Carl Gustaf von Essen

Carl Gustaf von Essen 1860-luvulla.

Carl Gustaf von Essen (20. maaliskuuta 1815 Oravainen – 22. heinäkuuta 1895 Hiitola) oli suomalainen pappi ja herännäisyysliikkeen vaikuttaja. Hänen vanhempansa olivat luutnantti Otto Mauritz von Essen ja Brita Kristina o.s. Thodén.

Opinnot ja ura

Von Essen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1830 Helsingissä. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1840 ja samana vuonna hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa. Von Essen meni naimisiin vuonna 1841 itseään yhdeksän vuotta vanhemman leskirouva Catalina Sofia o.s. Arppen kanssa. Catalinan ensimmäinen aviomies oli ollut sahanomistaja, raatimies Johan Fabritius. Vuonna 1864 von Essen valmistui teologian tohtoriksi. Papin virkaa hän toimitti Espoossa, Tenholassa, Ylihärmässä ja Laihialla. Vuosina 1863–1864 ja 1872 von Essen toimi pappissäädyssä valtiopäivämiehenä. Vuodesta 1866 von Essen oli Aleksanterin Yliopistossa käytännöllisen teologian professorina, kunnes erosi 1875. Samana vuonna hän osti itselleen Herniäisten kartanon Hattulassa ja asettui sinne eläkepäivikseen.

Von Essen vietti villin nuoruuden mutta tuli myöhemmin uskoon ja lähti opiskelemaan teologiaa. Hän lähti mukaan körttiläisyysliikkeeseen ja oli osa liikkeen ydinryhmää, kunnes ajautui riitoihin liikkeen johtohahmon, Nils Gustav Malmbergin, kanssa. Von Essen väitti Malmbergin syyllistyneen juopotteluun ja naisseikkailuihin. Vuonna 1843 Espoon Histan tilalla pidettiin historiasta tunnetut kaksoishäät, joihin herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen osallistui. Häissä oli morsiamina Histan tilan silloisen omistajan Carl Gustaf von Essenin lähisukulaisia.

Teoksia

• Quid doceant libri V. T. canonici de vita hominum post fata superstite, 1837.
• Anmärkningar vid förslag till kyrkolag för Storfurstendömet Finland, 1847.
• Förslag till Svensk psalmbok för de Evangeliskt–Lutherska församlingarna i Finland, granskadt (med A. Kihlman), 1862.
• Om Bikt och Aflösning, väitöskirja. 1867

Lähteet

Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet