Heinolan kylpylaitos
Heinolan kylpylaitos oli Heinolassa vuosina 1892–1944 toiminut kylpylä. Alkuperäinen puinen kylpylärakennus sijaitsi nykyisen Heinolan kesäteatterin paikalla Heinolan vapaapalokunnan talon ja Jyrängönvirran välisellä alueella. Kylpylässä kävi vuosittain 150–750 vierasta, huippuvuodet olivat ensimmäisen maailmansodan aikana 1914–1917, jolloin kylpylässä kävi paljon venäläisiä vieraita. Kylpykausi alkoi kesäkuun alussa ja jatkui elokuun loppuun saakka.[1][2]
Heinolan kylpylän puinen kylpylärakennus paloi toukokuussa 1930 mahdollisesti tuhopolton seurauksena. Palon jälkeen kylpylän toiminta hajautettiin eri puolille Heinolaa ja kylpylä saattoi aloittaa toimintansa jo parin viikon kuluttua tulipalosta. Uusi kivirakenteinen kylpylärakennus valmistui 1931. Kylpylään kuului myös uimaranta ilmakylpylöineen ja vuonna 1915 valmistunut vesikelkkarata. Kylpylän lähellä sijaitsi kylpylävieraiden kahvilana ja musiikkiesitysten sekä tanssiaisten pitopaikkana käyttämä Rantakasino, joka valmistui vuonna 1895. Rantakasinon rakennus purettiin 1975.[1]
Kylpylän rakennuksiin kuului myös vuonna 1900 valmistunut Harjupaviljonki.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pertti Torikka : Heinolan kylpylaitos 1892-1944. Heinolan kaupunki 1982
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Vanhan Rantakasinon ja Heinolan kylpylaitoksen historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kylpylaitoksemme valmistuvat vastaanottamaan ensi kesää virkein toivein, Helsingin Sanomat, 01.04.1932, nro 88, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heinolan kylpylaitos, Suomen Kuvalehti, 24.04.1926, nro 17, s. 39, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot