HAARP
HAARP (lyhenne sanoista High Frequency Active Auroral Research Program) on Alaskan yliopiston tutkimusprojekt vuodesta 1993, jonka tavoitteena on oppia ymmärtämään, simuloimaan ja kontrolloimaan ionosfäärissä tapahtuvia sähkömagneettisia prosesseja. HAARPin keksijä on Bernard Eastlund, ja hän sai 11. elokuuta 1987 keksinnölleen patentin numero US4686605.
HAARP-tutkimusasema sijaitsee Gakonassa, Alaskan osavaltiossa Yhdysvalloissa.[1] Sijainti pohjoisen napapiirin tuntumassa, revontulivyöhykkeellä mahdollistaa ionosfäärin tutkimisen menetelmillä, jotka eivät välttämättä olisi mahdollisia muualla.
Tutkimusjärjestelmän ydin on Ionospheric Research Instrument (IRI) -lähetin, jolla voidaan lähettää 2,8–10 megahertsin taajuusalueella.[2] Lisäksi tutkimusaseman käytössä on suuri määrä mittalaitteita diagnoosien tekemiseen.
HAARP on otettu käyttöön kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa lähetinjärjestelmän käytössä oli 18 antennia ja 360 kilowattia syöttötehoa. Toinen vaihe otti käyttöön 48 antennia 960 kilowatin teholla. Kolmannessa vaiheessa on pystytetty 180 antennia syöttötehon ollessa 3,6 megawattia. Järjestelmä käyttää niin sanottuja vaiheistettuja antenneja, joilla lähetys pystytään muun muassa kohdistamaan haluttuun suuntaan ja keskittämään hyvin pienelle alueelle. Antennijoukkoa on tarkoitus käyttää yhtenä suurena lähettimenä.
HAARP toimii niin sanottuna ionosfäärin lämmittimenä. Se lähettää suurella teholla korkeataajuista (HF) sähkömagneettista säteilyä ionosfäärin alaosan kerroksiin. Ionosfäärissä olevat sähköisesti varautuneet hiukkaset reagoivat säteilyyn absorboimalla sitä, josta seuraa lämpeneminen. Järjestelmällä voidaan kuumentaa hiukkasia noin 1 600-asteisiksi, jolloin niiden ominaisuudet poikkeavat muun muassa sähkönjohtavuudeltaan normaalitilasta.
Säteilylle altistettu osa ionosfääriä voidaan muokata toimimaan virtuaalisena antennina maasta suunnatuille radioaalloille. Lämmityksen seurauksena radioaaltoja maahan takaisinheijastava osa nousee ylöspäin ilmakehässä. Näin ollen radiolähetykset altistettuun kohtaan peilaantuvat takaisin potentiaalisesti laajemmalle peittoalueelle. Lisäksi ionosfäärin revontulivyöhykettä tai niin sanottua revontuliovaalia manipuloimalla voidaan synnyttää ionosfäärissä erittäin matalataajuista sähkömagneettista säteilyä (ELF).
Ionosfäärin manipuloiminen tuo mukanaan monia käyttömahdollisuuksia. Erittäin matalan taajuusalueen säteilyä voidaan käyttää hyvän läpäisykykynsä vuoksi esimerkiksi maan tomografiassa. Näin voidaan paikallistaa ja analysoida mineraaliesiintymiä, öljylähteitä tai mitä tahansa maanalaisia kohteita. Lisäksi matalan taajuuden lähetyksillä voidaan viestiä sukellusveneiden kanssa niiden ollessa sukelluksissa.
Ionosfäärillä on suuri merkitys maailmanlaajuisessa langattomassa viestiliikenteessä. Merkittävä osa viestinnässä käytettävistä taajuuksista on herkkiä muutoksille ja häiriöille ionosfäärissä. Ionosfäärin ominaisuuksia manipuloimalla voidaan potentiaalisesti häiritä esimerkiksi satelliittien ja tukiasemien välistä viestiliikennettä.
Eräs HAARPin alulle panneista tekijöistä oli ajatus, että järjestelmän avulla voitaisiin saattaa epäkuntoon pitkänmatkan ohjuksia niiden lentäessä ionosfäärin läpi. Sittemmin ”tähtien sota” -sovelluksista on kuitenkin virallisesti luovuttu. Virallisesti HAARP kiistää tutkivansa aseteknologioita, mutta hankkeen kriitikot eivät ole tästä vakuuttuneita.
Rahoittajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HAARP projekti perustettiin Yhdysvaltojen kongressin päätöksellä, ja vastuulliset johtajat olivat Yhdysvaltain ilmavoimat ja laivasto.[3] Puolustusvoimat luopuivat projektista vuonna 2015 ja laitteisto siirtyi Alaskan yliopiston hallintaan. Yliopisto sai tiedeakatemian rahoitusta projektin jatkamiseen vuonna 2021.[4]
Muut samankaltaiset toimijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vastaanvanlaisia, teholtaan ja ominaisuuksiltaan poikkeavia ionosfäärin lämmittimiä on useita ympäri maailmaa: esimerkiksi HIPAS Alaskassa, EISCAT Tromssassa, Norjassa, Sodankylässä, Suomessa sekä Sura Venäjällä.lähde?
Euroopan parlamentin näkemykset HAARPista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan parlamentin mietinnössä vuonna 1999 todetaan asiasta näin:
”Euroopan parlamentin turvallisuusasiain ja aseidenriisunnan alivaliokunta piti 5. helmikuuta 1998 kuulemistilaisuuden, jossa käsiteltiin muun muassa HAARPia. NATOn ja USA:n edustajia oli kutsuttu paikalle, mutta he päättivät olla osallistumatta tilaisuuteen. Valiokunta pahoittelee sitä, että USA ei lähettänyt tilaisuuteen ketään eikä käyttänyt tilaisuutta kommentoida esitettyä materiaalia. ... HAARPia voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Ilmakehän sähköisiä ominaisuuksia manipuloimalla voidaan hallita valtavia voimia. Jos järjestelmää hyödynnetään sotilaskäyttöön tarkoitettuna aseena, seuraukset voivat olla tuhoisia viholliselle. HAARPin avulla voidaan välittää miljoonia kertoja enemmän energiaa tietylle alueelle kuin millään muulla perinteisellä keinolla. .... HAARPin vakavista seurauksista on mainittava vielä ionosfääriin syntyvät aukot, jotka aiheutuvat sinne lähetettävistä voimakkaista radioaalloista. Ionosfääri suojelee meitä kosmiselta säteilyltä. Yleisesti toivotaan, että aukot sulkeutuvat jälleen, mutta otsonikerroksen aukoista saadut kokemukset antavat aihetta uskoa päinvastaista. Tämä tarkoittaa sitä, että suojaavassa ionosfäärissä on suuria aukkoja. ... Tällaista tutkimusta on pidettävä ympäristöä vakavasti vahingoittavana, ja sillä voi olla arvaamattomat vaikutukset ihmisten elämään. Kukaan ei tiedä varmasti vielä tässä vaiheessa, millaisia vaikutuksia HAARPilla voi olla.”
Mietinnössä mainitaan myös, että kyseisellä laitteella voidaan potentiaalisesti ”manipuloida maailmanlaajuisia sääolosuhteita”.
Mietintö päättyy toteamukseen:
”11. Pitää Alaskassa toimivaa, ionosfääriä manipuloivaa amerikkalaista HAARP-järjestelmää, joka on vain osa sähkömagneettisen aseistuksen kehittämistä ja käyttöä sekä sisäisessä että ulkoisessa turvallisuuskäytössä, esimerkkinä kaikkein vakavimmasta nousevasta sotilaallisesta uhasta, joka kohdistuu maailman ympäristöön ja ihmisten terveyteen, koska sillä pyritään sotilaallisessa tarkoituksessa puuttumaan erittäin herkän ja tärkeän biosfäärin kerroksen toimintaan, vaikka kaikki sen seuraukset eivät ole selvillä, ja kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita painostamaan Yhdysvaltojen hallitusta, Venäjää ja kaikkia muita edellä mainittuun toimintaan osallistuvia valtioita lopettamaan hankkeensa ja laatimaan kansainvälisen sopimuksen, jolla tällaisten aseiden käyttö kielletään.”[5]
Salaliittoteoriat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HAARP on kiinnostanut myös salaliittoteorioiden kehittelijöitä. Sitä on epäilty käytettävän esimerkiksi kiellettyyn sääsodankäyntiin tai ihmismassojen mieleen vaikuttamiseen sekä ilmastonmuokkaamiseen.[2][6][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Smith, Daniel: Pääsy kielletty!: 100 maailman salaisinta kohdetta, s. 16. Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7343-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Military shutting down facility targeted by conspiracy theorists The Verge. 24.5.2014. Viitattu 26.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Smith 2013, s. 16.
- ↑ Purpose and Objectives of the HAARP Program HAARP / WeB Archive. 2007. Arkistoitu 1.10.2009. Viitattu 28.11.2021.
- ↑ UAF lands $9.3M grant to expand research at HAARP Alaska Public Media. 2021. Viitattu 28.11.2021.
- ↑ Euroopan parlamentin mietintö ”Ympäristö, turvallisuus ja ulkopolitiikka” vuodelta 1999 14.1.1999. Euroopan parlamentti.
- ↑ Conspiracy Theories Abound as U.S. Military Closes HAARP NBC News. 23.5.2014. Viitattu 26.1.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HAARP Wikimedia Commonsissa