Christian Weise
Christian Weise | |
---|---|
Christian Weise |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 30. huhtikuuta 1642 Zittau, Saksi |
Kuollut | 21. lokakuuta 1708 (66 vuotta) Zittau, Saksi |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Salanimi | Catharinus Civilis, D. E., Orontes, Clemens Ephorus Albilithanus ja Siegmund Gleichviel [1] |
Äidinkieli | saksa |
Tuotannon kieli | saksa |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Christian Weise (30. huhtikuuta 1642 Zittau, Saksi – 21. lokakuuta 1708 Zittau, Saksi[2]) oli saksalainen opettaja ja kirjailija.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Weise käytti myös kirjailijanimiä Siegmund Gleichviel, Orontes, Catharinus Civilis ja Tarquinius Eatullus. Hänen tiliinsä on pantu Eulerin diagrammin käyttö ensimmäisenä. 1600-luvun lopulla Weise otti koulussa saksan kielen opetuskäyttöön.[2][3]
Weise opiskeli teologiaa Leipzigin yliopistossa, josta hän valmistui maisteriksi. Opiskeluajan iloiset ja reippaat runot ilmestyivät kokoelmana Überflüssige gedanken der grünenden jugend (1668 ja 1674). Hän toimi lyhyen aikaa opettajana ja sitten hovin palveluksessa, mutta jälleen vuodesta 1670 hän toimi opettajana ja 1678 rehtorina Zittaun latinakoulussa ja Zittaun kaupungin kirjastonjohtajana. Hän oli moralistinen ja moralisoiva kirjailija, jonka mielestä kirjallisuuden ainoa tehtävä oli karkean naturalististen synnin ja hulluuden esimerkkien ja toisinaan suoranaisten siveyssaarnojen avulla palvella kasvatusta. Hän oli maltillinen ja mielipiteissään käytännöllinen, ja hän vastusti lohensteinilaisen koulukunnan mahtipontisuutta. Usein hän onnistui säilyttämään luonnollisen äänen, joka erottuu muotivirtausten pedanttisesta taidokkuudesta, mutta vielä useammin hän vaipuu latteaan arkipäiväisyyteen.[3][2]
Weise kirjoitti 55 näytelmää, joista osa on koottu teokseen Zittauisches theatrum (1683), ja kaikki oli tarkoitettu oppilaiden esitettäviksi. Niissä on vaikutteita komeljanttarinäytelmistä ja runsaasti realismia, mutta ne kuuluvat samalla protestanttiseen koulunäytelmälajiin ja ovat lajin kehityksen päätepiste Saksassa. Aiheet ovat raamatullisia, historiallisia, poliittisia, porvarillisia ja tyyliltään farssia. Parhaimpia lienevät Masaniello, Der bäurische Macchiavellus, König Wenzel in Zittau, Tobias und die Schwalbe ja Die verkehrte Welt. Hän karsi kuorot ja aleksandriinimitan kahleen, käytti proosaa ja otti mukaan koomisia kohtauksia. Suosittuja olivat Weisen neljä romaania, joissa näkyy Grimmelshausenin (Seikkailukas Simplicissimus) vaikutusta, Die drey hauptverderber (1671), Die drey ärgsten erznarren (1672), Die drey klügsten laute (1673) ja Der politische näscher (1676).[3]
Weisen koulun seuraaja on hänen mukaansa nimetty Christian-Weise-Gymnasium. Weise laajensi Zittaun kaupunginkirjaston kokoelmaa huomattavasti, ja silloista kokoelmaa säilytetään nykyisessä kirjastossa, joka on saanut hänen mukaansa 1954 nimen Christian-Weise-Bibliothek.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Czech National Authority Database. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d Weise, Christian, Bach Cantatas (englanniksi)
- ↑ a b c Weise, Christian Nordisk familjebok 31. 1921 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Christian Weise Wikimedia Commonsissa