Griselinia
Griselinia | |
---|---|
Griselinia littoralis |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Yläluokka: | Euphyllophyta |
Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Osaluokka: | Aitokaksisirkkaiset Eudicotyledoneae |
Ylälahko: | Asteranae |
Lahko: | Apiales |
Heimo: |
Griseliniaceae Takht. |
Suku: |
Griselinia J.R.Forst. & G.Forst. |
Katso myös | |
Griselinia on ainoa suku heimossaan Griseliniaceae, joka kuuluu Apiales-lahkoon. Suvussa on kuusi lajia, jotka ovat kasvumuodoiltaan vaihtelevia. Pääosa lajeista on puita ja pensaita, mutta on myös kiipeileviä köynnöksiä ja päällyskasveja eli epifyyttejä. Lajit kasvavat Uudessa-Seelannissa sekä hajanaisesti Etelä-Amerikan eteläosissa.[1]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Griselinia-lajien lehdet sijaitsevat usein kahdessa rivissä. Lavan laidat ovat hampaiset tai eheät; kanta, ruodin reuna ja adaksiaalinen palle saattavat ympäröidä varren. Kukat ovat yksineuvoisia. Emikukat saattavat olla teriöttömiä ja mesiäinen eli nektario puuttuu. Sikiäin on yhdislehtinen ja kehänalainen. Hedelmä on marjamainen.[1]
Kasveissa on värillisenä välkehtivää eli iridoivaa griselinosidi-nimistä yhdistettä. Ruodin johtojänteet ovat kaarevia poikkileikkaukseltaan. Lehdessä on limasoluja, ja ilmaraot ovat syklosyyttisiä, mikä tarkoittaa, että vähintään viisi pientä apusolua on huulisolujen ympärillä, ei kuitenkaan säteittäisesti. Lehden pinnalla on solukarvoja (trikoomia). Hedekukkien ponnet kiinnittyvät palhoihin selästään. Siemenaiheessa on sen varresta eli funikuluksesta kasvanut siltarakenne, joka helpottaa siiteputken kasvua kohden nukellusta. Kromosomiluku on n = 18.[1]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiemmin Griselinia-sukua on pidetty kanukkakasvien (Cornaceae) sukulaisena. Nykyisten tutkimusmenetelmien johdosta se liitetään Apiales-lahkossa osaksi ryhmää, johon kuuluvat myös kielopuukasvit (Pittosporaceae), araliakasvit (Araliaceae), heimo Myodocarpaceae ja sarjakukkaiskasvit (Apiaceae). Tämän ryhmän ominaisuuksia ovat petroseleenihapon esiintyminen, tanniinien puuttuminen, erittävien karvojen harvinaisuus, tietynlainen lehden silmuasento (vernaatio) ja siemenaiheen sisäisen päällysketon (endoteelin) olemassaolo.[1]
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Griselinia-suvussa on kuusi tai seitsemän lajia:[2]
- Griselinia carlomunozii M.O.Dillon & Muñoz-Schick
- Griselinia jodinifolia (Griseb.) Taub.
- Griselinia littoralis (Raoul) Raoul
- Griselinia lucida (J.R.Forst. & G.Forst.) G.Forst.
- Griselinia racemosa (Phil.) Taub.
- Griselinia ruscifolia (Gay) Ball
- Griselinia scandens (Ruiz & Pav.) Taub.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. 2001-: Angiosperm Phylogeny Website. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/
- The Plant List. A working list of all plant species. http://www.theplantlist.org/tpl1.1/search?q=griselinia