Edgar G. Ulmer

Edgar G. Ulmerin muistolaatta Olomoucissa

Edgar G. Ulmer (17. syyskuuta 1904 – 30. syyskuuta 1972) oli itävaltalaissyntyinen, Yhdysvalloissa työskennellyt elokuvaohjaaja. Hän loi uransa ennen kaikkea B-elokuvien ja halpatuotantojen parissa. Varsinaisen ohjaajanuransa jälkeen 1960-luvulta lähtien Ulmer on noussut suureen maineeseen niin kulttiohjaajana kuin eurooppalaisissa art house -piireissäkin.

Nuoruus ja ensimmäiset elokuvat

Edgar Georg Ulmer syntyi juutalaisista vanhemmista 17. syyskuuta 1904 Olomoucissa, nykyisessä Tšekin tasavallassa. Nuorena miehenä hän opiskeli Wienissä, työskennellen samaan aikaan lavastajana teatterissa. Vuonna 1919 hän sai töitä UFA:n studioilta Paul Wegenerin Golemin (1920) lavastajan apulaisena. 1920-luvulla Ulmer työskenteli ensin Max Reinhardtin assistenttina, ja vuosina 1924-31 hän osallistui kaikkien Friedrich Wilhelm Murnaun elokuvien tekoon monissa eri tehtävissä: tuotantoapulaisena, leikkaajana, käsikirjoittajana ja apulaisohjaajana. Alkuteksteihin sai näissä elokuvissa nimensä näkyviin vain kerran, Auringonnousun (1927) lavastuksesta.

Vuonna 1929 Ulmer lyöttäytyi yhteen muiden tulevaisuuden nimien kanssa (muun muassa Robert Siodmak, Fred Zinnemann ja Billy Wilder) valmistaakseen elokuvan Menschen am Sonntag (1930). Ohjauksesta vastasivat pääasiassa Ulmer ja Siodmak. Teos oli puolidokumentaarisesta tyylistä ja aikakautensa kaupunkisinfonioista ammentava kuvaus tavallisten berliiniläistyöläisten sunnuntainvietosta. Elokuvan pääosiin oli kiinnitetty viisi amatööriä näyttelemään itseään: taksikuskia, mallia, elokuva-avustajaa, viinikauppiasta ja levynmyyjää. Teoksen humaani, dramatiikkaa kaihtava ja raikas ote sai innostuneen vastaanoton ympäri maailmaa.

Murnaun Tabun kuvausten jälkeen Ulmer jäi pysyvästi työskentelemään Hollywoodiin, missä hän kotiutui nopeasti B-elokuvien pariin. Hänen toinen amerikkalainen ohjaustyönsä Damaged Lives (1933) oli näytelmäelokuvamuotoon puettu valistusfilmi sukupuolitaudeista, ja sen päärahoittajana oli American Social Hygiene Society. Teoksen sensuroiminen johti oikeusjuttuun, jonka elokuvan tuottajaosapuoli voitti. Jupakka toi Ulmerille mainetta; hänet pestattiin Universalin leipiin ohjaamaan Bela Lugosin tähdittämä kauhuelokuva Musta kissa (1934).

Vähemmistöelokuvat ja PRC

Anne Savage elokuvassa Detour

Ulmer ei jatkanut Universalilla yhtä elokuvaa pidempään. The Black Cat -teoksen jälkeen hän ohjasi pari B-luokan lännenelokuvaa, minkä jälkeen hän ohjasi koko loppuvuosikymmenen elokuvia Yhdysvaltain etnisille vähemmistöille näiden omilla kielillä. Ensimmäinen näistä oli Natalka Poltavka (1937), New Yorkissa kuvattu ukrainankielinen elokuva. Tätä seurasi niin ikään itärannikolla kuvattu sarja jiddisinkielisiä elokuvia (maineikkaimpana Green Fields, 1937) sekä mustalle yleisölle suunnattu "rotuelokuva" Moon Over Harlem (1939). Jälkimmäinen kuvattiin neljässä päivässä. Ulmer oli myöhemminkin tunnettu salamannopeasta työtahdistaan, jonka puitteissa hän kykeni luomaan väärentämättömän persoonallisia teoksia (esimerkiksi Detour ja Siniparta kuvattiin molemmat kuudessa päivässä).

Vuonna 1942 Ulmer palkattiin PRC:n eli Producers Releasing Corporationin pääohjaajaksi; kyseessä oli tuohon aikaan yksi Hollywoodin menestyksekkäimpiä B-filmitehtaita Republicin ja Monogramin ohella. Ulmer nautti työskentelystä PRC:ssä, jossa hän sai taloudellisesta niukkuudesta huolimatta vapaat kädet omien elokuviensa tekemiseen (koko uransa ajan hän pyrki kaihtamaan joutumista suurten tuotantojen pariin, joiden maailmaa hän kutsui nimellä "Hollywood hash machine"). Leikillisesti häntä kutsuttiin "PRC:n Capraksi".

Vuonna 1945 sai ensi-iltansa Detour, jota nykyään pidetään paitsi ohjaajansa pääteoksena, myös yhtenä keskeisimmistä film noir -suuntauksen edustajista. Tämä vähän yli tunnin pituinen road-movie näyttää niitä ulottuvuuksia, joihin Ulmerin kaltaisen "näkymättömän" B-puurtajan oli mahdollista sukeltaa Hollywoodin itsesensuurijärjestelmän huomaamatta. Väkivalta, huumeet ja moraalin rajamailla harhaileminen ovat Detourissa läsnä kouriintuntuvammin kuin missään oman aikansa A-tuotannossa.

PRC:n jälkeen

PRC joutui taloudellisiin vaikeuksiin, ja Ulmer joutui jättämään yhtiön vuonna 1946. Ohjaajan seuraava elokuva oli hänen standardeillaan poikkeuksellisen suuren budjetin turvin toteutettu Paholaisen tytär (1946), jonka voimakkaan pääosan tulkitsi A-tähti Hedy Lamarr. Ulmerin 1940-luvun jälkipuoliskon merkittävin ohjaustyö oli Häikäilemätön (1948), syväluotaava kapitalistisen elämäntavan ja maailmankuvan kritiikki, jossa Zachary Scott antoi muistettavat kasvot nykyajan taloudellisen hyötyajattelun liian syvällisesti sisäistäneelle ihmiselle.

1950-luvulla Ulmer työskenteli monien eri lajityyppien parissa. Kengännauhabudjetin tieteiselokuvat kuuluivat tuolloin tietysti asiaan; muistettavan parivaljakon muodostavat esimerkiksi Beyond the Time Barrier ja The Amazing Transparent Man, jotka kuvattiin perätysten 11 päivässä pääosin karussa erämaaympäristössä. Lisäksi Ulmer teki muun muassa thrillereitä (Murder Is My Beat, 1955), komedioita (St. Benny the Dip, 1951), nudistielokuvan (The Naked Venus, 1959) sekä muistettavan westernin The Naked Dawn (1955) - jonka vaihtuvien rakkaus- ja lojaaliussuhteiden Francois Truffaut on tunnustanut vaikuttaneen elokuvaansa Jules ja Jim.

Vuodesta 1949 lähtien Ulmer ohjasi ajoittain myös kotimantereellaan Euroopassa. Hänen viimeiset elokuvansa valmistuivat Italiassa. L'Atlantiden (1961) kuvaukset hän saattoi loppuun Frank Borzagen sairastuttua. Testamenttielokuva The Cavern (1964) kuvattiin Jugoslaviassa; se oli kuvaus toisen maailmansodan Italiasta, jossa konfliktin vastakkaisten osapuolten edustajat joutuvat useiksi viikoiksi loukkuun samaan luolaan.

The Cavern -elokuvan kuvausten jälkeen Ulmer sairastui niin vakavasti, ettei hän kyennyt enää jatkamaan työskentelyä. Vuonna 1969 hän koki sarjan kohtauksia, joiden seurauksena hän halvaantui osittain. Viimeiset kuukautensa Ulmer eli lähes täysin halvaantuneena. Hän kuoli elokuva-alan työläisten hoitokodissa Kalifornian Woodland Hillsissä 30.9.1972.

Ohjaustyöt

• Menschen am Sonntag (1930) - Robert Siodmakin, Kurt Siodmakin ja Fred Zinnemannin kanssa
• Mr. Brodway (1933) - Johnnie Walkerin kanssa; ilman mainintaa alkuteksteissä
• Damaged Lives / Tuhottu elämä (1933)
• The Black Cat (1934)
• Thunder Over Texas (1934)
• From Nine to Nine (1935)
• La vida bohemia (1937) - John Altonin ja Josef Bernen kanssa
• Natalka Poltavka / The Girl from Poltavia (1937) - Vasile Avramenkon ja M. J. Gannin kanssa
• Grine Felder / Green Fields (1937) - Jacob Ben-Amin kanssa
• The Singing Blacksmith (1938)
• Let My People Live (1939) - lyhyt
• Cossacks in Exile (1939)
• Di Klyatshe / The Light Ahead (1939)
• Moon Over Harlem (1939)
• Goodbye, Mr. Germ (1940) - lyhyt
• Cloud in the Sky (1940) - lyhyt
• Amerikaner Schadchen / American Matchmaker (1940)
• Another to Conquer (1941) - lyhyt
• Tomorrow We Live (1942)
• My Son, the Hero (1942)
• Girls in Chains (1943)
• Monsoon / Isle of Forgotten Sins (1943)
• Jive Junction (1943)
• Bluebeard / Siniparta (1944)
• Strange Illusion (1945)
• Club Havanna / Tapahtui Havannan yökerhossa (1945)
• Detour (1945)
• The Wife of Monte Cristo / Monte Criston vaimo (1945)
• Her Sister's Secret (1945)
• The Strange Woman / Paholaisen tytär (1946)
• Carnegie Hall / Carnegie Hall - sävelten mestarit (1947)
• Ruthless / Häikäilemätön (1948)
• I pirati di Capri / Pirates of Capri / Kapteeni Scirocco, Napolin valloittaja (1949) - Giuseppe Maria Scotesen kanssa
• The Man from Planet X (1951)
• St. Benny the Dip (1951)
• Babes in Bagdad (1952)
• L'Amante di paride (1954) - Marc Allégretin kanssa
• Murder Is My Beat (1955)
• The Naked Dawn (1955)
• Daughter of Dr. Jekyll (1957)
• Swiss Family Robinson: Lost in the Jungle (1958) - esittämättä jäänyt, toteutumattoman tv-sarjan pilottijakso
• The Perjurer (1959)
• The Naked Venus (1959)
• Hannibal (1959)
• Beyond the Time Barrier (1960)
• The Amazing Transparent Man (1960)
• L'Atlantide / Antinea, l'amante della città sepolta (1961) - Giuseppe Masinin kanssa
• Sette contro la morte / Helden, Himmel och Hölle" / The Cavern (1964)

Lähteet

• John Wakeman: The World Film Directors vol. 1 (1987)
• Danny Peary: Cult Movies (1982)
• Baseline's Encyclopedia of Film (sisältyy muun muassa Microsoft Cinemania '94 -cd-rom-levylle)

Aiheesta muualla

• Edgar G. Ulmer Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• "Magic on a shoestring": Geoffrey Macnab on why movie directors could all learn a lesson from Edgar G Ulmer
• Senses of Cinema: Great Directors Critical Database
• Info on Ulmer and program of Ulmerfest 2006
• The American Cinematheque presents...Strange Illusions: The Films of Edgar G. Ulmer (Arkistoitu – Internet Archive)