Heraion (Samos)
| Heraion | |
|---|---|
| Ἡραίον | |
 Heraionin rauniot. |
|
| Sijainti | |
  Heraion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Iraío, Pythagóreio, Anatolikí Sámos, Sámos, Pohjois-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | temppeli ja pyhäkköalue |
| Huippukausi | arkaaiselta kaudelta roomalaiskauteen |
| Kulttuuri | antiikki |
| Kaupunki | Samos |
|
Sámoksen Pythagóreio ja Heraion |
|
| Aiheesta muualla | |
Heraion (m.kreik. Ἡραίον, Hēraion) eli Heran temppeli oli antiikin aikainen Heralle omistettu temppeli Sámoksen saarella Kreikassa.[1] Se sijaitsi noin kuusi kilometriä länteen saaren antiikin aikaisesta kaupunkikeskuksesta Samoksesta, joka sijaitsi nykyisen Pythagóreion kylän paikalla. Temppeli oli kooltaan antiikin maailman suurin.[2]
Temppelin ja siihen liittyneen pyhäkköalueen arkeologinen kohde sijaitsee rannikkotasangolla lähellä Sámoksen etelärantaa ja temppelistä nimensä saanutta Iraíon kylää. Arkeologinen alue muodostaa yhdessä Pythagóreiossa olevien antiikin aikaisen kaupungin jäänteiden kanssa Unescon maailmanperintökohteen nimeltä Sámoksen Pythagóreio ja Heraion.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sámoksen Heraion oli Argoksen Heraionin ohella merkittävin Heralle omistettu kulttipaikka. Kulttipaikka on Imbrososjoen suulla ja se on ollut antiikin aikana vehreää joenvarsiniittyä ja -lehtoa. Heran uskottiin syntyneen luonnonkauniissa paikassa lygospuun alla. Kreikkalaisen mytologian mukaan Zeus ja Hera viettivät siellä 300 vuotta kestäneen ”kuherruskuukautensa”. Paikka oli kulttikäytössä jo mykeneläisellä pronssikaudella 1000-luvun lopulla eaa. ja siellä on ollut eri vaiheissa useita temppeleitä arkaaiselta ajalta roomalaiselle ajalle saakka.[1][4][5][6]
Ensimmäinen paikalle rakennettu Heran temppeli oli peräisin 700-luvulta eaa. Sen tilalle rakennettiin suurempi temppeli noin vuosina 570–560 eaa. Sen suunnittelijat olivat Rhoikos ja Theodoros. Tämä temppeli tuhoutui ehkä maanjäristyksessä ja sen tilalle rakennettiin uudempi temppeli. Rakennuttajana toimi saaren tyranni Polykrates noin vuosina 538–522 eaa.[1][4] Temppelistä tuli suurin koko kreikkalaisessa maailmassa ja se pääsi mukaan joihinkin myöhempiin antiikin aikaisiin maailman seitsemän ihmeen luetteloihin, joista Babylonin riippuvat puutarhat oli jätetty pois.[5] Paikallisesta Heran kultista ei ole säilynyt kuvauksia, eikä siitä tiedetä juuri mitään.[6]
Suuren Heran temppelin ohella paikalla oli lukuisia muita rakennuksia. Hellenistisenä aikana temppelin viereen syntyi pieni kaupunki. Rakennuksia nousi temppelin ympärille roomalaiselle ajalle saakka. Varhaiskristillisellä ajalla paikalle rakennettiin basilikakirkko.[5] Temppelistä ja muista rakennuksista on säilynyt nykyaikaan lähinnä perustuksia.
Ensimmäiset pienimuotoiset tutkimukset paikalla suoritti Joseph Pitton de Tournefort vuonna 1702. Paikalla kävi matkailijoita läpi 1700–1800-lukujen. Paul Girard löysi paikalta vuonna 1879 nykyisin Louvressa olevan Kheramyeen lahjoittaman Heran patsaan. Vuosina 1902–1903 paikalla järjestettiin arkeologiset kaivaukset Panagiótis Kavvadíaksen ja Themistoklís Sofoúliksen johdolla ja vuonna 1910 Th. Wiegandin ja M. Scheden johdolla. Vuosina 1925–1939 ja uudestaan vuodesta 1951 lähtien paikalla on suorittanut kaivauksia Saksan arkeologinen instituutti Ateenassa alun perin E. Buschorin johdolla.[1]
Vuonna 1992 temppelin arkeologinen alue liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon osana kohdetta nimeltä Sámoksen Pythagóreio ja Heraion.[3]
Rakennukset ja rakennelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhäkköalueen merkittävimmät rakennukset ja rakennelmat olivat (numerot viittaavat kaavakuvaan):
|
|
Heran temppeli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Polykrateen aikana rakennettu, järjestyksessä viimeinen Heran temppeli edusti joonialaista tyyliä. Sen koko oli 108,63 x 55,16 metriä ja siinä oli 155 pylvästä. Temppeli rakennettiin edellisen temppelin paikalle, mutta se oli kooltaan paljon suurempi, koska temppeliin lisättiin sekä etu- että takapuolelle kolmas pylväsrivi mahdollisesti Efesoksen Artemiin temppelin esimerkin mukaisesti.[4]
Temppeli on mahdollisesti jäänyt jossain määrin keskeneräiseksi, koska sen kattotiileistä ei ole löydetty merkkejä. Nykyisin temppelistä on jäljellä perustukset ja stylobaatti, joista näkee sen suuren koon. Lisäksi yksi temppelin pylväs on koottu uudestaan noin puoleen alkuperäisestä korkeudesta.[4] Se tunnetaan nimellä Kolóna (”Pylväs”),[6] ja se on antanut nimensä myös viereiselle pienelle kylälle.
Heran alttari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heran alttari sijaitsi tavan mukaan temppelin edessä sen itäpuolella. Alttarista on erotettu seitsemän eri vaihetta, joista varhaisin on myöhäiseltä pronssikaudelta. Toinen 700–600-luvulla eaa. rakennettu alttari oli sijoitettu luoteis-kaakkoissuunnassa poikittain temppeliin nähden. Ensimmäinen suuri alttari rakennettiin noin vuonna 560 eaa. Se oli linjassa temppelin kanssa ja sen koko oli noin 36,5 x 16,5 metriä. Alttariin liittynyt uhrialue oli ympäröity kolmelta sivulta noin 5–7 metriä korkealla koristellulla muurilla. Roomalaisella ajalla alttari rakennettiin uudestaan marmorista.[4] Heran temppelin ja alttarin väliin rakennettiin puolestaan pienempi temppeli.[5]
Afroditeen ja Hermeen temppelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pienempi joko Afroditeelle tai Hermeelle omistettu temppeli sijaitsi Heran temppelin kaakkoispuolella. Toinen Afroditeen temppeli sijaitsi temppelin koillispuolella.[5]
Stoat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueella oli eri vaiheissa ainakin kaksi suurempaa stoaa eli pylväshallia. Pohjoisstoa sijaitsi Heran temppelin pohjoispuolella ja Etelästoa temppelin kaakkoispuolella. Pohjoisstoa on varhaisimpia tunnettuja esimerkkejä stoarakentamisesta.[5]
Kolaioksen laiva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heran temppelin edustalle alttarin eteläpuolelle oli sijoitettu samoslaisen Kolaioksen laiva, jolla tämä purjehti ensimmäisenä kreikkalaisena ”Herakleen pylväiden” eli Gibraltarinsalmen läpi vuonna 640 eaa. Osaa paikalla olevista kivistä on ehdotettu tämän muistomerkin perustuksiksi.[5]
Ciceroiden muistomerkki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaisaikana pystytetyt Marcus Tullius Ciceron ja Quintus Tullius Ciceron patsaat sijaitsivat Heran temppelin ja alttarin välisellä alueella. Muistomerkistä on säilynyt jalusta.[5]
Muut rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muihin alueen löytöihin lukeutuvat muun muassa mykeneläisaikainen tholos-hauta temppelin pohjoispuolella, pieni roomalainen kylpylärakennus ja varhaiskristillisen basilikan jäänteet temppelin ja alttarin välisellä alueella, sekä lukuisten hellenistisen ajan talojen jäänteet alueen koillisosassa.[5]
Pyhä tie
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samoksen kaupungista pyhäkköalueelle lähellä merenrantaa johtanut tie oli koristettu lukuisilla votiivimuistomerkeillä lähes koko matkaltaan jo arkaaisella ajalla 500-luvulla eaa. Näihin lukeutuu muun muassa suurikokoisia marmorisia kuros-patsaita, niin kutsuttu Geneleos-ryhmä sekä muita veistoksia. Muistomerkkejä on arvioitu olleen jopa 2 000. Tie kivettiin 200-luvulla jaa. Suuri osa tiestä jää nykyisin Sámoksen lentokentän alle.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d The Heraion and Pythagoreion of Samos: History Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 12.12.2010. Viitattu 26.10.2015.
- ↑ Pythagoreion and Heraion of Samos World Heritage Site. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 8.12.2015.
- ↑ a b Pythagoreion and Heraion of Samos UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 26.10.2015.
- ↑ a b c d e f The Heraion and Pythagoreion of Samos: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 26.10.2015.
- ↑ a b c d e f g h i j ”Samos”, Greek Island Hopping 2008, s. 474–475. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
- ↑ a b c Heraion of Samos Greeka.com. Viitattu 26.10.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heraion Wikimedia Commonsissa