Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä
ECR
Perustettu 22. kesäkuuta 2009
Jäsenpuolueet Euroopan konservatiivien ja reformistien puolue
Puheenjohtaja Raffaele Fitto
Ryszard Legutko[1]
Edustus
62 / 705
Ideologia konservatismi
talousliberalismi
kristillisdemokratia
eurokriittisyys
Kotisivu www.ecrgroup.eu
Osa artikkelisarjaa
Konservatismi
Pääsuuntaukset
Alueelliset suunnat
Käsitteet
Filosofit
Poliitikot
Järjestöt
Lisää aiheesta

Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (engl. European Conservatives and Reformists, ECR) on Euroopan parlamentissa toimiva ryhmä. Se perustettiin vuoden 2009 vaalien jälkeen. Ryhmään liittyi perustamisvaiheessa 26 edustajaa Britanniasta, 15 Puolasta, yhdeksän Tšekistä sekä Alankomaista, Latviasta, Unkarista, Belgiasta ja Suomesta yksi kustakin. [2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustamisvaiheen (2009) suomalainen jäsen oli keskustapuolueen Hannu Takkula, joka siirtyi sinne liberaaliryhmästä.[3] mutta palasi kuitenkin liberaaliryhmään.[4]

ECR-ryhmä nousi vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi saatuaan 70 edustajaa.

Heinäkuussa 2018 Ruotsidemokraatit ilmoitti siirtyvänsä eurokriittisestä EFDD-ryhmästä ECR:ään.[5]

Ryhmän puheenjohtaja oli aiemmin Syed Kamall Britannian konservatiivipuolueesta.[6]

Perussuomalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomesta Perussuomalaiset oli ECR-ryhmän jäsen 2014–2019. Puolue siirtyi Identiteetti ja demokratia -ryhmään, mutta palasi jälleen ECR-ryhmään 5. huhtikuuta 2023.[7]

Kohti keskustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ECR-ryhmään ei hyväksytä ”Venäjän ymmärtäjiä”, kuten Saksan AfD-puoluetta. ECR pyrkii erottautumaan selkeästi jyrkemmästä Identiteetti ja demokratia (ID) -ryhmästä ja profiloitumaan sitä keskusta-oikeistolaisemmaksi konservatiivipuolueeksi. Maaliskuussa 2024 ECR-ryhmää johtava Nicola Procaccini sanoi, että on EPP-ryhmän käsissä, pääseekö ECR mukaan seuraavaa europarlamenttikautta johtavaan koalitioon.[8]

Procaccini sanoo kuitenkin ryhmän vastustavan valtiot alistavaa federalismia, joka ”tuhoaa kansakunnat”. Sen sijaan EU:n pitäisi keskittyä ydinasioihin, kuten ulkopolitiikkaan, puolustusyhteistyöhön ja rajojen turvaamiseen. Vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen myöhentämistä pitää harkita, jos ”geopoliittinen tilanne sitä vaatii”.[8]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Parliament group priorities: European Conservatives and Reformists 19.8.2019. European Parliament. Viitattu 16.2.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Conservative MEPs form new group 22.6.2009. BBC. Viitattu 14.2.2014.
  3. ↑ Takkula siirtyi konservatiivien ja reformistien ryhmään 22.6.2009. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 14.2.2014.
  4. ↑ Takkula ei vaihdakaan ryhmää EU-parlamentissa 24.6.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 25.2.2014. Viitattu 14.2.2014.
  5. ↑ Fria Tider Utrikes: SD går med i EU-vänlig partigrupp Fria Tider. Viitattu 5.7.2018. (ruotsi)
  6. ↑ Leadership ECR. Viitattu 14.2.2014.
  7. ↑ Kristiina Ovaskainen: Perussuomalaiset vaihtaa EU-parlamenttiryhmää Suomen Uutiset. 5.4.2023. Viitattu 17.4.2023.
  8. ↑ a b Euroopan kansallismielinen oikeisto valmistautuu valtaan Helsingin Sanomat. 3.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Euroopan_konservatiivien_ja_reformistien_ryhmä&oldid=22580275”