa järjestää Ourvision- laulukilpailun Helsingin Sanomat. 10.12.2006. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ HS: Ourvision on tänä vuonna tanssikilpailu Helsingin Sanomat. 26.2.2010. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ a b Laura Kytölä: Cátia Suomalainen Pedrosa on kulttuurikeskus Caisan uusi johtaja – hänen tiensä kulki Lissabonista Oriveden kautta Helsinkiin Helsingin Sanomat. 21.12.2016. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ a b Kulttuurikeskus Caisa muuttaa vanhaan leipätehtaaseen Helsingin Uutiset. 24.8.2017. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ a b Eleonoora Riihinen HS: Kallio saa uuden elokuvateatterin, kun paluun tekevä Kino Sheryl avaa ovensa Kulttuurikeskus Caisassa – ”Meneillään on korttelikinojen uusi tuleminen” Helsingin Sanomat. 21.6.2018. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ palkitut | Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tähtitieteilijälle ja psykologille Helsingin Sanomat. 15.4.2008. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ Helsinki palkitsi monimuotoisia työpaikkoja Yle Uutiset. 10.12.2008. Viitattu 27.2.2023.